Suomen kunnissa päättävät tällä hetkellä ihmiset, joiden tulot ovat keskimääräistä kansalaista isommat. Viime kuntavaaleissa valituiksi tulleista noin 28 prosenttia kuului ylimpään tulokymmenykseen.
Keywords:
Vesilain uudistus uhkaa raueta – "Hallitus on pettämässä vaelluskalat ja virtavedet."
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii hallitusta priorisoimaan vesilain uudistuksen. Muuten hallitusohjelmassa oleva vaelluskaloille ja virtavesille tärkeä lakimuutos raukeaa ensi kevään eduskuntavaaleihin.
Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa luvattiin: ”Päivitetään vesilaki ulottamaan kalatalousvelvoitteet niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin.” Lakimuutosta tarvitaan, jotta vaelluskalojen kulkua parantavia lupaehtoja – kuten kalateitä, ohitusuomia ja ympäristövirtaamia – voitaisiin lisätä myös niiden vesivoimaloiden vesitalouslupiin, missä sellaisia ei vielä ole. Tällaisia vanhoja pienvesivoimaloita on Suomessa ainakin 50.
– Hallitus on pettämässä vaelluskalat ja virtavedet. Vesilain uudistuksen raukeaminen olisi hallituksen pahimpia ympäristöä koskevia epäonnistumisia. Myös Euroopan komissio on huomauttanut Suomea virtavesien suojelun parantamisen tarpeesta. Lakimuutos ei olisi iso työ, ja sen ehtisi vielä tehdä, jos asia priorisoidaan. Asiasta on tehty oikeusministeriön arviomuistio, josta kerättiin lausunnot jo vuonna 2019, sanoo toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Lakihanke putosi pois alkuvuonna julkaistusta hallituksen lainsäädäntöohjelmasta. Se palautettiin kuitenkin suunnitelmiin Luonnonsuojeluliiton ja muiden virtavesitoimijoiden puututtua asiaan. Hallituksen esitystä lakimuutoksesta ei ole kuitenkaan vieläkään kuulunut, joten laki uhkaa raueta eduskuntavaaleihin.
– Vesilain päivittäminen on tärkeä asia, jota hallituksen on nyt ehdottomasti kiirehdittävä. Hallituksen on myös pantava vesivoimaloiden lupien velvoitteiden muutoksin vauhtia myös lisäämällä viranomaisten voimavaroja. Esimerkiksi Kemijoen patojen kalanhoitovelvoitteiden muutoksen käsittely on kestänyt aluehallintovirastossa jo viisi vuotta, sanoo Luonnonsuojeluliiton vanhempi asiantuntija Markku Marttinen.
Kirjoittajan artikkelit
Ennakkoäänestys kuntavaaleissa alkaa tänään. Ennakkoon voi äänestää 26.5.–8.6.2021 ja äänestyspaikkoja on 930 kappaletta. SKP:n listoilla on ehdokkaita 22:ssa eri kunnassa. Katso kaikki ehdokkaat täältä.
MC Kajo riimitteli Tiedonantajan YouTubeen solidaarisuusviestin Palestiinaan.
- ‹ edellinen
- 48 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.