VIIKON KOLUMNI: Mikä olikaan tavoite?

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 12 / 28.3.2008

Jos poliittinen toiminta joskus tuntuu tuskalliselta tarpomiselta, kannattaa miettiä toiminnan tavoitteita tarkemmin.

Varsinkin projektimuotoinen toiminta on altis tavoitteen virheelliselle määrittelylle. Esimerkiksi internet-kotisivuprojektin tavoitteeksi voi joku epähuomiossa ymmärtää kotisivujen tekemisen ja verkkoon saattamisen, vaikka sehän on vasta alkua. Kotisivujen merkitys on näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen, toiminnasta tiedottaminen ja ihmisten aktivointi, mikä edellyttää kotisivujen jatkuvaa päivittämistä ja markkinoimista.

Myös kunnallisvaaleissa kannattaa asettaa niiden tuiki tärkeiden valtuustopaikkojen lisäksi muitakin tavoitteita, jotka luovat perspektiiviä vaalien jälkeiselle ajalle.

* * *

Viisi vuotta sitten Yhdysvallat hyökkäsi liittolaisineen Irakiin. Pohdimme Turussa porukalla, miten osoittaisimme mieltä moista vääryyttä vastaan.

Yhtenä tempauksena päätimme muutaman toverin kera järjestää kulkueen, jonka muoto ja reitti eivät olisikaan aivan sitä perinteistä. Arkipäivän iltana saimme kasaan muutaman kymmenen ihmisen joukon, joka huusi iskulauseita, paukutti rumpuja ja mitä nyt käteen sattui ja vaati äänekkäästi Irakin sodan lopettamista.

Turun torille saavuttuamme joku tovereista harmitteli, kun väkeä oli vähänlaisesti, media ei huomioinut koko kulkuetta eikä se kerännyt paljon katselijoitakaan. Aivan turha temppu, tuskaili toveri.

– Mutta eikö meillä ollutkin hyvä meininki? minä lohduttelin.

Jos mielenosoituksen tavoitteena olisi ollut pelkästään medianäkyvyys tai mahdollisimman monen ihmisen mobilisoiminen sotaa vastaan, pettymyshän se olisi ollut. Mutta minusta tärkeää oli myös porukan yhteishengen nostattaminen ja tietoisuuden kasvattaminen. Ja varmaa on, että jokainen sinä päivänä kulkueessamme mukana ollut on edelleen tänäkin päivänä aktiivinen sodanvastustaja, ja innostanut mukaan vähintään kourallisen muita.

* * *

Tehyn syksyisen työtaistelun päätyttyä kuulin kommentteja siitä, miten turhaa tappelu oli. Että kuoppakorotus jäi pieneksi eikä välttämättä merkittävästi suuremmaksi, kuin muiden liittojen ilman työtaistelua saavuttama palkanlisä.

Marxilaisesta näkökulmasta palkka- ym. etujen parantamisen ohella vähintään yhtä tärkeä työtaisteluiden tavoite on työläisten tietoisuuden ja toimintavalmiuden kehittäminen. Useat hoitajat sanoivat, etteivät olisi kuuna päivänä uskoneet puolta vuotta aiemmin osoittavansa syksyllä kyltti kourassa mieltä Eduskuntatalon edustalla. Uskon, että moni heistä myös tiedosti solidaarisen joukkotoiminnan merkityksen yleisemminkin.

MARKO KORVELA

Kirjoittaja on Tiedonantajan toimittaja.