Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita
”Suurin uhka biodiversiteetin säilymiselle Euroopan Natura 2000 -suojelualueilla liittyy maatalouden tehostumiseen, kuten torjunta-aineiden käyttöön, ylilaiduntamiseen ja pientareiden poistamiseen. Oli huolestuttavaa huomata, että suojelualueiden hoitajat kokevat luonnon monimuotoisuuden olevan vaarassa näiden haitallisten käytäntöjen vuoksi”, sanoo väitöskirjatutkija Giorgio Zavattoni Turun yliopiston tiedotteessa.
Turun yliopiston tutkimus, joka julkaistiin yliopiston virallisessa tiedotteessa (28.11.), paljastaa, että modernin maatalouden intensiiviset käytännöt uhkaavat Euroopan laajinta suojelualueverkostoa Natura 2000:ta. Tutkimuksessa kartoitettiin suojelualueiden hoitajien näkemyksiä eri puolilla Eurooppaa, ja jopa 60 prosenttia vastaajista nimesi maatalouden merkittäväksi riskitekijäksi luonnon monimuotoisuudelle. Euroopan ympäristökeskuksen arvioiden mukaan peräti 80 prosenttia EU:n arvokkaimmista elinympäristöistä on epäsuotuisassa suojelutilassa.
”Niityt ja suot ovat Euroopan biodiversiteetiltään rikkaimpia ekosysteemejä, ja suojelualueiden hoitajat voivat hyödyntää laajaa laiduntamista näiden elinympäristöjen säilyttämiseksi. Valitettavasti modernin maatalouden tehostumisen myötä nämä perinteiset käytännöt ovat katoamassa EU:ssa”, sanoo tohtori Elie Gaget Välimeren kosteikkojen suojelun tutkimuslaitokselta Ranskasta.
Suomessa perinteisiä menetelmiä hyödynnetään edelleen. väitöskirjatutkija Giorgio Zavattonin mukaanperinteisiä maatalousmenetelmiä käytetään laajasti myös Suomessa osana luonnon monimuotoisuuden suojelua. ”Esimerkiksi Saaristomeren kansallispuistossa laiduntaminen on keskeinen tapa ylläpitää avoimia elinympäristöjä, joissa elää satoja uhanalaisia lajeja”, sanoo Zavattoni.
Sama ilmiö näkyy muualla Euroopassa.
Tohtori Elie Gagetin mukaan Ranskan Camarguessa, joka on yksi Euroopan suurimmista kosteikkoalueista, hevosten ja karjan laidunnusta käytetään laajasti kasvillisuuden hallintaan ja suotuisten elinympäristöjen ylläpitämiseen lukuisille vesilinnuille.
Rahoituksen osalta tutkimus nostaa esiin ristiriidan. Natura 2000 -alueiden hoito perustuu usein Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP), joka tukee sekä biodiversiteettiä edistäviä perinteisiä menetelmiä että intensiivistä maataloutta. Turun yliopiston professori Jon Brommarin mukaan Natura 2000 -verkoston tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta estämättä ihmisten toimintaa alueilla.
”On kuitenkin ristiriitaista käyttää julkisia varoja tukemaan samanaikaisesti kahta hyvin erilaista lähestymistapaa, joilla on vastakkaisia vaikutuksia biodiversiteettiin”, sanoo Turun yliopiston professori Jon Brommar.
Tutkimus korostaa, että EU:n on kiireellisesti vahvistettava maataloutta koskevaa sääntelyä suojelualueilla. Brommerin mukaan monet niistä asioista, jotka nyt vaikuttavat puuttuvan, sisältyivät alkuperäisiin Green Deal -ehdotuksiin. ”Niitä kuitenkin lievennettiin kevään 2024 viljelijämielenosoitusten seurauksena. Näihin ehdotuksiin sisältyi esimerkiksi ehdotus torjunta-aineiden käytön puolittamisesta vuoteen 2050 mennessä”, sanoo Brommer.
Väitöskirjatutkija Giorgio Zavattonin mukaantämä korostaa sitä, ettei pelkkä alueen nimeäminen suojelluksi takaa sen elinympäristöjen ja lajien tehokasta suojelua, vaan tarvitaan myös sidosryhmien osallistumista ja aktiivista hoitoa.”
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!