Eläinjärjestöt vaativat turkistarhauksen kieltoa
Suomalaisilta turkistarhoilta julkaistut uudet kuvat ja videot osoittavat, että sairaalloisen suuriksi jalostettujen jättikettujen kasvatus jatkuu edelleen, vaikka turkisala lupasi jo vuonna 2017 puuttua ongelmaan. Materiaali on kuvattu marraskuun 2025 ja huhtikuun 2026 välisenä aikana Lapualla, Vetelissä ja Kauhavalla, ja sen aitous on varmistettu gps-koordinaatein ja aikaleimoin. Kuvien toimittanut nimetön taho luovutti aineiston ruotsalaiselle Project 1882 -järjestölle, joka välitti sen kansainväliselle Fur Free Alliancelle.
Aineistossa näkyy verkkohäkeissä eläviä tarhattuja naaleja, eli sinikettuja, joilla on poimuttuva ja roikkuva nahka, vakavia silmätulehduksia ja hoitamattomia vammoja. Eläinten liikkuminen on vaikeaa, ja niiden koko ylittää luonnonvaraisen naalin painon moninkertaisesti. EFSA:n eli Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tutkimusten mukaan sinikettujen paino on kasvanut 1990-luvun 7–8 kilosta vuoteen 2014 mennessä noin 20 kiloon.
”Jättiketut eivät ole turkisalalle ongelma vaan tavoite. Ala on vuosikymmeniä järjestelmällisesti jalostanut yhä suurempia eläimiä. Jo vuonna 1989 ihmiset järkyttyivät jättikettujen kuvista, ja julkinen paine sai maa- ja metsätalousministeriön kieltämään superkettujen kasvatuksen. Nykyiset jättiketut ovat vielä suurempia”, sanoo Animalia ry:n toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs järjestön tiedotteessa (3.9.2026).
Järjestelmällinen ylijalostus jatkuu
Vuoden 2017 kohun jälkeen turkisala vakuutti, että jalostukseen puututaan rajoittamalla myytävien nahkojen maksimikokoja. Uusi aineisto kuitenkin osoittaa, ettei lupauksia ole noudatettu. Päinvastoin: Saga Fursin maaliskuun 2026 huutokaupassa esiteltiin uusi kokoluokka 70, jolle ei ole määritelty julkista maksimikokoa. Kaikki 12 769 siniketun nahkaa myytiin, ja ne saavuttivat selvästi muita korkeammat hinnat.
Kokoluokan 70 keskihinta oli 89 euroa, kun kokoluokan 60 nahkojen hinta oli 82 euroa ja kokoluokan 50 nahkojen 67 euroa. Taloudellinen kannustin kasvattaa ylisuuria eläimiä on siis edelleen merkittävä, erityisesti turkiselinkeinon heikossa taloustilanteessa.
Kivekkään mukaan luvut osoittavat, että kymmenessä vuodessa mikään ei ole muuttunut. ”Jättikettuja kasvatetaan edelleen ja turkisalan huonossa taloudellisessa tilanteessa kannustin kasvattaa niitä on erityisen houkutteleva tarhaajille”, sanoo Kivekäs.
Eläinoikeusjärjestö Oikeutta eläimille on julkaissut vastaavaa materiaalia useiden vuosien ajan. Järjestön mukaan turkisala ei ole kyennyt toteuttamaan omia hyvinvointilupauksiaan, eikä itsesääntely toimi.
”On melkein kymmenen vuotta siitä, kun turkisala lupasi, että jättikettujen kasvatus tulee loppumaan. EFSA:n tuoreimmasta raportista huolimatta turkisalan epäeettinen toiminta ja vastuunpakoilu saa jatkua yhä. On selvää, että turkisala ei pysty pitämään kiinni omista hyvinvointilupauksistaan. Emme voi luottaa turkisalan itsesääntelyyn”, sanoo Oikeutta eläimille -järjestön toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara järjestön tiedotteessa (3.9.2026).
Taloudellinen logiikka ohittaa hyvinvoinnin
Turkiselinkeinon kriisi on jatkunut yli vuosikymmenen, ja tuottajat eivät ole aina saaneet tuotantokustannuksiaan katettua. Suuremmat nahat menevät kaupaksi paremmin, mikä vahvistaa rakenteellista ristiriitaa taloudellisen kannattavuuden ja eläinten hyvinvoinnin välillä.
”Turkisalalla on mennyt kurjasti jo yli kymmenen vuotta ja turkistuottajat eivät ole aina saaneet tuotantokustannuksia katettua. Isommat turkit menevät kaupaksi paremmin, joten lupaukset kokojen rajoittamisesta ja pienimmätkin muutokset eläinten pahoinvoinnin vähentämiseksi on unohdettu”, sanoo Tuomivaara.
EU-komissio valmistelee parhaillaan vastausta Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen, joka keräsi yli 1,5 miljoonaa allekirjoitusta. Aloite vaatii turkistarhauksen täyskieltoa EU:ssa. Animalia toimii aloitteen suomalaisena toimeenpanijana ja korostaa, että uudet kuvat osoittavat kiellon kiireellisyyden.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!