Eduskunnan käsittelemissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa on todettu toistuvasti, myös Ukrainan sodan aikana, että Suomeen ei kohdistu sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa.
WWF: Itämerennorpalle esitetty metsästyskiintiö on aivan liian suuri
Ympäristöjärjestö WWF:n mielestä maa- ja metsätalousministeriön esittämä itämerennorpan metsästyskiintiö on aivan liian suuri Perämeren norppakannan kokoon ja ilmastonmuutoksen sille tuomaan nopeasti kasvavaan uhkaan nähden.
Ministeriö esittää tuoreessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäväksi arvioidun itämerennorpan metsästyskiintiön nostamista jopa 375 yksilöön. Samalla Ruotsi on nopeassa tahdissa korottanut samaan Perämeren norppakantaan kohdistuvaa metsästyskiintiötään 400 yksilöön.
– Vaikuttaa siltä, että maa- ja metsätalousministeriö pyrkii metsästyksellä pysäyttämään silmälläpidettävän itämerennorpan kannan kasvun.
Toteutuessaan maa- ja metsätalousministeriön esitys tarkoittaisi, että Suomen ja Ruotsin yhteinen itämerennorpan metsästyskiintiö olisi kasvanut viidessä vuodessa moninkertaiseksi, 775 yksilöön. Samaan aikaan norppakanta on kasvanut korkeintaan viidellä prosentilla vuodessa, kerrotaan järjestön tiedotteessa.
– Vaikuttaa siltä, että maa- ja metsätalousministeriö pyrkii metsästyksellä pysäyttämään silmälläpidettävän itämerennorpan kannan kasvun, hämmästelee WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen järjestön tiedotteessa.
– Tämä on räikeässä ristiriidassa itämerennorpan nopeasti heikentyvien tulevaisuudennäkymien kanssa. Itämerennorpan kanta on toipunut vasta kymmenesosaan viime vuosisadan alun tasosta.
Lähes uhanalainen norppa
Laji luokitellaan silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi, jos siihen ei arviointihetkellä kohdistu niin korkeaa häviämisriskiä, että se luokiteltaisiin vaarantuneeksi, mutta tällainen riski on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa.
Vuoteen 2014 asti itämerennorppia sai pyytää vain poikkeusluvilla, korkeintaan 30 yksilöä vuodessa. Kannan kasvettua maltillisen pyynnin mahdollistavan 10 000 yksilön rajan yli, Suomi siirtyi vuonna 2015 poikkeusluvista nykyisen tyyppisen itämerennorpan metsästykseen. Silloin metsästyskiintiöksi asetettiin Suomessa 100 norppaa.
Sata vuotta sitten itämerennorppia oli noin 200 000 yksilöä.
Saimaannorpan tapaan meillä jääkauden jäänteenä elävä itämerennorppa oli aikanaan Itämeren runsain hylje. Sata vuotta sitten itämerennorppia oli noin 200 000 yksilöä. Pitkään kestänyt liiallinen pyynti ja ympäristömyrkkyjen aiheuttama lisääntymiskyvyttömyys romahduttivat kannan 1900-luvun loppuun mennessä muutamaan prosenttiin alkuperäisestä. Nyt kanta on vain noin kymmenisen prosenttia entisestä ja se on pirstoutunut erillisiksi osakannoiksi, joista vain Perämeren kanta on ollut hitaasti kasvava.
– Ilmastonmuutos ja talvien lämpeneminen on nopeasti kasvava uhka niin itämeren- kuin saimaannorpallekin, ja se tulee ottaa huomioon kannanhoidossa ennakoivasti, sanoo WWF Suomen merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka järjestön tiedotteessa.
Norppa on lisääntymisessään riippuvainen lumesta ja jäästä. Talvi 2019–2020 oli Itämeren mittaushistorian heikoin jäätalvi. Perämeri oli norpan lisääntymisaikaan osan ajasta jäätön, ja jäiden liikkeen takia norpan poikiminen ei todennäköisesti onnistunut normaalisti. Ilmastonmuutoksen heikentävä vaikutus norppakantaan näkyy viiveellä, sillä norppa on pitkäikäinen laji.
Kirjoittajan artikkelit
Jukka Heiskaselta on ilmestynyt uusi artikkelivihkonen Marxin uudet ulottuvuudet – niitä vanhoja unohtamatta. Kirjoittaja kertoo, että tietyssä mielessä Karl Marxin filosofisen ajattelun tiivistämisen tehtävä on mahdoton, koska Marx loi jatkuvasti uutta käsitteistöä, ylitti tieteenalojen rajoja ja monien ihailijoidensakin ymmärryksen. Vihkonen esittelee Marxin filosofista ajattelua eri kausilta.
DSL:n viikonlopun seminaarifestivaalilla 18.-19.6. nousee teemoiksi ympäristön, rauhan ja maailman taloudellisen sekä poliittisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset. Alustuksia kuullaan yli kymmeneltä vieraaksi saapuvalta kotimaiselta ja kansainväliseltä vieraalta. Lauantai-iltaan kuuluu myös kulttuuria, kun Matinkylän pirtillä nähdään West African dance show!
- ‹ edellinen
- 22 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Helsingin yliopiston uusi liito-oravan perimää tutkiva selvitys osoittaa, että Suomen metsissä esiintyvä kanta on taantumassa ja se on geenirakenteeltaan yksipuolinen. Tutkijoiden mukaan Suomen vastuu lajien suojelussa ulottuu taigametsien tulevaisuuteen. Samaan aikaan Jyväskylän yliopiston ja Sitran luontojalanjälki-selvitys varoittaa: jos nykyisiä elämäntapoja ei muuteta, viidennes maailman lajeista uhkaa kadota.
Itä-Hakkilassa jalka nousee musiikin ja talkoohengen tahdissa. 60-vuotisjuhlia viettävä Pavi on tanssivan yhteisön oma paikka. Juhlien keskellä toteutettava johtajanvaihdos on lavabisnekselle sekä uhka että mahdollisuus. Vantaa ei ole sivujuonne – vaan Pavin toimijoiden mukaan paras paikka lavatanssille.
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous järjestetään tilanteessa, jossa maailma palaa, rauhanliike yskii ja työväenliike etsii uutta kurssiaan. Väistyvä puheenjohtaja Liisa Taskinen tiivistää tilanteen: ”Toivon, että edustajakokouksessa syntyy yhteinen tahtotila ja innostus.”
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.