Eyolf Mattson Leninin luona

Rikkaasta ahvenanmaalaisperheestä kotoisin oleva Eyolf Mattson tuli vuonna 1915 Helsinkiin opiskelemaan Teknillisessä korkeakoulussa. Hän liittyi sosialisteihin ja Suomen kansalaissodan alkaessa Mattson ryhtyi Suomen kansanvaltuuskunnan palvelukseen ja joutui keväällä 1918 pakenemaan Viipurin kautta Venäjälle.

Mattson kävi Pietarin kansainvälisen sotakoulun ja taisteli vuonna 1919 Itä-Karjalassa pataljoonan komentajana valkoisia vastaan.

Vuoden 1921 alussa teki amerikkalaisen lehtimiehen John Reedin puoliso Louise Bryant matkan Keski-Aasiaan. Hänen oppaanaan ja seuralaisenaan oli tämä ahvenanmaalaisen laivanvarustajan poika Neuvosto-Venäjän yleisesikunnan akatemian opiskelija Eyolf Mattson. Ennen matkaa he kävivät Leninin puheilla.

Mattson on muistellut, että hänet, sotilasakatemian opiskelija, oli kerran myöhään illalla kutsuttu Kremliin Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajan Leninin luo. Mattsson oli tuolloin vielä vähän yli kaksikymppinen poika.

”Astuin neuvostohallituksen päämiehen virkahuoneeseen. Nähdessään minut Vladimir Iljitsh nousi, käveli nopeasti pöydän takaa minua vastaan, puristi lujasti kättäni molemmin käsin ja tervehti minua englanniksi. Nyt vasta huomasin nojatuolissa istuvan naisen. Hän oli Louise Bryant, amerikkalaisen lehtimiehen John Reedin vaimo… Samassa totesin mielessäni: millaista tahdikkuutta! Venäjän kieltä taitamattoman ulkomaalaisen naisen seurassa Vladimir Iljitsh lausui tervehdyksenkin hänen äidinkielellään.”

Koko keskustelun ajan Lenin käytti vain englannin kieltä. Sitä hän puhui jotakuinkin vapaasti. Hänen puheensa hidastui vain hienokseltaan silloin tällöin, kun hän etsi mahdollisimman sopivaa ja ytimekästä sanaa. Kysymyksessä oli Keski-Aasian vaikea tilanne. Lenin kuvaili yksityiskohtaisesti asiantilaa Buharassa ja Turkestanissa. Hän operoi Mattsonin mukaan vapaasti talous-, maan- ja kansantieteellisillä käsitteillä. Hän luonnehti tilannetta rajaseuduilla ja imperialistivaltojen, etenkin Ison-Britannian, saalistuspolitiikkaa tällä alueella.

Mattsonia hämmästytti Leninin näköpiirin laajuus. Häntä eivät askarruttaneet pelkästään Euroopan vaan myös muun maailman asiat ja hän ajatteli niitä perinpohjaisesti. Keskustelun päätteeksi Lenin korosti, miten tärkeää neuvostovallalle oli, että ulkomaisessa, varsinkin demokraattisessa lehdistössä annettaisiin oikea kuva Neuvosto-Venäjän ulko- ja kansallisuuspolitiikasta.

Mattsonin matkakomennus Keski-Aasiaan kesti kuukauden ja Bryant lähetti lehtiartikkeleita Turkestanin tilanteesta amerikkalaisille lehdille.

Käytyään Puna-armeijan sota-akatemian Mattson johti vuosina 1925–1928 Petroskoissa Karjalan jääkäripataljoonaa ja vuosina 1931–1935 Karjalan jääkäriprikaatia. Hänet ylennettiin prikaatinkomentajaksi vuonna 1935. Seuraavana vuonna Mattsonista tuli Frunzen sotilasakatemian yleisen taktiikan laitoksen johtaja. Hän kohosi neuvostoarmeijassa kenraalimajuriksi.

Suomessa hänet oli julistettu kuolleeksi vuonna 1956 ja kuolinpäiväksi oli määrätty 1.1.1946. Sen takia hän ei voinut saada viisumia Suomeen, kun olisi halunnut tulla käymään Ahvenanmaalla 1960-luvulla. Mattson kuoli 25.5.1965.