Naistenpäivän 2026 tapahtumat kokoavat laajaa rintamaa

Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.2026 rakentuu Suomessa ja Euroopassa poikkeuksellisen laajan liikehdinnän ympärille. Helsingissä järjestettävä Naistenpäivän marssi, Tampereen ammattiyhdistysten oma blokki, kurdiyhteisön dokumenttielokuvanäytös sekä Euroopan vasemmiston feministinen kampanja muodostavat kokonaisuuden, jossa sukupuolten tasa-arvo, luokkaristiriidat ja ihmisoikeudet kietoutuvat yhteen. Tapahtumien viesti on yhteinen: tasa-arvo ei toteudu itsestään, vaan vaatii järjestäytymistä, poliittista tahtoa ja konkreettisia tekoja.

Helsingin Naistenpäivän marssi odottaa tuhansia: vetoomus pääministerille väkivallan lopettamiseksi

Helsingissä sunnuntaina 8. maaliskuuta järjestettävä Naistenpäivän marssi kokoaa jälleen suuren joukon kansalaisia Rautatientorille ja Kansalaistorille. Viime vuonna marssi toi kaduille lähes 10 000 osallistujaa, ja järjestäjät odottavat tänä vuonna vähintään yhtä suurta joukkoa. Marssin keskiössä on vetoomus naisiin, tyttöihin ja vähemmistöihin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.

Vetoomuksen pääministeri Petteri Orpolle luovuttavat valkeakoskelaisen Vendin perheenjäsenet sekä Oikeutta Vendille -liikkeen perustajat Vilma Salminen ja Saara Salminen. Heidän viestinsä on suora: ”Tasa-arvon takapakki on pysäytettävä ja väkivaltaan puututtava konkreettisin teoin”, sanotaan tapahtuman järjestäjien tiedotteessa (3.3.2026).

Marssin ohjelma rakentuu puheista, musiikista ja yhteiskunnallisista puheenvuoroista. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen käyttää pääpuheenvuoron, ja lavalla kuullaan muun muassa STTK:n Else-Maj Kirvesniemeä, SAK:n Jaana Ylitaloa sekä kansainvälisen UNI World Women -verkoston Carol Schefferiä. Heidän puheensa käsittelevät työelämän tasa-arvoa, rakenteellista syrjintää ja työntekijöiden oikeuksien heikentymistä.

Myös vähemmistöjen ja globaalin etelän ääni kuuluu. Ihmisoikeusaktivisti Gashaw Bibani, tutkija Airin Bahmani ja Palestiina-verkoston Sumudin hallituksen jäsen Alia Maharzah puhuvat maailman naisten asemasta. Kunniaan liittyvää väkivaltaa käsittelevät Monika-Naiset-liiton kriisikeskuksen johtaja Natalie Gerbert ja kirjailija Linda-Maria Raninen.

Marssin järjestävät UN Women Suomi, Naisasialiitto Unioni ja Naisjärjestöjen Keskusliitto yhdessä yli 70 muun toimijan kanssa. Järjestäjien mukaan marssi on ”tilaisuus koota yhteen laaja kansalaisliike ja osoittaa, että tasa-arvo ei odota tai toteudu itsestään – se vaatii tekoja nyt”, sanotaan tiedotteessa.

Kurdiyhteisö nostaa esiin Iranin vastarinnan: dokumenttielokuva kertoo aktivistien taistelusta

Itäkeskuksen kirjastossa järjestettävä kurdiyhteisön tapahtuma tuo naistenpäivään kansainvälisen ulottuvuuden. Dokumenttielokuva Nainen, elämä, vapaus seuraa iranilaisten naisaktivistien kamppailua oikeuksiensa puolesta. Elokuvan nimi viittaa kurdinkieliseen iskulauseeseen Jin, Jiyan, Azadî, joka tarkoittaa suomeksi ”Nainen, elämä, vapaus”.

Elokuvan ohjaaja, BAFTA- ja Emmy-palkittu toimittaja Gesbeen Mohammed osallistuu tilaisuuteen etäyhteydellä. Tapahtuman järjestäjät korostavat, että osa elokuvan sisällöstä voi järkyttää katsojia – se kuvaa väkivaltaa, sortoa ja rohkeaa vastarintaa, joka on maksanut monille aktivisteille heidän vapautensa tai henkensä, sanotaan tiedotteessa.

Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille. Se muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvo ei ole vain kotimainen kysymys, vaan osa globaalia ihmisoikeustaistelua, jossa autoritaariset hallinnot pyrkivät tukahduttamaan kansalaisten toimijuuden.

Tampereen ay-liikkeen blokki: työntekijöiden oikeuksien heikennykset kytkeytyvät sukupuolten tasa-arvoon

Tampereella ammattiyhdistysten paikallisyhdistykset kutsuvat marssimaan Sorin aukiolta Jugendtorille. Ay-liikkeen viesti on selkeä: viime vuosien poliittiset päätökset ovat heikentäneet erityisesti naisvaltaisten alojen asemaa.

Ammattiyhdistysten tiedotteessa todetaan, että ”hoitajien lakko-oikeuden poistamista ovat seuranneet poliittisen lakko-oikeuden kaventaminen, irtisanomisperusteiden keventäminen, maahanmuuttajatyöntekijöihin kohdistuvat kiristykset ja osa-aikatyön tekemisen edellytysten heikentäminen”, sanotaan tiedotteessa. Nämä päätökset osuvat erityisesti matalapalkkaisiin ja naisvaltaisiin aloihin, joissa työehdot ovat jo valmiiksi heikot.

Ay-liikkeen mukaan Suomi on EU:n vaarallisimpia maita naisille. Pirkanmaalla on nähty useita vakavia väkivallantekoja julkisilla paikoilla. ”Alas naisviha! Alas naisiin kohdistuva väkivalta!”, sanotaan tiedotteessa.

Samalla korostetaan järjestäytymisen merkitystä: ”Naiset eivät suostu uhrin rooliin ja järjestäytyvät ympäri maailmaa työskennellen ja kamppaillen asioiden muuttamiseksi”, sanotaan tiedotteessa.

Euroopan vasemmiston feministinen kampanja puolustaa itsemääräämisoikeutta

Euroopan vasemmiston My Voice, My Choice -kampanja on kerännyt yli 1,2 miljoonaa allekirjoitusta ja noussut yhdeksi merkittävimmistä eurooppalaisista kansalaisaloitteista. Kampanja vaatii EU:lta kehystä, joka takaisi turvallisen ja laillisen raskaudenkeskeytyksen kaikille unionin alueella.

Kampanjan edustaja Anna Camposampiero kirjoittaa, että ”oikeudet, jotka ovat joillekin itsestäänselvyyksiä, ovat toisille vain etuoikeuksia”, sanotaan tiedotteessa.

Kampanja on kohdannut voimakasta vastustusta konservatiivisilta ja anti-gender-liikkeiltä. Euroopan parlamentissa on nähty mielenosoitus, jossa konservatiiviryhmä levitti banderollin tekstillä ”Se on elämä, ei valinta” (“It’s a life, not a choice”). Camposampieron mukaan tämä on osa laajempaa ”taantumuksellista vastareaktiota”, joka pyrkii heikentämään sukupuolten tasa-arvoa ja seksuaalioikeuksia.

Tasa-arvo on luokkakysymys ja demokratian mittari

Naistenpäivänä neljä erilaista tapahtumaa muodostavat kokonaisuuden, joka paljastaa sukupuolten tasa-arvon olevan yhtä aikaa luokkakysymys, demokratian mittari ja kansainvälinen ihmisoikeuskysymys.

Helsingissä vaaditaan poliittista vastuuta ja väkivallan lopettamista. Tampereella ay-liike nostaa esiin työelämän rakenteellisen epätasa-arvon. Kurdiyhteisö muistuttaa globaalista sorrosta ja vastarinnasta. Euroopan vasemmisto puolustaa itsemääräämisoikeutta ja vastustaa konservatiivista vastareaktiota.

Kaikkia tapahtumia yhdistää vaatimus toimijuudesta: oikeudesta päättää omasta kehosta, työstä, turvallisuudesta ja elämästä. Naistenpäivä 2026 ei ole pelkkä juhlapäivä, vaan poliittinen hetki, jossa eri liikkeet rakentavat yhteistä rintamaa tasa-arvon puolesta.

---