Lotto 55 vuotta – ajatus suomalaiseksi syntymisen voitosta elää yhä

Suomalaisten viikoittainen rituaali, Lotto, täyttää tänä vuonna 55 vuotta. Veikkaus nostaa merkkivuoden yhteydessä esiin pelin historian, sen aseman suomalaisessa arjessa ja Loton muuttumisen vuosikymmenten aikana. Ensimmäinen arvonta suoritettiin 3. tammikuuta 1971, ja siitä lähtien Lotto on ollut osa suomalaista viikkorytmiä lähes katkeamatta. Mutta pitääkö ajatus suomalaiseksi syntyisen lottovoitosta edelleen?

Veikkauksen tiedotteen mukaan tammikuusta 1971 lähtien lottopallot ovat pyörineet lottokoneissa suomalaisten jännitykseksi, ja Lotto on edelleen Veikkauksen suosituimpia pelejä.

Ensimmäinen täysosuma löytyi heti Loton avausarvonnassa, kun ylivieskalainen myyjätär Sanni Mielonen voitti 343 825 markkaa. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi Suomen ensimmäinen lottomiljonääri, kun nivalalainen Hilkka Pylkkö voitti hieman yli miljoona markkaa kierroksella 23/1973.

”Tuon aikakauden voittajat nousivat julkisuuteen ja esittelivät muun muassa kotejaan eri lehtien sivuilla. Nykyisin lottomiljonäärit haluavat pitää voittonsa visusti salassa, eivätkä kaikki kerro voitostaan välttämättä edes lähipiirilleen”, sanoo Veikkauksen tiedottaja Minna Sundholm.

Loton päävoittoja on kertynyt yli 3600. ”Kun voittojen kappalemäärä suhteutetaan kuntien asukasmäärään, nousevat Loton päävoittojen onnekkaimmiksi kunniksi Lumijoki, Kustavi ja Ranua”, sanoo Sundholm. Päävoittoja on maksettu yhteensä lähes 2,3 miljardia euroa. Tuleva merkkivuoden arvonta on järjestyksessään jo 2866.

Vuonna 1977 Lottoa ei arvottu kierroksilla 14–18 Veikkauksen työntekijöiden lakon vuoksi. Tapaus jäi Loton historiaan ainoana hetkenä, jolloin arvonnat ovat keskeytyneet.

Veikkauksen työntekijät lakkoilivat keväällä 1977 palkankorotusten ja parempien työehtojen puolesta korkeiden inflaatio- ja kustannuspaineiden keskellä, mikä johti Loton arvontojen ainoaan täydelliseen keskeytykseen kierroksilla 14–18. Lakko kuului 1970-luvun laajoihin ay-taisteluihin, joissa SAK:n liitot ajoivat ohjelukujärjestelmän murtamista valtionyhtiössä. Vasemmistolaiset mediat raportoivat tapauksesta tukevasti työntekijöiden asemasta, esittäen sen oikeudenmukaisena vastarintana työnantajan säästölinjaa vastaan ja korostaen lottojonojen pituutta kansan tuen merkkinä. Lakon jälkeen järjestettiin suurarvonta kerätyistä riveistä, mikä puolestaan vahvisti Loton suosiota.

Tulevan viikon arvonnassa on jaossa 13 miljoonaa euroa. Veikkauksen mukaan, jos lauantaina seitsemän oikeaa numeroa löytyy vain yhdeltä pelaajalta, olisi kyseessä seitsemänneksi suurin yhdelle pelaajalle mennyt voitto.

Loton historian suurin potti voitettiin kierroksella 7/2015. Tuolloin kaksi 10 hengen porukkaa jakoi keskenään 27,8 miljoonaa euroa, joka muodostui tuplattuna voitetusta 13,9 miljoonan euron potista. Kumpikin porukka sai siis 6,95 miljoonan euron sijasta 13,9 miljoonaa euroa.

Lotto suomalaisessa arjessa ja mielikuvissa

Loton historia heijastaa myös teknologian kehitystä. 1990-luvulla siirryttiin online-pelaamiseen, ja vuonna 1997 avattiin veikkaus.fi. Myöhemmin Lotto siirtyi myös digi-tv:n ja tekstiviestien kautta pelattavaksi. Viime vuosina pelaaminen on siirtynyt vahvemmin tunnistautumisen piiriin, ja vuodesta 2023 lähtien myyntipaikoissa pelaaminen edellyttää tunnistautumista.

Veikkaus kuvaa itseään ”jokaisen suomalaisen peliyhtiöksi” ja korostaa arvojaan: ”välittäminen, yhdessä tekeminen ja rohkeus”. Lotto on edelleen rituaali, joka yhdistää eri-ikäisiä ja eri sukupuoli-identiteettejä edustavia pelaajia. Se on osa suomalaista arkea, ja merkkivuoden aikana Veikkaus kertoo nostavansa esiin Loton historiaa ja merkitystä eri näkökulmista.

Samalla Lotto kytkeytyy laajempaan keskusteluun suomalaisuudesta. Sanonta ”lottovoitto syntyä suomalaiseksi” kiteyttää ylpeyden hyvinvointivaltiosta mutta myös siihen liittyvän paradoksin: Suomi näyttäytyy valmiiksi voitettuna arpajaisena, jossa turvaverkko ja julkiset palvelut luovat kokemuksen jaetusta onnesta.

Toisaalta Lotto ylläpitää ajatusta onnesta yhteiskunnallisena mekanismina. MTV Uutisten selvityksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista piti lottoamista todennäköisimpänä vaurastumistapana verrattuna sijoittamiseen tai yrittäjyyteen. Ilmiötä on kuvattu ”lottounelmaksi”, jossa pienituloiset pelaavat suhteellisesti eniten ja rahavirrat kulkevat käytännössä ylöspäin. Suomalainen uhkapelikuvasto rakentuu pitkälti ”aina voittajan” mielikuvasta, jota Veikkauksen markkinointi on vuosien varrella vahvistanut. Tappiotkin kehystetään osaksi yhteistä hyvää, sillä pelituotot ohjataan julkisiin ja kolmannen sektorin kohteisiin.

Kenen lottovoitto – ja pitäisikö voittamisen tarina päivittää?

Loton merkkipäiviä koskevassa uutisoinnissa olisi ollut luonteva tilaisuus päivittää mielikuvaa suomalaisuudesta. Veikkaus olisi voinut avata laajempaa ja ajantasaisempaa kuvaa siitä, millaiseksi suomalaisuus on muuttunut – ja kenelle ”lottovoitto” nykyisessä yhteiskunnassa tosiasiassa jakautuu.

Samalla olisi ollut perusteltua tarkastella kriittisesti yhtiön pitkään käyttämää slogania ”Suomalainen voittaa aina”, joka nojaa ajatukseen yhtenäisestä ja tasavertaisesta kansasta. Todellisuudessa kaikki eivät voita, eivät pelissä eivätkä yhteiskunnallisissa rakenteissa. Siksi on aiheellista kysyä, olisiko jo aika päivittää myös tämä voittamisen narratiivi vastaamaan monimuotoisempaa ja rehellisempää kuvaa nyky-Suomesta.

Tämä keskustelu kytkeytyy laajempaan kysymykseen siitä, miten suomalaiseksi syntymisen mahdollisuudet ja olosuhteet jakautuvat ajassa, jossa taloudellinen epävarmuus ja toive paremmasta tulevaisuudesta ovat monille arkea. Kun maahanmuuttajat ja uudet suomalaiset kohtaavat saman järjestelmän, ”lottovoitto” ei jakaudu tasaisesti – ja sanonta saa uuden, usein ironisenkin sävyn.

---