SKP:n pääsihteeri
Tiedonantajan toimituskunnan jäsen
Vihdoinkin kavereita!
Tänään lapset ovat palanneet kouluihin ja päiväkoteihin kautta maan. 14.5. avautuneisiin kouluihin palaaminen on sujunut poikkeusjärjestelyistä huolimatta pääosin hyvin. Useimmissa kouluissa on myönnetty lupa poissaoloon niille oppilaille, joilla on ollut erilaisia perusteita olla tulematta lähiopetukseen.
Helsingissä Puistolassa asuva tokaluokkalainen Severi palasi omaan tuttuun kouluun hyvillä mielin. Koulun arjessa tehdyt muutokset olivat hänestä aika pieniä, eikä niistä aiheutunut vaikeuksia.
– Tänään koulussa syötiin retkieväitä luokassa. Ei päästy ollenkaan syömään ruokalaan. Toinen erilainen juttu oli, että meidät jaettiin kouluun tullessa kahteen ryhmään, jotka menivät sisällä kahteen luokkaan. Pääsin onneksi samaan luokkaan kavereiden kanssa.
Koulutyössä ei Severin mielestä ollut tapahtunut mitään isoja muutoksia, mutta tauoilla oli erilaiset järjestelyt kuin normaalisti.
– Välitunnilla saatiin liikkua vain rajatulla alueella, ei koko koulun pihalla. Muuten oli ihan normaalia koulua. Matikkaa ja taideopetusta. Sellaista ihan tavallista.
Parasta kouluun palaamisessa oli Severin mielestä se, että siellä näki oman open ja luokkakaverit vihdoin kasvotusten.
– Oli tosi kiva nähdä kavereita pitkästä aikaa!
Severin kuudennella luokalla opiskeleva isoveli Sulo tiivisti puolestaan koko päivän kulun ytimekkäästi toteamuksella.
– Ihan kivaa.
Mikäli sairastumisia ilmenee, voidaan yksittäiset koulut tarvittaessa myös sulkea nopeasti.
Koulut auki 30.5. asti
Helsinkiläisissä kouluissa on edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi myös desinfioitu ja pesty käsiä tavallista enemmän ja pienemmistäkin oireista kärsivien oppilaiden tilanne tarkistetaan terveydenhoitajan toimesta välittömästi. Mikäli sairastumisia ilmenee, voidaan yksittäiset koulut tarvittaessa myös sulkea nopeasti.
Koulutyöskentely jatkuu poikkeusjärjestelyineen 30.5. asti, jonka jälkeen kaikki oppilaat siirtyvät kesälomille. Kouluista poissaolevien koulutyö on pääsääntöisesti päättynyt jo tänään, sillä etäopetusta ei enää pääsääntöisesti järjestetä.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Lapin asukkaiden valitukset tiestön kunnosta ja terveyspalveluiden puutteesta kaikuivat ennen kuuroille korville, mutta tämä näyttää muuttuneen Naton myötä. Muuttuneet asenteet näkyvät nyt politiikassa, mutta auttaako se asukkaita arjessaan?
Laajassa Kansainvälisen naistenpäivän artikkelissa Tiina Sandberg käsittelee Suomessa vallitsevaa tilannetta naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen sekä kysymystä militarismista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Suomen tilanne on paljon huonompi, kuin voisi kuvitella. Tasa-arvon mallimaassa naiset joutuvat erittäin usein väkivallan uhreiksi.
Tokion yliopistossa apulaisprofessorina toimiva filosofi Kohei Saito kertoi Helsingin yliopiston Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa siitä, miten hän näkee ihmiskunnan tulevaisuuden rakentuvan sosialismin pohjalta ja perustuvan niukkuuteen. Parasta hänen visiossaan on, ettei se pidä sisällään vaatimuksia epävarmoille teknologisille läpimurroille tai muille Deus ex Machina ratkaisuille, joihin monet muut tarttuvat.
- 1 / 20
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeimmin palvelualojen osa-aikatyötä tekeviin naisiin. Laboren uusi tutkimus paljastaa, että asumistuki ja työttömyysturva heikentyvät, toimeentulotuen tarve kasvaa ja arki muuttuu epävarmemmaksi. Johtava tutkija Milla Nyyssölä muistuttaa, että naiset kantavat suhteellisesti suurimman taakan. Tiedonantaja kysyy: kenelle hyvinvointivaltio enää on hyvinvointia?
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.