Voitto vai Pyrrhoksen voitto?
Se, että Matti Vanhasen hallitus joutui vetämään pois ehdotuksensa eläkeiän alarajan muodollisesta korottamisesta 63:sta 65 vuoteen portaittain vuodesta 2011 alkaen, on työntekijöiden vihaisen reaktion ja laajan kansalaismielipiteen ansiota. Tämä pakotti myös ammatilliset keskusjärjestöt samoin kuin eduskunnan oppositiopuolueet ryhdistäytymään. Ay-johtajat voisivat rehellisesti myöntää tämän sen sijaan, että he nyt kehuskelevat omilla ansioillaan ja kiirehtivät helpottuneina peruuttamaan kaikki suunnitellut painostustoimet.
Mutta työntekijöiden ja muiden kansalaisten on oltava valppaina, ettei kiistan saamasta käänteestä muodostu Pyrrhoksen voitto. Termihän on vakiintunut kuvaamaan menestystä, josta on maksettava hyvin raskas hinta ja joka jättää voittajan heikompaan tilaan kuin missä hän oli ennen menestystä. "Vielä yksi tällainen voitto, niin olen hukassa", kerrotaan Pyrrhoksen sanoneen.
Kun hallituksen nyt perumaa eläke-esitystä arvioidaan, unohdetaan helposti se, että esitys perustui talousneuvoston valmisteluun, johon myös ay-liikkeen puheenjohtajat osallistuivat. Ay-johto ryhtyi vastahankaan ennen kaikkea kentän reaktion takia ja sen takia, että hallitus teki esityksen omissa nimissään ilman kolmikantaa.
Nyt hallitus vahingosta viisastuneena palasi kolmikantaan. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat, että samalla kun hallitus luopuu alkuperäisestä esityksestään, työmarkkinajärjestöt ryhtyvät ns. Rantalan neuvotteluryhmässä miettimään "uskottavia" keinoja todellisen eläkkeellejäämisiän korottamiseksi kolmella vuodella. Näin ay-liike sitoutettiin työurien pidentämiseen tavalla tai toisella.
Yksi ansa piilee tässä. Hallituksen alun perin esittämä muodollinen eläkeikä voi olla mitä vain, jos ihmisillä on keinoja päästä varhaiseläkkeelle aiemmin. Eläkkeellejäämisikä sitä vastoin tarkoittaa todellista eläköitymisikää. Päästäkseen toimeksiannon kolmen vuoden tavoitteeseen Rantalan ryhmän vaihtoehtopaletin kärkeen saattavatkin nousta keinot varhaiseläkereittien sulkemiseksi. Ja jos ryhmän tulos ei tyydytä, hallitus voi halutessaan uusia eläkeiän nostovaatimuksensa ensi vuoden alussa.
Kokonaiskuviossa Pyrrhoksen voittoon viittaa myös "sosiaalitupo" ja siihen sisältyvä Kela-maksun poistaminen työnantajilta, mikä murentaa kansaneläkkeiden rahoituspohjaa. Ja Pyrrhoksen voitosta varoittaa se, että kulissien takana puuhataan seuraavaa tes-kierrosta äärimmäisen matalin palkankorotuksin tai jopa ilman korotuksia.
ERKKI SUSI