Perustoimeentulotuesta tullut pysyvä turva – yhä useampi jää tuen varaan pitkäksi aikaa

Perustoimeentulotuki ei enää toimi lyhytaikaisena viimesijaisena turvana, vaan yhä useammalle kotitaloudelle siitä on muodostunut pysyvä osa arkea. Kelan tuore tiedote osoittaa, että tuelta poistutaan aiempaa harvemmin ja pitkäaikainen tuen tarve kasvaa kaikissa kotitaloustyypeissä. Kehitys kertoo rakenteellisesta köyhyydestä, sosiaaliturvan heikennyksistä ja työmarkkinoiden epävarmuudesta – ilmiöistä, jotka kasaavat taloudellista painetta erityisesti työväenluokan ja pienituloisten harteille.

Kelan mukaan perustoimeentulotuen kokonaismenot nousivat vuonna 2025 yli miljardiin euroon. Kasvua edellisvuoteen oli 173 miljoonaa euroa, eli 21 prosenttia. Inflaatio on huomioitu muutoksissa. Kyseessä on huomattavasti suurempi nousu kuin aiempina vuosina, ja se heijastaa sosiaaliturvan rakenteellista kuormittumista sekä ihmisten ahdinkoa.

Vuonna 2025 Kela maksoi perustoimeentulotukea yhteensä 256 916 kotitaloudelle. Saajien määrä kasvoi noin 7 300 kotitaloudella. Keskimääräinen tuki nousi 574 euroon kuukaudessa, mikä on 44 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuen kasvu ei ole sattumaa, vaan seurausta oikeisto-populistisista poliittisista päätöksistä, jotka ovat heikentäneet muita sosiaaliturvan muotoja ja siirtäneet taloudellisen riskin entistä selvemmin työväenluokan harteille.

Tutkija Tuija Korpela kuvaa tilannetta tiedotteessa näin:

”Muuhun sosiaaliturvaan kohdistuneiden leikkausten vuoksi tukea saaville kotitalouksille maksetaan aiempaa enemmän nimenomaan perustoimeentulotukea. Kotitaloudet saavat tukea myös aiempaa useampana kuukautena ja aiempaa enemmän”, sanoo Korpela Kelan tiedotteessa (21.1.2026).

Korpelan mukaan sosiaaliturvan kokonaisuus toimii ketjuna: kun yhtä osaa heikennetään, paine siirtyy toiseen.

Uusia saajia, pitkittynyttä tuen tarvetta

Perustoimeentulotuen piiriin tuli vuonna 2025 uusia kotitalouksia suunnilleen saman verran kuin vuosina 2023–2024. Korpelan mukaan taustalla on useita samanaikaisia tekijöitä:

”Osin saajien määrän kasvua selittää ukrainalaisten pakolaisten siirtyminen sosiaaliturvan piiriin. Nyt myös heikko työllisyystilanne todennäköisesti vaikuttaa asiaan. Jo aiemmin tukea saaneita kotitalouksia on jäänyt tuen saajiksi pidemmäksi aikaa.”

Korpelan huomio pitkittyneestä tuen tarpeesta on keskeinen. Se osoittaa, että perustoimeentulotuki ei enää toimi lyhytaikaisena viimesijaisena turvana, vaan monille siitä on tullut pysyvä osa toimeentuloa. Tämä on selvä merkki rakenteellisesta köyhyydestä ja siitä, että työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan yhteensovitus ei toimi.

Rahoitusvastuu muuttui – valtion menot laskivat, kuntien nousivat

Perustoimeentulotuen rahoitus jakautuu tyypillisesti valtion ja kuntien kesken. Vuonna 2025 tässä jaossa tapahtui merkittävä muutos. Kunnat ja valtio rahoittivat yhdessä tuen, jonka menot kasvoivat lähes 234 miljoonaa euroa. Sen sijaan valtion kokonaan rahoittaman toimeentulotuen menot romahtivat.

Kelan mukaan viime vuonna valtion kokonaan rahoittama tuki oli vajaa 43 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna vastaava summa oli yli 100 miljoonaa. Muutosta selittää se, että valtion kokonaan rahoittama toimeentulotuki päättyi 1.4.2025.

Valtion aiemmin rahoittama tuki koski pakolaisia ja tilapäistä suojelua saavia. Kun tämä rahoitusvastuu poistui, kustannukset siirtyivät kunnille ja hyvinvointialueille – niille samoille toimijoille, jotka jo valmiiksi kamppailevat alijäämien ja palveluleikkausten kanssa.

Tuen saajat: yksin asuvat ja lapsiperheet korostuvat

Perustoimeentulotukea saaneissa kotitalouksissa asui noin 6,5 prosenttia Suomen väestöstä. Eniten tukea saatiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, jossa lähes 12 prosenttia väestöstä oli tuen piirissä.

Kotitaloustyyppien tarkastelu paljastaa, miten laajasti taloudellinen epävarmuus koskettaa erilaisia elämäntilanteita:

• Yksin asuvia oli yli 159 000 kotitaloutta (62 %).
• Muita yhden hengen kotitalouksia – kuten vanhempiensa luona asuvia aikuisia lapsia tai kämppäkavereita – oli noin 39 000.
• Pariskuntia oli 12 000.
• Lapsiperheitä oli vajaa 46 500, joista noin 28 000 yhden aikuisen ja 18 000 kahden aikuisen perheitä.

Tutkija Korpelan mukaan tuen tarpeen kasvu näyttäisi koskevan kaikenlaisia kotitalouksia yksin asuvista lapsiperheisiin. ”Perustoimeentulotuelta ei poistuta yhtä herkästi kuin aiemmin. Kaikissa kotitaloustyypeissä myös maksetun tuen euromäärä on kasvanut ja pitkäaikainen tuen saanti lisääntynyt selvästi.”

Korpelan toteamus osoittaa, että kyse ei ole yksittäisten ryhmien ongelmasta, vaan laajasta yhteiskunnallisesta kehityksestä.

Luokkaristiriita näkyy sosiaaliturvan rakenteissa

Perustoimeentulotuen menojen kasvu ei ole vain tilastollinen ilmiö. Se paljastaa, miten talouspolitiikan painopisteet ovat siirtäneet vastuuta yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleville. Työväenluokan ja pääoman välinen ristiriita näkyy siinä, että samaan aikaan kun sosiaaliturvaa leikataan, yritystuet ja pääomatulot jatkavat kasvuaan.

Perustoimeentulotuen kasvu ei kerro passiivisuudesta, vaan siitä, että yhteiskunnan rakenteet eivät tarjoa riittäviä edellytyksiä toimeentuloon. Kun palkkatyö ei takaa elämiseen riittävää tuloa ja sosiaaliturvaa heikennetään, ihmiset ajautuvat väistämättä viimesijaisen tuen piiriin.

---