Miksi Suomen ydinasepolitiikkaa ollaan muuttamassa radikaalisti?

Orpo-Purran hallitus valmistelee rikoslakiin poikkeusta, joka muuttaisi Suomen ydinasepolitiikan perustaa. Esityksen mukaan ydinräjähteiden tuominen, kuljettaminen ja hallussapito Suomessa ei olisi enää rikos, jos toiminta perustuisi Naton operaatioihin tai Yhdysvaltojen kanssa tehtyyn puolustusyhteistyösopimukseen, niin sanottuun DCA-sopimukseen. ”Muutos olisi merkittävä askel pois Suomen aiemmasta ydinaseettomuuden linjasta ja lisäisi Yhdysvaltojen päätösvaltaa Suomen alueella”, kirjoittaa Yrjö Hakanen tuoreessa blogikirjoituksessaan ( 22.4.2026).

Tutkimusprofessori Martin Scheinin arvioi Helsingin Metsätalolla järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, että kyseessä on perustuslaillisesti poikkeuksellinen muutos.

”Rikoslain muutos olisi uusi Suomen valtiosuvereniteetin osittainen luovuttaminen toiselle valtiolle, Yhdysvalloille”, sanoo tutkimusprofessori Martin Scheinin ja muistuttaa, että DCA-sopimuksen hyväksymisen aikaan ydinaseiden kuljettaminen ja hallussapito olivat rikoslain mukaan vakavia rikoksia, joista rangaistuksena oli vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta.

DCA-sopimus siirtää päätösvaltaa Yhdysvalloille

Hakasen mukaan DCA-sopimus antaa Yhdysvalloille yksipuolisen oikeuden päättää, mitä aseita se tuo Suomeen tai kuljettaa Suomen kautta. Suomen viranomaisilla ei sopimuksen mukaan ole oikeutta tarkastaa, mitä Yhdysvaltojen käyttöön luovutetuille 15 sotilasalueelle tuodaan tai siellä varastoidaan. Tämä erottaa sopimuksen Naton omista järjestelyistä, jotka edellyttävät jäsenmaiden yksimielisiä päätöksiä – ainakin muodollisesti.

Scheininin mukaan Orpo-Purran hallituksen eduskunnalle antama ilmoitus, jonka mukaan Suomi ei rauhan aikana aio sijoittaa alueelleen ydinaseita, ei muuta tilannetta. ”Suomihan ei hallitse näitä aseita. Ratkaisevaa on, mitä Yhdysvallat haluaa”, sanoo Scheinin.

Hajauttamisstrategia lisää riskejä

Tilaisuuden toinen alustaja, Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö, nosti esiin Suomen aseman osana Yhdysvaltojen, Ranskan ja Naton kehittämää ydinaseiden hajauttamisstrategiaa. Strategian tavoitteena on vahvistaa ydinpelotetta sijoittamalla ydinaseita useampiin paikkoihin, liikuttelemalla niitä ja kehittämällä kykyä kuljettaa niitä esimerkiksi F-35-hävittäjillä.

Erästö kyseenalaistaa strategian turvallisuutta. ”Tämä ei kuitenkaan vahvista pelotetta vaan lisää riskejä sotilaallisten konfliktien eskalaation”, sanoo Erästö, jonka mukaan entistä useammat paikat ovat vaarassa joutua ennaltaehkäisevien tai vastaiskujen kohteiksi, mikä kasvattaa myös Suomen riskejä.

Keskustelu jatkuu eduskunnassa

Keskustelutilaisuuden järjestivät rauhanjärjestöjen kokoama asiantuntijaryhmä ja Vapaus valita toisin -yhdistys. Ydinenergialain muutos, joka liittyy samaan kokonaisuuteen, on tulossa eduskunnan käsittelyyn 29. huhtikuuta.

Kysymys ei ole vain teknisestä lakimuutoksesta, vaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan syvästä muutoksesta. Työväenluokan näkökulmasta kyse on myös vallan ja toimijuuden jakautumisesta: siitä, kuinka paljon päätösvaltaa siirretään demokraattisesti valituilta toimijoilta sotilaallisille liittolaisille ja suurvalloille.

Suomen ydinasepolitiikan tulevaisuus näyttää nyt olevan enemmän Washingtonin kuin Helsingin käsissä.

---