Työnantajat laiminlyövät lakisääteiset velvoitteensa – vaarojen ja haittojen arviointi retuperällä

Työnantajan on lain mukaan selvitettävä ja arvioitava työn vaarat ja haitat ennakolta. Tämä perusperiaate, joka on suomalaisen työturvallisuuslainsäädännön ydin, ei kuitenkaan toteudu työpaikoilla niin kuin pitäisi. Lupa- ja valvontaviraston tuore selvitys paljastaa, että työnantajien vastuulla oleva riskien arviointi on monilla työpaikoilla jäänyt tekemättä tai tehty puutteellisesti – ja seuraukset näkyvät työntekijöiden terveydessä ja työkyvyssä.

Työsuojeluviranomaiset tekivät viime vuonna yli 850 tarkastusta eri toimialoille. Tulokset ovat karua luettavaa: noin joka toisella tarkastuksella havaittiin puutteita työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa. Lisäksi noin joka neljännessä työpaikassa työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys oli puutteellinen. Tarkastaja Tommi Tuononen kuvaa tilannetta näin:

”Fyysisen kuormituksen hallinta vaihteli työnantajittain – osa oli toteuttanut konkreettisia parannuksia, kun taas toisilla työpaikoilla aihe oli jäänyt vähäiselle huomiolle”, sanoo tarkastaja Tommi Tuononen Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolta (27.2.2026).

Työnantajan vastuu ei ole valinnainen – se on lakisääteinen velvoite

Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että työnantajan velvollisuus on selvittää ja arvioida työn vaarat ja haitat etukäteen. Tämä ei ole suositus, vaan lain asettama velvoite. Fyysisen kuormituksen osalta arvioinnin tulee kattaa muun muassa nostot, siirrot, toistotyö, näyttöpäätetyö sekä kuormittavat työasennot ja liikkeet.

Tuononen korostaa asiantuntemuksen merkitystä: ”Kun vaarojen ja haittojen arviointi tehdään riittävällä asiantuntemuksella, saadaan tuotua esiin fyysisestä ylikuormituksesta johtuvat vaara- ja haittatekijät sekä torjumaan niitä paremmin oikeilla toimenpiteillä.”

Jos työnantajan oma osaaminen ei riitä, on käytettävä työterveyshuollon asiantuntijoita. Silti tarkastusten perusteella näin ei monilla työpaikoilla tapahdu. Tämä kertoo rakenteellisesta ongelmasta: työnantajan intressi minimoida kustannuksia ajaa ohi työntekijän oikeuden turvalliseen työympäristöön.

Rakennusala erityistarkkailussa – mutta ongelmat ovat laajempia

Tarkastukset kohdistuivat erityisesti rakennusalalle, teollisuuteen, tukku- ja vähittäiskauppoihin sekä majoitus- ja ravitsemusalalle. Rakennusalalla fyysisen kuormituksen valvontaa tehtiin jo toista vuotta peräkkäin, ja tarkastuksia tehtiin sekä toimistoihin että työmaille. Muilla aloilla valvontaa on tehty vuosien varrella enemmän, ja aihe on niillä tutumpi – mutta tämä ei tarkoita, että ongelmat olisivat ratkaistut.

Fyysisen kuormituksen riskit ovat todellisia ja kasaantuvat erityisesti matalapalkkaisille ja ruumiillista työtä tekeville aloille. Nostot, toistotyö, hankalat työasennot ja kiire lisäävät tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. Nämä ovat työperäisten sairauksien yleisimpiä syitä Suomessa.

Työpaikkaselvitykset puutteellisia – työntekijät jäävät ilman suojaa

Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon tekemä arvio työpaikan olosuhteista, terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Sen tarkoituksena on tunnistaa muun muassa fyysisen kuormituksen haitallisuus ja laatia toimenpide-ehdotuksia työkyvyn tukemiseksi.

Tarkastaja Tommi Tuonosen mukaan vaarojen ja haittojen arvioinnilla on keskeinen rooli haitallisen fyysisen ylikuormituksen torjumisessa työpaikoilla. ”Työnantajan vastuulla on tehdä vaarojen ja haittojen arviointi ja työterveyshuollolla tulee olla se käytettävissään arvioidessaan työn terveydellistä merkitystä. Työnantajan tehtäväksi jää viedä työpaikkaselvityksen toimenpide-ehdotukset käytännön työhön ja näin vähentää fyysistä kuormitusta”, sanoo Tuononen.

Kun työpaikkaselvitys on puutteellinen, työterveyshuolto ei voi arvioida työn terveydellisiä vaikutuksia asianmukaisesti. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa työntekijät altistuvat turhaan kuormitukselle, joka olisi voitu ehkäistä.

Fyysisen kuormituksen torjunta ei ole mystiikkaa – tieto on olemassa, mutta tahtoa puuttuu

Työsuojeluviranomaisen verkkopalvelussa on runsaasti tietoa fyysisen kuormituksen hallinnasta ja esimerkkejä toimenpiteistä, joilla työnantaja voi vähentää haitallista kuormitusta. Tiedon puute ei siis ole ongelma – ongelma on se, että työnantajat eivät käytä tietoa eivätkä toteuta toimenpiteitä.

Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosasto toimii nyt valtakunnallisena työsuojeluviranomaisena. Virasto valvoo työn tekemistä työpaikoilla, antaa ohjausta ja neuvontaa sekä kannustaa työpaikkoja omaehtoiseen, ennaltaehkäisevään työsuojelutyöhön.

---