SKP:n puheenjohtaja vaatii vasemmistolta rohkeutta: ”Konfliktia ei pidä pelätä, kun sille on tarve”

Suomen kommunistisen puolueen (SKP) puheenjohtaja Tiina Sandberg puhui sunnuntaina 25. tammikuuta 2026 kello 11 Malmin hautausmaan punaisten muistomerkillä. Tilaisuus oli osa puolueen järjestämää tapahtumasarjaa, joka ajoittuu luokkasodan alkamisen muistopäivän kynnykselle. Sandbergin puhe käsitteli suomalaisen vasemmiston pitkään jatkunutta suhdetta vuoden 1918 luokkasotaan ja sen poliittisia seurauksia nykypäivässä.

Sandberg avasi puheensa toteamalla, että ”Suomessa sanotaan usein, että sisällissota on asia, josta on ‘päästy yli’.” Sandbergin  mukaansa tällainen ilmaus ei kerro oppimisesta vaan halusta siirtää trauma syrjään. ”En usko, että näin valtava tapahtuma ja trauma voidaan haudata. Se nousee aina vääjäämättä esiin.”

Espanjan sisällissodan käsittely paljastaa eron poliittisessa itseymmärryksessä

Puheenjohtaja Sandberg vertasi Suomen tilannetta Espanjan sisällissodan jälkikäsittelyyn. Espanjassa sisällissota on edelleen keskeinen osa antifasistista kamppailua ja poliittista keskustelua, kun taas Suomessa vasemmisto pyrkii hänen mukaansa käsittelemään omaa sotahistoriaansa traumana, josta tulisi päästä yli.

”Espanjassa sisällissota on elävä ja ajankohtainen poliittinen kysymys ja vahvasti läsnä antifasistisessa kamppailussa. Suomessa vasemmisto käsittelee omaa sotaansa traumana ja yrittää päästä sen yli”, sanoo SKP:n puheenjohtaja Tiina Sandberg.

Espanjan vasemmisto hävisi sotansa aseellisesti, strategisesti ja kansainvälisen solidaarisuuden tasolla, mutta ei hyväksynyt kertomusta, jonka mukaan tappio olisi johtunut liiallisesta radikalismista. ”Tasavalta hävisi, koska fasismi sai tukea, mutta demokratia jätettiin yksin”, sanoo Sandberg viitaten Espanjan vasemmiston analyysiin.

Sandberg korosti puheessaan Malmilla, että espanjalaisten tasavaltalaisten virheet olivat poliittisia, eivät moraalisia. ”Tasavaltalaiset tekivät pahoja virheitä ja epäonnistuivat monin tavoin… mutta ne ovat poliittisia virhearvioita, eivät moraalisia syntejä.”

Suomalaisen vasemmiston häpeäkertomus passivoi poliittista toimijuutta

Sandberg kritisoi suomalaisen vasemmiston omaksumaa tulkintaa, jossa vuoden 1918 tapahtumat selitetään ajautumisena ja malttamattomuutena. Tällainen tulkinta tuottaa Sandbergin  mukaan häpeää ja passivoi vasemmiston poliittista toimijuutta.

”1918 tapahtumat selitetään ajautumisena, kyvyttömyytenä sopia ja malttamattomuutena… Tämä johtaa siihen, että sisällissota näyttäytyy traagisena epäonnistumisena, josta pitää vaieta ja tappiosta tulee häpeä.”

Tiina Sandbergin mukaansa häpeän tarkoitus on selvä: ”Tämän häpeän tarkoitus on varoittaa vasemmistoa: älkää enää koskaan yrittäkö mitään tällaista!”

Sandbergin mukaan tämä vaikuttaa suoraan siihen, miten vasemmisto suhtautuu valtioon. Espanjassa valtio nähdään ristiriitojen kenttänä, kun taas Suomessa siitä on tullut lähes koskematon instituutio. ”Valtio on muuttunut asiaksi, jota ei enää koskaan saa kyseenalaistaa edes kriisitilanteissa.”

Valtio, hegemonia ja poliittinen projekti

Sandberg nosti esiin myös hegemonian käsitteen, joka tarkoittaa yhteiskunnallista ja kulttuurista johtajuutta – sitä, miten poliittinen projekti onnistuu määrittämään yhteisen todellisuuden. Sandberg totesi, että Espanjan tasavaltalaiset yrittivät palauttaa valtion demokraattiseen hallintaan ilman tällaista yhteistä projektia.

Suomessa puolestaan hyvinvointivaltion rakentaminen reformein johti siihen, että valtio nähtiin välineenä, joka vallataan sisältä päin. Tämä on erityisesti sosialidemokraattien kertomus, mutta Sandbergin mukaan se vaikuttaa myös vasemmistoliittoon ja kommunisteihin.

”Häpeä ei ole strategia” – poliittisen itseymmärryksen tarve

Sandbergin mukaan on ilmiselvää, ettei häpeä ole minkäänlainen strategia, eikä hiljaisuus opeta ketään.”  Sandberg korosti, että Espanjan vasemmisto ei ole voittanut sisällissotaansa jälkikäteen, mutta se on tehnyt olennaisen poliittisen itsearvioinnin. ”Suomalaisella vasemmistolla on edelleen tämä työ tehtävänä. Ei romantisoiden. Ei sotien. Vaan oppien”, sanoo Sandberg Malmin puheessaan.

Muut muistotilaisuudet: Vantaa, Inkoo ja Tammisaari

SKP:n sivuilla kerrotaan, että puolue järjestää muistopäivän yhteydessä useita muita kunniakäyntejä eri puolilla Suomea. 

Uudenmaan tilaisuuksista oli tarkempaa tietoa. Vantaalla järjestetään Luokkasodan muistamisen kunniakäynti Hiekkaharjun punaisten muistomerkillä sekä Inkoossa ja Tammisaaressa sunnuntaina 25.1. Puolueen mukaan tilaisuudet ovat osa SKP:n laajempaa pyrkimystä ylläpitää työväenliikkeen historiallista muistia ja vahvistaa luokkatietoista näkökulmaa suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

---