Ay-liikkeen aika herätä
Briteissä tehdyn tutkimuksen mukaan siivoojien ja lastenhoitajien työ tuottaa yhteiskunnalle monin verroin enemmän kuin pankkiirien tai mainostoimiston pomojen puuhat, jotka päinvastoin tuottavat yhteiskunnalle tappiota. Palkansaaja voi siis hyvällä omalla tunnolla myös vaatia tuottavasta työstään kunnon palkkaa.
Irtisanomisille stoppi ja palkat ylös. Siinä ovat kajaanilaisen Jonas Kettusen keinot ostovoiman parantamiseen.
Elinkeinoelämän Keskusliiton naulaama 0,5 prosentin palkankorotuskatto on Jonas Kettusen mielestä täysin kuolleena syntynyt ajatus.
– Ei ole mitään järkeä lähteä sopimaan palkankorotuksia EK:n linjalla. Lama ei ole meidän työntekijöiden syytä, meidän ei laman laskuja myöskään tarvitse maksaa, muistuttaa Kettunen.
Hänen mukaansa myöskään palkankorotuksista luopumalla tai tekemällä töitä pienemmillä palkoilla ei lamaa torjuta eikä työpaikkoja pelasteta.
Pääluottamusmies keskellä yt-neuvotteluja
Jonas Kettunen on toiminut kohta vuoden työpaikkansa pääluottamusmiehenä. Ensi vuoden alusta mies hoitaa myös ammattiosastonsa puheenjohtajan pestiä, eli työmaata riittää ay-puolella.
Kainuun seudun työllisyystilanne ei Kettusen mukaan näytä ruusuiselta ainakaan puu- ja metsäaloilla. UPM:n harvesteri karsi vuosi sitten paikkakunnalta paperitehtaan ja yli 500 työpaikkaa, vajaat sata henkilöä työllistävällä saman yhtiön sahalla on jatkettu lomautuksia.
Kettusen työpaikka Jannpuu Oy on pieni alihankintafirma, joka on pitkälti riippuvainen isompien yhtiöiden suhdanteista. Pari vuotta sitten Jannpuu työllisti 50, nyt väkimäärä on vähentynyt 10-15 työntekijään.
Vasta valittu pääluottamusmies joutui heti vuosi sitten kovan paikan eteen, keskelle yt-neuvotteluja. Jonas Kettusen mukaan meno on koko vuoden ajan ollut melkoista työnantajan sanelupolitiikkaa.
Yhteinen rintama ja yleislakko
Työnantajan tiukka tes-linja pitkittää neuvotteluja. Keväällä koetaan kova tes-rumba, ounastelee Kettunen.
Hän pohtii, että yksi vaihtoehto olisi jättää työehtosopimusneuvottelut auki kevääseen saakka, kuten SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Huutola on ehdottanut, ja koota yhteinen rintama, kun pääosa sopimuksista päättyy.
– Tällöin meillä olisi enemmän puristusvoimaa murtaa työnantajien 0,5 prosentin hirttolinja. Yhteisrintamaa tarvitaan siltä varalta, etteivät työnantajat taivu laajempaan kokonaisratkaisuun, sanoo Kettunen.
Yleislakko on hänen mielestään äärimmäinen mutta täysin mahdollinen ja toimiva keino painostaa työnantajia.
– Samalla pitäisi irtisanottujen, työttömien ja pienituloisten puolesta järjestää suurmielenosoituksia ja näin viestiä hallitukselle tyytymättömyyttä.
Tällä hetkellä eniten kriisissä ovat Kettusen mielestä nuoret.
– Nuorten työllistyminen on ensiarvoisen tärkeää, ja yksi keino voisikin olla uudistaa osa-aikalisä siten, että ikääntyvän, osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän tilalle voidaan palkata nuori, vastavalmistunut työtön.
Oikeuksia on puolustettava
Porvarihallitukselta on Kettusen mukaan turha odottaa työläisen ostovoimaa parantavia tai työttömyyttä torjuvia toimenpiteitä. Valtion omistaman Destian tyly joululahja, potkut 220 työntekijälle, kertoo omaa kieltään hallituksen työllisyyspolitiikasta.
– Valitettavasti vaikuttaa siltä että laman laskut eivät ainoastaan jää meille vaan myös lapsillemme ja tuleville sukupolville. Meidän tehtävänä on juuri nyt puolustaa ja parantaa oikeuksiamme kuten työaikaa, eläkeikää ja työterveydenhuoltoa, jotta tulevat sukupolvet saavat nauttia samoista oikeuksista joita nyt koitetaan riistää meiltä pois laman varjolla. Nyt on meidän kansalaisten rakennettava yhteisrintamaa ja taisteltava meille kuuluvista oikeuksista, kehottaa Jonas Kettunen.
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
