Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Keywords:
Veronkierto syö kehitysrahat
22.04.2016 - 09:45
Katukauppa käy vilkkaana Ugandan pääkaupungissa Kampalassa, mutta isot rahat katoavat köyhästä maasta veroparatiiseihin. Kuva: Wambi Michael/IPS.
Panaman tietovuoto vahvistaa sen, että liike-elämän verovälttely jarruttaa rajusti köyhien maiden kehitystä. Jo miljardilla dollarilla palkkaisi Afrikassa 400 000 kätilöä vuodeksi.
– Veroparatiisit muodostavat ytimen maailmanlaajuisessa järjestelmässä, joka mahdollistaa vauraiden yhtiöiden ja yksilöiden veronkierron. Se riistää niin rikkailta kuin köyhiltäkin valtioilta välineet, joilla rahoittaa julkisia palveluja ja tasata kasvavaa eriarvoisuutta, tiivistää avustusjärjestö Oxfamin veroasiantuntija Tatu Ilunga.
Tutkivien toimittajien käsiin päätyneet panamalaisen Mossack Fonseca -lakifirman paperit paljastavat muun ohessa, että ylikansallinen Heritage Oil and Gas -yhtiö turvautui Fonsecan apuun välttääkseen Ugandassa 404 miljoonan dollarin (dollari on 0,9 euroa) verot öljykentän myynnistä.
Ugandalaisista 37 prosenttia elää alle 1,25 dollarilla päivässä, ja maan äiti- ja lapsikuolleisuus kuuluvat maailman korkeimpiin. Menetetty 404 miljoonan dollarin verotulo ylittää Ugandan terveysbudjetin.
Köyhät öljykentällä
Panaman papereissa esiintyy myös Nigerian öljyä tuottavan Deltan osavaltion entinen kuvernööri James Ibori, joka piilotti omaisuuttaan veroparatiisiyhtiöihin. Ibori pidätettiin vuonna 2012 yrityksestä viedä 75 miljoonaa dollaria maasta. Viranomaisten mukaan hän on varastanut ja kätkenyt veroparatiiseihin jopa 290 miljoonaa.
Mossack Fonsecan paperit ovat vain jäävuoren huippu.
Nigerialaisista 61 prosenttia elää köyhyydessä, ja öljyä tuottava Nigerjoen suisto kuuluu maan vähiten kehittyneisiin alueisiin. YK:n mukaan enemmistöltä alueen asukkaista puuttuvat puhdas juomavesi, sähkö, terveydenhuolto sekä tiet ja teleyhteydet.
Ennen meillä oli vesihanoja, mutta ne katosivat 20 vuotta sitten. Nyt juomme joista ja puroista piittaamatta hygieniasta”, eräs alueen asukas kertoi YK:n kehitysrahasto UNDP:n edustajalle.
Asiantuntijat muistuttavat, että Mossack Fonsecan paperit ovat vain jäävuoren huippu.
– Voimme olla varmoja siitä, että Lontoossa, Hongkongissa, New Yorkissa ja Miamissa on lukuisia muita samalla tavalla toimivia lakifirmoja, sanoo Craig Fagan korruptiota tutkivasta Transparency Internationalista.
Raha on pois kehityksestä
Oxfamin maltillisen arvion mukaan veroparatiiseihin kätketään vuosittain ainakin 18 500 miljardia dollaria. Tax Justice Networkin mukaan summa voi nousta 32 000 miljardiin.
Pelkästään ylikansallisten yhtiöiden vero- ja muu kikkailu aiheuttaa kehitysmaille vuosittain 250–300 miljardin dollarin menetykset, Oxfam laskee. Summa riittäisi kolminkertaisesti nostamaan kaikki alle 1,25 dollarilla päivässä elävät kurjuudesta, sanoo Brookings-instituutti.
"Toiminnan laillisuus ei sulje pois siihen sisältyvää manipulointia ja korruptiota."
Se, että verovälttely tapahtuu ”harmaalla alueella” ja tulkitaan osin lailliseksi, on Oxfamin mukaan koko asian suurin skandaali.
– Toiminnan laillisuus ei sulje pois siihen sisältyvää manipulointia ja korruptiota, Ilunga sanoo.
YK:n syksyllä hyväksymiin kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyy köyhien elinolojen kohentamisen ja ympäristön pelastamisen ohella laittomien rahavirtojen ja korruption kitkeminen maailmasta vuoteen 2030 mennessä. (IPS - Tharanga Yakupitiyage)
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Kommentit (0 kpl)
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.