Eduskunnan käsittelemissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa on todettu toistuvasti, myös Ukrainan sodan aikana, että Suomeen ei kohdistu sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa.
Keywords:
Yrjö Hakanen halutaan takaisin Helsingin valtuustoon
Joukko tunnettuja kansalaistoiminnan sekä kulttuurin ja tieteen vaikuttajia on asettanut entisen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakasen ehdolle kuntavaaleissa Asukkaiden Helsinki -yhteislistalle. Hakanen aikoo palata valtuustoon, koska ”asukkaiden ääni hukkuu nyt liian usein suuren rahan bisneksen, pienen piirin kähmintöjen ja byrokratian alle”.
– On tolkutonta, että Helsinki tekee jopa koronavuonna yli 260 miljoonaa euroa ylijäämää ja kaupungin pankkitileillä makaa toista miljardia. Näistä ylijäämistä pitää ohjata heti lisää rahaa peruspalveluihin, työllisyyteen, edullisempaan asumiseen, ilmastotekoihin ja kulttuuriin, esittää Hakanen.
Pormestarivallan sijaan on kehitettävä lähidemokratiaa, kuten osallistuvaa budjetointia ja aluefoorumeita, joilla on todellista päätösvaltaa. Hyvää kaupunkia eivät tee pormestarit vaan asukkaat ja työntekijät, joiden vaikutusmahdollisuuksia pitää lisätä.
Tukea yli puoluerajojen
Yrjö Hakasen valitsijayhdistyksessä ovat muun muassa näyttelijä, entinen kaupunginvaltuutettu Kristiina Halkola, emeritusprofessori JP Roos, kirjailija ja teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantala, näyttelijä Erkki Saarela, Pirkkolan metsän puolesta toimintaa järjestänyt Susanna Pitkänen, Stansvikin kallion puolustaja ja ammattiliiton edunvalvonta-asiantuntija Maija Wilskman, Vailla vakinaista asuntoa ry:n hallituksen jäsen Kirsti Kangas, tuottaja Mika Rönkkö, varhaiskasvatuksen pääluottamusmiehenä aiemmin pitkään toiminut Eila Pelttari, Sairaus- ja tapaturmainvalidien aktiivi ja pappi Raisa Lehtomäki, reggae-artisti Maria Malmström, palestiinalainen yrittäjä Ayman Al Amir, lääketieteen ja kirurgian tohtori Heikki Vuorinen, Maunulan asukastalon toimija Kale Kaivola, lähihoitaja Arja Putkonen ja Siilitien Hekan asukasaktiivi Eero Rasijärvi.
Asukkaiden Helsinki on puolueisiin sitoutumaton ja puoluerajat ylittävä valitsijayhdistysten yhteislista. Sen kullekin ehdokkaalle pitää vaalilain mukaan kerätä vähintään 10 äänioikeutetun valitsijayhdistys.
Kirjoittajan artikkelit
Jukka Heiskaselta on ilmestynyt uusi artikkelivihkonen Marxin uudet ulottuvuudet – niitä vanhoja unohtamatta. Kirjoittaja kertoo, että tietyssä mielessä Karl Marxin filosofisen ajattelun tiivistämisen tehtävä on mahdoton, koska Marx loi jatkuvasti uutta käsitteistöä, ylitti tieteenalojen rajoja ja monien ihailijoidensakin ymmärryksen. Vihkonen esittelee Marxin filosofista ajattelua eri kausilta.
DSL:n viikonlopun seminaarifestivaalilla 18.-19.6. nousee teemoiksi ympäristön, rauhan ja maailman taloudellisen sekä poliittisen epäoikeudenmukaisuuden kysymykset. Alustuksia kuullaan yli kymmeneltä vieraaksi saapuvalta kotimaiselta ja kansainväliseltä vieraalta. Lauantai-iltaan kuuluu myös kulttuuria, kun Matinkylän pirtillä nähdään West African dance show!
- ‹ edellinen
- 22 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?