toimi pitkään Lenin-Museon johtajana Tampereella.
Venäjän modernisaatio
Suomalaisia pitää kiinnostaa mitä yli tuhannen kilometrin mittaisen itärajan takana tapahtuu ja suunnitellaan.
Kesällä Venäjän presidentti Dmitri Medvedev haki Kaliforniasta ideoita Venäjän uuteen modernisaatioon. Moskovan lähistölle on tarkoitus saada aikaisiksi sikäläinen Piilaakso. Amerikassa Medvedev tapasi ensi töikseen Kalifornian kuvernöörin Arnold Schwarzeneggerin. Keskusteltiin Kalifornian modernisaatiomallista. Tosin tovi tämän keskustelun jälkeen Schwarzenegger varoitti Kalifornian talouden täydellisestä romahduksesta.
Venäjän modernisaatiossa olisi syytä ottaa oppia pikemminkin maan omasta historiasta – Leninin modernisaatiosuunnitelmasta.
Lenin piti sähköistämistä ensimmäisenä tärkeänä askeleena moderniin yhteiskuntaan siirtymisessä. Hän kutsui sähköistämissuunnitelmaa (GOELRO = Venäjän sähköistämisen valtionkomitea) puolueen toiseksi ohjelmaksi. Leninin lentävä lause kuului: ”Kommunismi on neuvostovalta plus koko maan sähköistäminen”. Jälkimmäinen osa Leninin yhtälöstä saatiin toteutettua. Neuvostojen vallasta luisuttiin puoluevaltaan ja Stalinin aikakauteen.
Sähkön tuottaminen Venäjälle oli Leninille sydämen asia. 1900-luvun alussa Lenin, Stalin ja Siemensin insinööri Leonid Krasin olivat nähneet Tampereella käydessään sähkövalon käytön katuvaloissa ja tehdassalissa. Se oli edistystä verrattuna pimeään ja hämärään Venäjään.
Lenin pyrki hyödyntämään vuoden 1918 kapinan jälkeen Venäjälle paenneiden suomalaisten punikkien tietotaitoa. Hän laati ja allekirjoitti Kansankomissaarien Neuvoston päätöksen 1.4.1919: ”Valtion kassahallinnolle. Kansankomissaarien Neuvosto päätti 1. huhtikuuta tänä vuonna: osoittaa työn tuottavuuden kohottamiseksi Kansantalouden Korkeimmalle Neuvostolle Valtion kassahallinnon varoista 15 000 000 (viisitoista miljoonaa) ruplaa suomalaisille työläisille, jotta he organisoisivat teollisia tuotantolaitoksia Kostroman, Vladimirin, Pietarin ym. kuvernementeissa. KKN:n puheenjohtaja V. Uljanov (Lenin).”
Lenin auttoi henkilökohtaisesti suomalaista kommunistia Edvard Gyllingiä perustamaan vesivoimalan ja paperitehtaan Itä-Karjalaan Kontupohjaan.
Lenin innostui suunnattomasti sähkön käyttöönotosta kansantaloudessa. Hän osallistui sähköauran kokeilunäytöksiin, tutustui sähkökyntöön ja painosti rautateiden sähköistämiseen, vaikka insinöörit pitivät sitä mahdottomana. Sähkövalon saapumista venäläisiin kyliin kutsuttiin ”Iljitshin lampuiksi”.
Englantilainen tieteiskirjailija Herbert Wells keskusteli vuonna 1920 Kremlissä Leninin kanssa sähköistämisestä. Lenin kertoi Wellsille, että hän tekee kaikkensa, jotta Venäjälle perustettaisiin sähkövoimaloita, jotka antaisivat kokonaisille kuvernementeille energiaa valaistukseen, liikennevälineisiin ja teollisuuteen. Hän totesi, että kokeilumielessä oli jo sähköistetty kaksi aluetta.
Lenin halusi luoda sähköistetyn modernin Venäjän. Wells oli varma siitä, että sähköistäminen sopii sellaiselle maalle kuin Englanti, mutta Venäjän erämaiden suhteen se on pelkkää haavetta. Mutta kuitenkin hän tunnusti, että Leninin päättäväisyys sai hänet horjumaan. Wells ajatteli jopa Venäjänkin sähköistämistä mahdolliseksi, jos siihen asiaan käy käsiksi Lenin – ”Kremlin pieni haaveilija”. Silti hän kutsui Venäjän sähköistämissuunnitelmaa ”Leninin sähköutopiaksi”.
Leninin sähköistämissuunnitelma toteutettiin kymmenessä vuodessa. Se loi pohjan Venäjän kehittymiselle moderniksi teollisuusvaltioksi. Nyt on otettava askelia eteenpäin.
Tekijä
Kirjoittajan blogikirjoitukset
- 1 / 20
- seuraava ›
Tekijä
Kirjoittajan blogikirjoitukset
- 1 / 20
- seuraava ›
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.