VIIKON PAKINA: "Albanian tie on Suomen tie"

09.04.2009 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 14 / 9.4.2009

Risto Uimosen jäätyä eläkkeelle oululaisen Kalevan uusi päätoimittaja Markku Mantila on pannut vauhtia pyttyyn.


Kalevan pääkirjoituksessa 3.4. vaaditaan Albanian tuoreeseen Nato-jäsenyyteen viitaten, että "Suomen pitäisi viimeistään nyt valita Albanian tie".


Lehti kiittää Jyrki Kataisen johtamaa kokoomusta siitä, että ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon saatiin edes muotoilu, "jonka mukaan jatkossakin on vahvoja perusteita harkita Nato-jäsenyyttä". "Vain kymmenen vuotta aikaisemmin Suomi kielsi kuin Juudas kategorisesti Naton", pääkirjoittaja sanoo rinnastaen näin Naton Jeesukseen


Mutta "viimeistään Albanian liittymisen jälkeen selonteon sanavalinta on lähinnä naurettava", sillä "Albania on jäsen, Suomi ei ole".


Pääkirjoituksen mukaan "Suomen johdattaminen Naton jäseneksi voisi olla se Kataisen suuri missio, johon hänen tulisi ryhtyä heti", koska "muista puolueista ei tehtävään yksinkertaisesti ole". "Suomen pitäisi viimeistään nyt valita Albanian tie."


Pääkirjoitus huipentuu tuliseen uskontunnustukseen: "Nato-hakemuksen aika on tullut. Syitä empimiseen ei ole. Syitä eristäytymiseen ei ole. Albanian tie on Suomen tie."



* * *



Toden totta, voisiko Albania olla Suomen johtotähti tiellä Natoon?


Maittemme historiasta löytyy yhtäläisyyksiä. Suomi oli Ruotsin ja Venäjän, Albania Rooman, Bysantin ja Ottomaanien vallan alla. Albania itsenäistyi 1912, Suomi viisi vuotta myöhemmin. Albania nojautui Italiaan, Suomi Saksaan.


Kun saksalaiset joukot marssivat 1918 Suomeen, kuningasmielinen oikeisto pyysi maan kuninkaaksi saksalaista Hessenin prinssiä Friedrich Karlia. Kun italialaiset joukot marssivat 7.4.1939 Albaniaan, sikäläinen eliitti tarjosi Italian hallitsijalle maan kuninkaan kruunua.


Jos katsotaan maiden nykypäivää, niin talouden osalta silmiinpistävin ero on se, että Albaniassa perinteisesti tärkeä elinkeino on länsimaihin suuntautuva nais- ja tyttö- sekä huumekauppa.


1990-luvulla sekä Suomessa että Albaniassa oli talouskriisi. Jopa sadattuhannet albanialaiset menettivät rahansa valtavassa pyramidihuijauksessa, jollaisesta USA:ssa ei vielä nähty painajaisuniakaan.


Albaniaa ja Suomea yhdistää myös se, että kummassakin maassa on voimia, jotka haluavat laajentaa maan pinta-alaa. Albaniassa havitellaan Suur-Albaniaa, Suomessa rajantakaista Karjalaa.


Demokratian osalta ero on siinä, että albanialaiset pitävät vaaleja huijauksena, jossa samat puolueet aina voittavat, kun taas Suomessa kansa tunnetusti voi oikeasti vaikuttaa.


Itsenäisyyden osalta Suomi on Albaniasta jäljessä. Albaniassa on jo päästy siihen, että USA ja Nato päättävät maan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Suomessa vielä rämmitään EU-jäsenyydestä huolimatta osittain omin avuin.



* * *



Albaniassa on muuten paljon hevosia ja muuleja, Suomessa taas on hevosten ohella aaseja.


Pääsiäisen lähestyessä Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Meillä puolestaan aasit ratsastavat Albanialla Natoon.



EERO

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Arkiston arkiston artikkeli