Lakiesitys otti ison askeleen sairaalatoiminnan yksityistämisen suuntaan.
Keywords:
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet vaatii Yhdysvaltoja poistamaan Venezuelan pakotteet
14.09.2021 - 18:00
Michelle Bachelet toisti jälleen tällä viikolla vaatimuksensa Venezuelan pakotteiden poistamiseksi.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet vaatii Yhdysvaltoja poistamaan Venezuelan pakotteet niiden tuhoisien vaikutusten lieventämiseksi, kertoo Morning Star.
Bachelet tuomitsi maanantaina pidetyssä ihmisoikeusneuvoston istunnossa Yhdysvaltojen asettamat rangaistustoimenpiteet, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2014 lähtien.
– Aiempaa humanitaarista ja taloudellista tilannetta pahensi sekä Covid-19-pandemia, että eri aloihin kohdistetut pakotteet... Toistan vaatimukseni näiden pakotteiden poistamisesta, Bachelet sanoi.
Venezuelan ulkoministeri Felix Plasencia piti pakotteita rikoksina ihmisyyttä vastaan ja kertoi, että rajoitukset ovat saaneet maan tulot laskemaan 99 prosenttia.
Caracas on nostanut kanteen Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa pakotteiden määräämisestä, joita YK on kutsunut "rangaistukseksi viattomalle Venezuelan väestölle". Yhdysvallat ei ole Haagissa toimivan tuomioistuimen jäsen ja se erosi myös YK:n ihmisoikeusneuvostosta entisen presidentti Donald Trumpin johdolla.
Yhdysvaltojen vihamielinen suhtautuminen Venezuelaan kärjistyi entisen presidentin Barack Obaman ohjauksessa. Obama allekirjoitti vuonna 2015 asetuksen, jossa Etelä-Amerikan maa julistettiin "kansalliseksi turvallisuusuhaksi".
Yhdysvallat on pyrkinyt edelleen kukistamaan presidentti Nicolas Maduron demokraattisesti valitun hallituksen ja korvaamaan hänet oppositiojohtaja Juan Guaidolla. Guaido on johtanut useita epäonnistuneita vallankaappausyrityksiä, mukaan lukien operaatiota, joka käynnistettiin viime vuonna naapurimaasta Kolumbiasta entisten Yhdysvaltain merijalkaväen sotilaiden tuella. Venezuela pystyi kuitenkinn torjumaan tämän yrityksen.
Kirjoittajan artikkelit
Sakset seis! -kulttuuriadressissa jo lähes 70 000 allekirjoittajaa – Mielenosoitus 5.12. Helsingissä
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Maailma on syvän ympäristökriisin edessä. Perimmäiset syyt tälle ovat sidoksissa taloudellisen vallan ja riiston rakenteisiin.
- ‹ edellinen
- 4 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?