Trumpin rauhanmalli herättää keskustelua – Žižek vertaa toimintaa Chamberlainiin

Slavoj Žižek julkaisi 25. lokakuuta 2025 verkkosivuillaan esseen, jossa hän analysoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ulkopoliittisia toimia ja niiden taustalla olevaa logiikkaa. Žižekin mukaan Trumpin tapa yhdistää diplomaattisia eleitä sekä taloudellista ja sotilaallista painostusta muodostaa uudenlaisen mallin rauhan saavuttamiseksi – mallin, joka muistuttaa Neville Chamberlainin kuuluisaa Münchenin sopimusta vuodelta 1938.

”Trumpin sekoitus diplomaattista toimintaa ja brutaalin sotilaallisen sekä taloudellisen voiman käyttöä sodan pysäyttämiseksi on käytännössä malli ‘rauhasta meidän ajallemme’ – malli siitä, miten (taloudelliset ja sotilaalliset) sodat voidaan ja tullaan lopettamaan meidän aikakaudellamme.”

Slavoj Žižek viittaa toistuvaan vertaukseen Chamberlainin ja Hitlerin välisestä sopimuksesta, jota käytettiin kuvaamaan Trumpin ja Putinin tapaamista Alaskassa. Žižekin mukaan Trumpin pyrkimys rauhaan Ukrainassa näyttäytyy käytännössä Ukrainan alistamisena Venäjän vaatimuksiin.

Lokakuussa 2025 Trump nousi otsikoihin kahdella merkittävällä ulkopoliittisella teolla: ilmoituksella uusista 100 prosentin tulleista Kiinan-tuotteille sekä onnistumisella välittää tulitauko Lähi-idän sodassa. Žižekin mukaan nämä kaksi tekoa eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan ne ilmentävät samaa toimintamallia: ”Trump tekee bisnestä kuin sotaa, ja sotaa kuin bisnestä.”

Trumpin ilmoitus uusista tulleista tuli sen jälkeen, kun Kiina kiristi vientirajoituksia harvinaisille maametalleille, joita tarvitaan elektroniikan valmistuksessa. Markkinat reagoivat voimakkaasti: Dow Jones laski 878 pistettä, S&P 500 2,7 prosenttia ja Nasdaq 3,5 prosenttia. Žižek pohtii, oliko kyseessä strateginen provokaatio vai impulsiivinen liike, mutta korostaa, että Trumpin politiikkaa leimaa epäjohdonmukaisuus ja äkilliset suunnanmuutokset.

Sota ja rauha kietoutuvat toisiinsa

Iranin ja Yhdysvaltojen välinen lyhyt konflikti kesäkuussa 2025 tarjoaa toisen esimerkin Trumpin toimintatavasta. Kun Iran iski Yhdysvaltain sotilastukikohtaan Qatarissa, Trump kiitti Irania etukäteisvaroituksesta ja totesi: ”Olen iloinen voidessani ilmoittaa, että yksikään amerikkalainen ei loukkaantunut, eikä juuri mitään vahinkoa tapahtunut. Ennen kaikkea he ovat saaneet kaiken ulos ‘järjestelmästään’, ja toivottavasti viha loppuu.” Žižekin mukaan tällainen julkinen kiitos toimii sekä sovittelevana eleenä että hienovaraisena nöyryytyksenä.

Žižekin analyysi ei rajoitu yksittäisiin tapahtumiin, vaan se nostaa esiin laajemman kysymyksen siitä, miten rauha ja sota kietoutuvat toisiinsa nykyisessä globaalissa järjestelmässä. Hänen mukaansa Trumpin toiminta paljastaa kapitalismin logiikan, jossa rauha ei ole päämäärä vaan väline – osa strategista kokonaisuutta, jossa taloudellinen ja sotilaallinen valta kulkevat käsi kädessä.

Žižekin teksti on julkaistu hänen omilla verkkosivuillaan osoitteessa slavoj.substack.com, ja se tarjoaa ajankohtaisen ja kriittisen näkökulman kansainvälisen politiikan dynamiikkaan. Teksti herättää kysymyksiä siitä, miten rauha määritellään, kenen ehdoilla se saavutetaan ja millaisia rakenteita sen taustalla toimii.

Slavoj Žižek on slovenialainen filosofi ja kulttuurikriitikko, joka on noussut aikamme näkyvimmistä vasemmistointellektuelleista. Hän syntyi vuonna 1949 Ljubljanassa, tuolloin vielä Jugoslavian alueella, ja opiskeli filosofiaa Ljubljanan yliopistossa sekä myöhemmin Pariisissa, missä hän syventyi Lacanin psykoanalyysiin. European Graduate Schoolin mukaan Žižek yhdistää ajattelussaan marxilaisen ideologiakritiikin, Hegelin dialektiikan ja Lacanin psykoanalyysin.

Hänet tunnetaan laajasti provosoivasta kirjoitustyylistään, jossa populaarikulttuuriviittaukset auttavat havainnollistamaan filosofisia käsitteitä, kuten ideologian ja subjektin suhteita. Hänen keskeisiä teoksiaan ovat esimerkiksi The Sublime Object of Ideology ja Living in the End Times. Encyclopaedia Britannican mukaan Žižek on kriittinen niin globalisaatiolle kuin vasemmistollekin ja toimii aktiivisesti sekä akateemisessa maailmassa että julkisessa keskustelussa.

Žižek on ollut myös poliittisesti aktiivinen Slovenian demokraattisen liikkeen parissa ja on esiintynyt lukuisilla kansainvälisillä foorumeilla. Internet Encyclopedia of Philosophyn mukaan hänen työnsä haastaa perinteisiä ajattelumalleja ja kannustaa kriittiseen poliittiseen reflektioon ja toimintaan. Häntä on kuvattu niin ”kulttuuriteorian Elviseksi” kuin ”aikamme vaarallisimmaksi filosofiaksikin”.