VIIKON KOLUMNI: Vastaus Highgaten hautausmaalla
Kuinka monta kertaa olenkaan kuullut väitteen, että Karl Marx kaikkine ismeineen on historiaa, arvoton tai yksinkertaisesti merkityksetön? Thomas Masaryk oletti jo niin aikaisin kuin 1898, että marxilaisuus on saattohoidossa. Tieteiskirjailija H.G. Wells ei pitänyt Marxin hahmon tuuheasta viktoriaanisesta parrasta eikä nähnyt miestä sen takana. Francis Fukuyama johti Marxin pilkkaajien kuoroa, joka joukolla ylisti Itä-Euroopan sosialistimaiden romahdusta.
Viimeksi eräs kirjoittaja epäili, että Marxin koko kapitalisminvastaisuus juonsi juurensa hänen pahoista iho-ongelmistaan. Vieraantuminen ja riisto eivät olleetkaan järjestelmän epäoikeudenmukaisuuden ja ahneuden tuotetta, vaan katkeroituneen ja ikääntyvän filosofin omien fyysisten oireiden projisointia ympäröivään yhteiskuntaan.
* * *
Kaikeksi onneksi asia ei ole aivan niin yksinkertainen.
Satakaksikymmentäviisi vuotta Marxin kuoleman jälkeen aave kummittelee edelleen maailman finanssikeskuksissa. Se ei ehkä enää ole Neuvostoliiton kokemusten kautta peilattu kommunismin aave, mutta kiistämättä Marxin, filosofin ja taistelijan itsensä, hahmo.
Fukuyaman edustama liberaali demokratia, Irakin sodan tankkien ja uraaniammusten runtelema järjestelmä, tarjoaa vain kuluttajan illuusiota ja riiston todellisuutta ja on tulossa tiensä päähän. Marx pitää tänäkin päivänä pintansa. Marxin nimi oli Juri Gagarinin huulilla hänen syöksyessään avaruuteen. Slavoj Zizek, yksi haastavimmista ja kuuluisimmista nykyfilosofeista, siteeraa ja ylistää Marxia, Evald Iljenkovin ja Feliks Mihailovin ajatuksilla höystettynä (siinä muuten filosofeja, jotka odottavat vielä löytäjäänsä, samaan tapaan kuin Antonio Gramsci 1970-luvulla). Marx tarjoaa innoitusta ja toivoa kaikille kehittyvien maiden köyhille.
Vaikka visio tasa-arvosta ja taloudellisesta demokratiasta odottaakin vielä toteutumistaan, kykeni Marx elämänsä aikana kehittämään uudenlaista, luovaa ja toivoa antavaa ajattelua, jossa korostetaan ihmisten kykyä tehdä itse omaa historiaansa ja kamppailullaan siirtää unelmansa vapaammasta, tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta todellisuuteen.
Harold Wilson, merkittävä Labour-puolueen pääministeri, oli Marxin osalta väärässä todetessaan, ettei vastauksia löydy Highgaten hautausmaalta. Päinvastoin, vastaus todellakin lepää Highgatessa.
Tavoitteenamme on jättää taakse menneisyyden kliseet ja katsoa patsaiden taakse. Siten voimme kamppailla Marxin haluaman tulevaisuuden puolesta.
JOHN CALLOW
Kirjoittaja on Lontoon Marx Memorial Libraryn johtaja. Teksti perustuu puheeseen, jonka Callow piti Marxin kuolinpäivän 125-vuotismuistotilaisuudessa Lontoon Highgaten hautausmaalla maaliskuussa.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
