Ylioppilaskunnat viettävät maksuttoman koulutuksen päivää
Ylioppilaskunnat ja yliopisto-opiskelijat ympäri Suomen viettävät maksuttoman koulutuksen päivää tänään torstaina.
Suomalaiset opiskelijat näkevät maksuttoman koulutuksen tärkeänä osana suomalaista hyvinvointivaltiota ja koulutuksellista tasa-arvoa. Opiskelijaliike puolustaa maksutonta koulutusta kaikille kansalaisuuteen katsomatta. Päivän aikana ylioppilaskunnat kampanjoivat maksuttoman koulutuksen puolesta sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #maksutonkoulutus.
– Kaikille saavutettava koulutus on syy sille, miksi Suomi on tunnettu korkeasta osaamisesta ja pienistä hyvinvointieroista. Tästä ei ole missään tapauksessa varaa päästää irti nyt, kun ikäluokat pienenevät ja eriytyvät jo valmiiksi, painottaa puheenjohtaja Riina Lumme Suomen ylioppilaskuntien liitosta.
Osa laajempaa yhteiskuntapolitiikkaa
Ylioppilaskuntien liitto muistuttaa, että maksuton koulutus pelkästään ei takaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, vaan se on osa laajempaa yhteiskuntapolitiikkaa, johon kuuluvat myös tuloeroja tasaava veropolitiikka sekä riittävät opintososiaaliset edut.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailmalla tunnettu erityisesti sen yhteiskunnallista tasa-arvoa lisäävistä elementeistä. Suomessa koulutus on maksutonta peruskoulusta tohtoriopintoihin asti. Korkeakoulutuksen periytyvyys onkin Suomessa kansainvälisesti vertailtuna alhaista.
EU-ETA -alueiden ulkopuolelta tulleiden opiskelijoiden määrä vähentynyt
EU ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetettujen lukukausimaksujen vaikutus vuonna 2017 on tuntuva. Tänä vuonna EU-ETA -alueiden ulkopuolelta tulleiden kansainvälisten opiskelijoiden määrä on selvästi vähentynyt: vielä viime vuonna Suomessa yliopistossa opintonsa aloittaneita kv-opiskelijoita oli lähes 2 000, kun taas tänä syksynä opintonsa aloitti vähemmän kuin 1 300 kansainvälistä opiskelijaa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.