Lenin-museo esimerkkitapauksena historian muutoksesta
Lenin-museo kertoo maailmanhistoriaan merkittävästi vaikuttaneen henkilön elämästä. Samalla se kertoo maailmanhistoriasta, joka on koskettanut syvästi myös Suomea. Eri ihmiset ja eri vuosikymmenet ovat painottaneet ja tulevat painottamaan museon arvoa eri tavoin. Kun näkökulma muuttuu, muuttuu myös historian tulkinta ja menneisyyden eri tapahtumien keskinäinen painoarvo. Joillekin museo on Leninin museo, joillekin ideologian museo, joillekin eräänlainen museon museo, jossa kiinnostavampaa kuin Lenin tai ideologia, onkin se, että yleensä on olemassa Lenin-museo. Entistä enemmän kiinnostaa neuvostoaika ja sen ilmiöt, erilaiset vaihtuvat näyttelyt.
Lenin-museon erityismerkitys suomalaisille johtuu siitä, että Suomen itsenäistymisen historia kietoutuu Leninin poliittiseen toimintaan. Nykyisissä Tampereen Lenin-museon tiloissa Lenin lupasi jo 1905 ja 1906 toimia Suomen kansallisten oikeuksien puolesta. Tässä hän oli johdonmukainen. Lupauksensa hän toteutti allekirjoittamalla 1917 Suomen itsenäisyyden tunnustamisasiakirjan. Venäjällä vallassa olleen bolshevikkihallituksen tunnustuksen jälkeen myös muut ulkovallat alkoivat tunnustaa Suomen itsenäisyyden.
Lenin-museon perustaminen vuonna 1946 liittyi läheisesti uuteen ulkopoliittiseen suuntaukseen, jonka Suomi hävityn sodan jälkeen omaksui uudessa maailmantilanteessa. Aluksi Lenin-museon kävijäin enemmistö oli neuvostoturisteja. Aika kului, maailma muuttui. Neuvostoliitto hajosi, neuvostoturistiryhmät jäivät pois. Museon kiinnostavuus kasvoi. Länsimaisten kävijöiden määrä lisääntyi. Suomalaisten museokävijöiden määrä kasvoi. Kiinalaisia kiinnostaa Lenin-museo.
90-luvun alku merkitsi käännettä ja ”rakennemuutosta” Lenin-museon toiminnassa. Sen sanelivat museon ulkopuoliset tapahtumat. Lokakuun vallankumouksen ja Leninin vaikutuksesta syntynyt Neuvostoliitto lakkasi. Asennoituminen Leniniin muuttui itäisessä naapurissamme palvovasta osin jyrkän kielteiseksi. Lenin-museoita suljettiin ja patsaita hävitettiin.
Tamperelainen Pirkanmaan Yhteistyö-lehti otsikoi vuonna 1993: ”Lenin-museo edelleen hengissä.” Lehden arvion mukaan Lenin-museo kuului niihin lamakauden ihmeisiin, joita tullaan tutkimaan ja selittämään vielä seuraavalla vuosituhannellakin.
Historian painotusten muutosta kuvasti se, että 1990-luvulla Mannerheim-museon tuki kasvoi ja Lenin-museon määräraha supistui väliaikaisesti. Suomen hallitus pani ikäänkuin merkkimiesten museot arvojärjestykseen siten, että Mannerheim-museo sai enemmän ja Lenin-museo vähemmän kuin aiemmin.
Lenin-museot maailmalla kokivat uuden ajan sanelemia muutoksia. Useat museot suljettiin tai muuttivat nimensä ja toimintaprofiilinsa. Bakun Lenin-museossa sijaitsee nykyään "Bakun kansallinen mattomuseo". Mattomuseo sijaitsi aiemmin entisessä moskeijassa. Rakennus toimii taas moskeijana. Bakun Lenin-museon entinen johtaja löysi työpaikan Bakun eliitin hautausmaan johtajana.
Tampereen Lenin-museokin joutui pakon sanelemana terästämään toimintaansa. Tampereen City-lehti valitsi Lenin-museon parinakin vuotena ”kaupungin parhaaksi museoksi”. Aamulehdessä Lenin-museo nimettiin ”vuoden museoksi”.
Ajan hengen siivittämänä tehtiin myös aloite Tampereen Lenin-museon lakkauttamisesta, koska näin tehtiin Venäjälläkin. Tampereen kaupungin museotoimenjohtajan Toimi Jaatisen laatimassa vastauksessa aloitteen tekijöille todettiin: ”Neuvostoliiton viime vuosikymmenien tapahtumat ovat osoittaneet historian, siihen liittyvien henkilöiden ja ilmiöiden kieltämiseen liittyvät ongelmat. Länsimaiseen demokratiaan perustuvaan suomalaiseen traditioon tällainen historian tapahtumien ja henkilöiden 'poistaminen' ei kuulu. Lenin liittyy kiinteästi Suomen itsenäistymishistoriaan. Hänen edustamallaan ideologialla ja vielä enemmän Neuvostoliitolla naapurivaltionamme on tärkeä asemansa Suomen historiassa. Ne ovat historiaa, jota ei voida pyyhkiä pois sulkemalla niitä tutkiva ja niistä kertova museo.”
Professori Göran von Bonsdorff sanoi olevan Suomelle kunniaksi, että maassa on yhä Lenin-museo. Hänen mielestään poliittiset hepsankeikat eivät ymmärrä historiaa. Lenin-museo muistuttaa siitä, että Suomi kuului sata vuotta Venäjään.
Kirjoittajan blogikirjoitukset
- ‹ edellinen
- 16 / 20
- seuraava ›
Kirjoittajan blogikirjoitukset
- ‹ edellinen
- 16 / 20
- seuraava ›
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.