Miksi tekoälyä vastustetaan työvälineenä?

SAK:n tuore jäsenpaneeli paljastaa merkittävän ristiriidan suomalaisessa työelämässä: työntekijöistä selvästi suurempi osa vastustaa tekoälyn käytön lisäämistä työssä kuin kannattaa sitä. Paneelin mukaan 37 prosenttia vastaajista vastustaa tekoälyn käytön lisäämistä, kun vain 21 prosenttia kannattaa sitä. Tämä kertoo syvästä epäluottamuksesta teknologian käyttöönottoon Kuva William Iven CCO 0.– ja siitä, että työntekijät eivät koe tekoälyä työvälineenä omaksi edukseen.

Tiedotteen mukaan tekoäly on työntekijöille vapaa-ajalta tuttu, mutta sen käyttö työssä on edelleen vähäistä. Työntekijäammateissa toimivista SAK:n liittojen jäsenistä vain joka neljäs (23 %) kertoi käyttäneensä tekoälyä työssään. Julkisen palvelualan tehtävissä käyttö on yleisempää: yli joka kolmas (36 %) ilmoitti hyödyntävänsä tekoälyä työtehtävissään.

Vapaa-ajalla tekoäly on jo arkipäivää. Paneelin mukaan selvästi yli puolet vastaajista (60 %) kertoi käyttäneensä tekoälyä vapaa-ajallaan. Ikäryhmien väliset erot ovat huomattavia. SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kuvaa tilannetta (26.1.) näin:

”Alle 30-vuotiaista liittojen jäsenistä kolme neljästä (76 %) on käyttänyt generatiivista tekoälyä, kun 60-vuotiaista ja tätä vanhemmista näin on tehnyt puolet (49 %).” Generatiivinen tekoäly tarkoittaa tekoälyä, joka tuottaa uutta sisältöä, kuten tekstiä tai kuvia. Antilan mukaan Suomessa ollaan selvästi takamatkalla tekoälyn käytössä työssä.

Työntekijät näkevät potentiaalia – mutta eivät hyötyjä

Vaikka osa työntekijöistä näkee tekoälyn mahdollisuuksia, he eivät koe sen parantavan työnsä laatua tai mielekkyyttä. SAK:n kyselyssä joka kolmas vastaaja (arvioi, että tekoälyä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän heidän omissa työtehtävissään. Joka neljäs ei osannut arvioida asiaa lainkaan.

Niistä vastaajista, jotka jo käyttävät tekoälyä työssään, vain harva koki sen parantaneen työnsä laatua.

Kertooko tämä siitä, että tekoälyä ei ole otettu käyttöön työntekijöiden tarpeeseen, vaan usein ylhäältä johdettuna, ilman osallistavaa suunnittelua? Onko teknologinen kehitys valjastettu vain pääoman tarpeisiin, ei työntekijöiden hyvinvoinnin tai työn mielekkyyden lisäämiseksi?

Epävarmuus ja Orpo-Purran hallituksen politiikka lisäävät vastustusta

Antila pitää SAK:n tuoreen jäsenpaneelin tuloksia vakavana varoitusmerkkinä:

”Nämä ovat huolestuttavia tuloksia ja kertovat siitä, että tekoälyn käyttöä ei ole osattu organisoida työpaikoilla eikä tekoälyn käytöstä ole saatu ulos sen mahdollistamia tuottavuushyötyjä.”

Kehittämispäällikön mukaan tekoälyn käytön pitää olla työntekijöille turvallista, mikä edellyttää henkilöstön edustajien ottamista mukaan päätöksentekoon jo siinä vaiheessa, kun tekoälyn käyttöä ja hyödyntämistä vasta suunnitellaan.

Antila liittää epävarmuuden myös nykyiseen poliittiseen tilanteeseen:

”Yhteiskunnassa tällä hetkellä vallitseva epävarmuus, huoli ja jopa pelko työttömyydestä estävät uuden teknologian potentiaalin hyödyntämistä ja jarruttavat tuottavuuden kehittymistä.”

Antila viittaa Orpo-Purran hallituksen työelämäheikennyksiin ja sosiaaliturvan leikkauksiin, jotka ovat lisänneet epävarmuutta työntekijöiden keskuudessa.

SAK vaatii valtakunnallista digi- ja tekoälystrategiaa

SAK esittää, että seuraava hallitus käynnistää työelämää koskevan digi- ja tekoälystrategian. Tavoitteena olisi parantaa työntekijöiden osallisuutta ja oikeuksia digimurroksessa sekä lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia.

”Strategian tavoitteena tulee olla tuottavuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin lisääminen ja sitä kautta työurien pidentyminen,” sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

Tekoälyn käyttökokemukset eroavat selvästi ikäryhmien välillä. Nuoremmat työntekijät kokevat tekoälyn sujuvoittavan työtä, kun taas vanhemmat työntekijät tarvitsevat enemmän tukea ja koulutusta. Antila painottaa erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden digiosaamisen vahvistamista, jotta he eivät putoa kehityksen kelkasta.

Luokkatietoinen näkökulma: teknologia ei ole neutraali

Tiedonantajan näkökulmasta on selvää, että teknologia ei ole neutraalia. Se palvelee aina jotakin yhteiskunnallista intressiä. Tällä hetkellä tekoälyn käyttöönotto työpaikoilla heijastaa kapitalistisen tuotantotavan logiikkaa: teknologiaa otetaan käyttöön ensisijaisesti tuottavuuden ja voittojen kasvattamiseksi, ei työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tekoälyn käytön taustalla on uhka työpaikkojen menettämisestä.

Tämä näkyy myös siinä, että työntekijät eivät koe tekoälyn parantavan työnsä laatua tai mielekkyyttä. Kun teknologiaa johdetaan ylhäältä käsin ilman työntekijöiden osallistumista, syntyy epäluottamusta ja vastarintaa. Tuotantovälineet – tässä tapauksessa tekoäly – ovat edelleen pääoman hallussa, eivätkä työn tekijöiden demokraattisessa kontrollissa.

SAK:n jäsenpaneeli tarjoaa tärkeän tilannekuvan suomalaisen työväenluokan arjesta digimurroksen keskellä. Tulokset osoittavat, että tekoälyn käyttöönotto on hidasta, epätasaista ja usein työntekijöiden näkökulmasta huonosti organisoitua. SAK:n vaatimus valtakunnallisesta digi- ja tekoälystrategiasta on vahva viesti siitä, että teknologinen kehitys on ohjattava demokraattisesti – ei markkinoiden ehdoilla.

Aineisto kerättiin joulukuussa 2025, ja vastaajia oli 1812.

---