VIIKON KOLUMNI: Usko, toivo ja talouskasvu
Elämme aikaa, jossa mielikuvilla on aivan ratkaiseva rooli niin politiikassa kuin muillakin aloilla. George W. Bushin hallinto huolestui muutama vuosi sitten, kun kansainväliset mielipidetutkimukset paljastivat USA:n kehnon imagon maailmalla.
Ratkaisuksi ei suinkaan harkittu toisenlaisen ulkopolitiikan harjoittamista. Asialle pantiin sen sijaan imagonkohottaja. Hänen oli määrä manipuloida maailman yleistä mielipidettä USA:lle myönteisemmäksi.
Nato pommitti Kosovoa 1999, koska järjestön uskottavuuden säilyttäminen vaati sitä kylmän sodan jälkeisessä uudessa tilanteessa. Näin on todennut Britannian entinen pääministeri Tony Blair.
* * *
Nykyinen talousjärjestelmä perustuu sekin vahvasti uskoon ja mielikuviin. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen oli asian ytimessä lausahtaessaan: "Kun on uskoa ja toivoa, on myös talouskasvua".
Suomessakin julkaistaan säännöllisesti talousbarometreja, joilla mitataan kuluttajien uskoa omaan talouteen. Talouskasvun näkökulmasta ei ehkä ole edes toivottavaa, että kuluttajilla olisi uskon sijasta realistinen käsitys omasta tilanteestaan.
Kokoomus mainosti hiljattain Hesarin koko sivun ilmoituksella "toivotalkoita", joihin kannustettiin tavallisia kansalaisia. Mielikuvat jylläävät tässä mainostoimistovetoisessa kampanjassa aivan kuten muotivaatteiden tai muiden trendituotteiden mainonnassa.
Asiakysymykset on häivytetty taka-alalle. Kuka muistaa kohta enää sosiaali- ja terveyspalveluiden maksujen korotuksia? Politiikasta on tullut tuotemerkkien välistä kilpailua, jossa onnistuneimman mielikuvan luonut mainostoimisto ja sen asiakkaana oleva puolue vie voiton.
Media tukee tätä kehitystä keskittymällä tulevaisuudessa entistä enemmän kolmen suurimman puolueen väliseen mittelöön. Näin viestitettiin päämedioiden taholta jo viime eduskuntavaalien jälkeen.
* * *
Vakavasti politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin suhtautuville tämä kehitys on myrkkyä. Vaihtoehtoisten äänien ja asiakysymysten esiin nostaminen on entistä työläämpää nykyisessä tilanteessa. Julkisuutta hallitsee suurten puolueiden mielikuvatehtailu, jossa tärkeintä ei ole miten asiat ovat, vaan miltä asiat näyttävät.
TOMMI LIEVEMAA
Kirjoittaja on espoolainen muusikko.