Putin Hitlerin jalanjäljissä
Liikunta & Tiede -lehdessä 1/2026 Jouko Kokkosen artikkelissa Politiikka näkyy talvikisoissakin käsitellään teemaa, jota on enemmän pohdittu kesäolympiakisojen yhteydessä. Poliittisesti latautuneita ovat olleet Berliinin natsikisat 1936, Neuvostoliiton ja sosialististen maiden mukaantulo vuodesta 1952 Helsingin olympiakisoihin. Meksikon 1968 kisat muistetaan ”mustan vallan” juoksijoiden palkintokoroke-mielenosoituksesta. Dramaattisin tapahtuma kesäkisojen historiassa oli Münchenin kisojen 1972 tragedia, jossa palestiinalaisryhmä hyökkäsi kisakylään murheellisin seurauksin. Toinen maailmansota aiheutti kaksien kisojen peruuntumisen 1940 ja 1944. Vuosien 1980 ja 1984 kisat Moskovassa ja Los Angelesissa pidettiin boikottitunnelmissa.
Neuvostoliiton hajoaminen 1991 aiheutti suuria muutoksia kansainväliseen urheiluun.
Talvikisojen osalta Jouko Kokkonen toteaa: ”Talviolympiakisat näyttävät ensi silmäyksellä vähemmän poliittisilta kuin kesäkisat. Politiikka on häilynyt kuitenkin usein talvikisojen taustalla”, sanoo Kokkonen.
Vuoden 1936 Garmisch-Partenkirchenin talvikisat avasi valtakunnankansleri Adolf Hitler. Talvikisat olivat kenraaliharjoitus Berliinin natsiolympialaisiin. Kaksitoista päivää talvikisojen jälkeen saksalaiset sotilaat marssivat demilitarisoidulle Reininmaalle Hitlerin käskystä. Ranska ja Iso-Britannia hyväksyivät tapahtuneen.
Historia toisti itseään kahdesti: vuonna 2014 Sotshin ja vuonna 2022 Pekingin kisojen jälkeen. Heti vuoden 2014 kisojen jälkeen Putinin Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta. Vastaava poliittinen ajoitus tapahtui myös vuoden 2022 Pekingin talvikisojen jälkeen. Kisojen päätyttyä Putin aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.
Toinen maailmansota heijastui talvikisoihin siten, että Saksa ja Japani pääsivät mukaan talvikisoihin Osloon 1952. Neuvostoliitto oli mukana talvikisoissa Cortina d’Ampezzossa 1956. Sen sijaan Italia ja Suur-Saksaan kuulunut Itävalta pääsivät 1948 St. Moritzin kisoihin. Myöskään Suomen ja Romanian osallistumista talvikisoihin 1948 ei estetty, kuten ei myöskään kesäkisoihin osallistumista Lontoossa 1948.
Cortina d’Ampezzon kisoista 1956 nähtiin ensimmäiset televisiolähetykset olympiakisoista. Televisio-oikeuksien myynnistä tuli jatkossa varsinainen kultakaivos Kansainväliselle olympiakomitealle. Samalla se loi taloudelliset edellytykset huippu-urheilun kehittymiselle kansainväliseksi viihdeteollisuudeksi.
Myös talvikisojen järjestäminen maksoi järjestäjille kisa kisalta enemmän ja enemmän. Huippunsa kisojen hinta saavutti vuoden 2014 Sotshin kisoissa. Putin käytti kisoihin 36–40 miljardia euroa, kun alkuperäinen kustannusarvio oli noin 8,7 miljardia euroa.
Kisat muistetaan lähinnä kolmesta asiasta: Venäjän valtion sotkeutumisesta kisojen dopingtestaukseen, kisapaikkojen järjettömästä rakentamisesta – jotka jäivät pääosin käyttämättä kisojen jälkeen – sekä kolmanneksi heti kisojen jälkeen tapahtuneesta Krimin niemimaan miehittämisestä.
Talvi- ja kesäkisojen järjestämistä ovat varjostaneet kansalaismielipide, joka on liittynyt verovarojen käyttämiseen kisojen järjestämiseen sekä huoli ympäristön tuhoamisesta. Yhä harvempi demokraattisesti johdettu maa ja kaupunki on halukas järjestämään kisoja. Järjestämisestä ovat kiinnostuneita lähinnä epädemokraattisesti johdetut valtiot ns. valko- ja viherpesun merkeissä.
Lopuksi päivitys 15.2. Milano–Cortinan talvikisoista: Suomi neljä pronssia – naisten viesti, Suvi Minkkinen ampumahiihdon takaa-ajossa, Eero Hirvonen yhdistetyssä hiihdossa ja Ilkka Herola yhdistetyssä. Siis OK:n asettama tavoite kuudesta mitalista on vielä mahdollista saavuttaa.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!