Vaalitappioiden logiikka
Totuus paljastuu vaalituloksessa kerta toisensa jälkeen. Kapitalistisessa yhteiskunnassa on turhanpäiväinen kysymys: kuka voitti vaaleissa? Vastaus on aina selvä: porvaristo. Äänestäjien tahtotilan määrittelijät ovat porvariston hallussa.
Marxin mukaan porvaristo sallii sorretulle luokalle päättää kerran neljässä vuodessa kuka hallitsevan luokan edustaja tulee sortamaan heitä eduskunnan kautta seuraavat neljä vuotta. Parlamentissa kansakunta kohottaa yleisen tahtonsa laiksi, so. hallitsevan luokan lain yleiseksi tahdokseen.
Marx ja Engels todistivat, että yhteiskunnallinen oleminen määrää yhteiskunnallisen tietoisuuden. Yhteiskunnallisen olemisen ja yhteiskunnallisen tietoisuuden vuorovaikutuksessa määräävänä, johtavana tekijänä on yhteiskunnallinen oleminen. Yhteiskunnassa on hallitsevana hallitsevan luokan ajattelutapa. Kuka hallitsee taloudessa, saa hallinnan myös yhteiskunnallisessa tietoisuudessa.
Lenin näki valtiovallan yksinkertaisesti välikappaleeksi, jota eri luokat voivat ja jota niiden täytyy käyttää ja osata käyttää luokkatarkoitusperiensä saavuttamiseksi. Porvaristo käyttää valtiovaltaa kapitalistiluokan välikappaleena työtätekeviä vastaan. Vaalien ”rehellisyys” taas on siinä, että rahanvalta määrittelee viime kädessä vaalituloksen.
Yleinen äänioikeus on Leninin mielestä mittari siitä, kuinka kypsiä eri luokat ovat käsittämään etunsa ja tehtävänsä.
Lenin kirjoitti: ”Kapitalismi ei olisi kapitalismia, ellei se toisaalta tuomitsisi joukkoja valistumattomuuteen, poljettuun ja peloteltuun asemaan, hajanaisuuteen (maaseutu!), pimeyteen, ellei se (kapitalismi) toisaalta antaisi porvariston käsiin jättiläismäistä koneistoa valheen ja petoksen harjoittamista varten, työläis- ja talonpoikaisjoukkojen puijausta varten, näiden tylsistämistä varten jne.”
Marx nosti esimerkiksi vaaleissa menestyneen ”heittiön”, joka jakoi äänestäjille makkaraa ja viinaa.
Antonio Gramsci kirjoitti porvarillisen yhteiskunnan ideologisesta itseymmärryksestä, jota kautta laillistetaan hallitsevan luokan hegemonia. Kapitalistisen yhteiskunnan instituutiot (tiedotusvälineet, koulu, kirkko…) välittävät hallitsevan luokan ideologiaa, normeja, arvoja, katsomuksia.
Leninin mielestä vaalikampanjat ja parlamentti voivat toimia puhujalavoina myös kapitalismin vastaiselle puolueelle. Sen on osallistuttava porvarilliseen parlamenttitoimintaan voidakseen valistaa joukkoja vaalien ja puolueiden parlamenttitaistelun avulla. Se on osataistelua työväen etujen puolustamiseksi ja reformien saavuttamiseksi.
Kirjoittajan blogikirjoitukset
- ‹ edellinen
- 16 / 20
- seuraava ›
Kirjoittajan blogikirjoitukset
- ‹ edellinen
- 16 / 20
- seuraava ›
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.