Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Vuoden työväentutkimus 2020 -palkinto myönnettiin Markku Liljeströmille ja kunniamaininta Sanna Lönnforsille
Vuoden työväentutkimus -palkinto 2020 on jaettu tänään. Palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta.
Vuoden työväentutkimus 2020 -palkinto myönnettiin Markku Liljeströmille teoksesta Metallin mies: Valdemar Liljeströmin elämä 1902–1960. Markku Liljeströmin kirjoittama elämäkerta isästään Valdemar Liljeströmistä, Metallityöväen Liiton puheenjohtajasta, Neuvostoliittoon suuntautuneen itäviennin takuumiehestä ja moninkertaisesta ministeristä on vankasti kontekstualisoitu työmarkkinajärjestöjä, ulkomaankauppapolitiikkaa sekä SDP:n 1950-luvun lopun puoluehajaannusta koskevaan alkuperäisaineistoon ja tutkimuskirjallisuuteen. Teoksessa vakuuttaa huolellinen ja perusteellinen empiirinen tutkimustyö, jossa lähteinä on hyödynnetty sekä työntekijä- että työnantajapuolen aineistoja. Palkinnon suuruus on 1 000 euroa.
Kunniamaininta myönnettiin Sanna Lönnforsille teoksesta Pyhtää sisällissodassa. Lönnförsin teos edustaa kiihkotonta paikallishistoriaa vuosien 1917–1919 tapahtumista Pyhtään pitäjässä. Pyhtään kaksikielisyys, Stockforsin moderni tehdasyhteisö ja perinteinen maatalousyhteisö luovat olosuhteet, jossa yksi paikkakunta peilaa sodan laajempaa kuvaa pienoiskoossa. Teos kuljettaa suurta toimijoiden joukkoa, mutta kirjoittaja hallitsee sujuvan kerronnan. Huolellisesti viimeistelty teos hyödyntää ansiokkaasti myös traditiolähteitä. Palkinnon suuruus on 250 euroa.
Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2021 palkinnosta kilpailevat ei-akateemiset tutkimukset. Mukaan hyväksyttiin vuosina 2019 ja 2020 ilmestyneet teokset. Vaikka kirjoittajat ovat etupäässä harrastajia, finaaliin valikoituneiden teosten taso oli poikkeuksellisen korkea. Finaalissa oli mukana myös Maija Hakasen teos Pakinkylän punainen kaarti, jonka kustansi TA-tieto.
Palkinnon myöntää Työväenperinne ry ja tapahtuman nauhoite on katsottavissa Työväenliikkeen kirjaston verkkosivuilla ja YouTubessa.
Kirjoittajan artikkelit
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Sosiaaliturvan voimakkaat heikennykset eivät ole lisänneet työpaikkoja – ainoastaan työttömien ahdinkoa. Jo valmiiksi erittäin korkealla tasolla ollut pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt 7 % viime vuodesta. Työttömien Keskusjärjestön mielestä sen estämiselle ei näytä olevan riittäviä keinoja.
- ‹ edellinen
- 3 / 94
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.