Järjestöt tyrmäävät kehysriihen: Orpo–Purran talouslinja murentaa kansalaisyhteiskunnan ja julkiset palvelut

Orpo–Purran hallituksen kehysriihi pidettiin 21.–22.4.2026 Helsingissä Säätytalolla. Riihi on saanut laajaa ja poikkeuksellisen yhtenäistä kritiikkiä eri järjestöiltä. Sote-järjestöjen rahoituksen puolittuminen, terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, nuoriin kohdistuvat leikkaukset sekä valtionhallinnon supistukset nähdään kokonaisuutena, joka murentaa kansalaisyhteiskunnan toimintakykyä ja lisää eriarvoisuutta.

Voidaan sanoa, että nyt jatketaan aikaisemmin jo tutuksi tullutta politiikkaa, jossa kansalaisyhteiskunnan ja julkisten palvelujen roolia heikennetään. Järjestöjen mukaan hallituksen talouslinja siirtää vastuuta julkiselta sektorilta markkinoille ja heikentää erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asemaa.

Fingo: kehitysyhteistyö säilyi, mutta kansalaisyhteiskunta horjuu

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo pitää kehysriihen päätöksiä kaksijakoisina. Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoihin ei kohdistettu uusia leikkauksia, mutta laina- ja sijoitusmuotoisen kehitysyhteistyön rahoitus puolitettiin 35 miljoonalla eurolla.

Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglun mukaan riihen päätökset tarkoittavat hieman aiempaa parempia mahdollisuuksia keskittyä varsinaiseen työhön ja suunnitelmien toimeenpanoon.

Samalla Fingo varoittaa, että sote-järjestöjen rahoituksen puolittuminen heikentää koko kansalaisyhteiskunnan toimintakykyä. Vaikuttamisen asiantuntija Anna Hyvärinen korostaa järjestöjen roolia julkisten palvelujen rinnalla:

”Sote-järjestöt ovat tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa, sillä ne tarjoavat julkisia palveluja täydentävää tukea vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille”, sanoo Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon vaikuttamisen asiantuntija Anna Hyvärinen Fingon tiedotteessa (23.4.2026).

Fingon mukaan leikkaukset vaikuttavat järjestöjen koko toimintaan, myös kansainväliseen yhteistyöhön.

Fingo nostaa esiin myös valtionhallinnon leikkaukset. Nalbantoglu korostaa, että virkakunnan työ on luonteeltaan inhimillistä ja vaatii kohtaamisia sekä harkintaa, minkä vuoksi sitä ei voida ulkoistaa tai automatisoida tekoälyn kaltaisille järjestelmille.

Syöpäjärjestöt: potilaiden tuki vaarantuu

Syöpäjärjestöt kuvaa leikkauksia harkitsemattomiksi ja lyhytnäköisiksi. STEA-avustusten puolittuminen nähdään uhkana potilaiden tuelle ja järjestöjen kyvylle vastata kasvavaan palvelutarpeeseen.

Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turusen mukaan STEA-avustuksia on jo aikaisemmin tällä hallituskaudella leikattu noin 140 miljoonalla. Uusien päätöksien myötä STEA-avustukset puolittuvat vuoden 2024 avustustasoon nähden. Tämä tulee muuttamaan järjestökenttää pysyvästi ja heikentää järjestöjen mahdollisuuksia vastata kasvavaan palvelutarpeeseen.”

STEA-avustukset ovat sosiaali- ja terveysministeriön alaisen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen myöntämiä valtionavustuksia, joilla rahoitetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa ja matalan kynnyksen palveluja eri puolilla Suomea.

Pääsihteeri Turunen muistuttaa, että samanaikaiset säästöt hyvinvointialueilta ja järjestöiltä voivat lisätä raskaampien palvelujen tarvetta ja kasvattaa kustannuksia. Hän kysyy, syntyykö päätöksistä lopulta säästöjä vai lisälasku.

Syöpäjärjestöt kritisoi myös asiakasmaksujen korotuksia, jotka voivat estää varhaiseen hoitoon hakeutumista.

Turusen mukaan yhdenvertaiseen ja vaikuttavaan syövänhoitoon tarvitaan myös perusterveydenhuoltoa ja matalaa kynnystä lääkäriin hakeutumiselle.

”Terveyskulut aiheuttavat taloudellista ahdinkoa jo nyt. Olemme Syöpäjärjestöissä hyvin huolestuneita, mitkä seuraukset asiakasmaksujen korotuksella on syöpäpotilaiden hoitoon”, sanoo Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha-Pekka Turunen Syöpäjärjestöjen tiedotteessa (23.4.2026).

Lääkäriliitto: terveyserot kasvavat

Suomen Lääkäriliitto arvioi, että asiakasmaksujen korotukset ja hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaukset vievät sote-uudistuksen tavoitteita taaksepäin. Liiton mukaan asiakasmaksujen toistuva korottaminen nostaa kynnystä hoitoon hakeutumiseen ja pahentaa siten eriarvoisuutta. Hoitoa saa jatkossa vähemmän ja se maksaa enemmän. Liitto kritisoi myös Kela-mallin jatkamista, joka heidän mukaansa hyödyttää lähinnä hyvätuloisia.

Lääkäriliiton mukaan terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen nostaa kynnystä hoitoon hakeutumiseen ja pahentaa eriarvoisuutta. Terveyserot eivät liiton mukaan kavennu, vaan kasvavat.

”Eilen päättyneessä kehysriihessä hallitus päätti nostaa terveydenhuollon asiakasmaksuja miltei 90:llä miljoonalla. Terveyskeskusmaksua nostetaan 20:llä prosentilla ja erikoissairaanhoitoon luodaan uusia lisämaksuja korotusten lisäksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakasmaksut ovat indeksitarkistukset mukaan lukien miltei kaksinkertaistuneet tämän hallituskauden aikana”, todetaan Lääkäriliiton tiedotteessa (23.4.2026).

Lääkäriliiton mukaan korotusten yhdistyminen hyvinvointialueen rahoituksen leikkauksiin tarkoittaa käytännössä sitä, että hoitoa saa vähemmän ja se maksaa enemmän. 65 vuotta täyttäneiden Kela-malli ei ole vähentänyt julkisen terveydenhuollon käyttöä ja kohdistuu lähinnä hyvätuloisille, mutta silti hallitus päätti jatkaa sitä.

Lääkäriliitto ymmärtää valtion säästötarpeet, mutta on hyvin kriittinen tavasta, jolla ne kohdennetaan. Perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus riittäviin terveyspalveluihin. Lääkäriliiton mukaan luottamus terveydenhuoltoon on rapautunut tällä hallituskaudella, ja viimeisen riihen politiikalla sitä heikennetään entisestään.

Nuorisoala: tulevaisuususko romahtaa

Nuorisoalan järjestöt näkevät kehysriihen päätökset nuorten kannalta synkkinä. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset uhkaavat koulutusta ja nuorisotyötä, ja mielenterveysjärjestöjen rahoituksen supistaminen heikentää jo valmiiksi kriisiytynyttä tilannetta.

Nuorisoala ry:n vaikuttamistyön päällikkö Minja Timperin mukaan hyvästä nuorisotyöttömyyspaketista ja ensiasunnon hankintaa edistävistä toimista huolimatta olisi epärehellistä väittää, että nuorten tulevaisuususkon parantaminen olisi tässä riihessä ollut hallituksen tavoitteena.

Nuorisoalan järjestöt muistuttavat tiedotteessaan (23.4.2026), että nuorten tulevaisuususkon heikkeneminen on seurausta paitsi globaaleista kriiseistä myös kotimaisista leikkauksista.

Kiinteistöliitto tyytyväinen korjausrakentamisen tukiin

Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakan mukaan päätöksenteossa on erittäin tärkeää tunnistaa  korjausrakentamisen arvo.

”Korjaamalla ylläpidämme kansallisvarallisuuttamme, huolehdimme asumisterveydestä ja nostamme rakennuskannan tasoa, oli kyse sitten energiatehokkuudesta, esteettömyydestä tai vaikeutuviin sääolosuhteisiin varautumisesta”, sanoo Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka Kiinteistöliiton tiedotteessa (23.4.2026).

Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Keron mukaan asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen ehtojen korjaaminen helpottaa rahoituksen saamista, mikä on edellytys hankkeiden toteutumiselle. ”Hallitus esittää myös asuintalovarauksen tason korottamisen selvittämistä, mikä toteutuessaan helpottaisi taloyhtiöiden omatoimista hankkeisiin säästämistä. Mitä nopeammin taloyhtiöt saavat kaikki taloudellisen varautumisen keinot täysimääräisinä käyttöönsä sitä nopeammin hankkeita myös etenee”, sanoo Kero.

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakan mukaan asunto-osakeyhtiöille suunnattava 110 miljoonan euron määräaikainen energia-avustus madaltaa taloyhtiöiden kynnystä lähteä parantamaan energiatehokkuutta.  ”Tärkeää olisi saada nopeasti tieto siitä, millä ehdoin ja mihin avustusta myönnetään, jotta vältetään mahdolliset häiriöt korjaustoiminnassa. Jotta tuki olisi mahdollisimman vaikuttava ja riittoisa, tulisi sitä kohdistaa energiatehokkuutta parantavien hankkeiden suunnitteluun. Huolellinen ja laadukas suunnittelu on jokaisen onnistuneen hankkeen taustalla”, sanoo Salakka.

Pääekonomisti Jukka Keron mukaan ASP-lainojen omavastuuosuuden madaltaminen kymmenestä viiteen prosenttiin sekä lainan enimmäispituuden pidentäminen helpottavat ensiasunnon hankintaa ja tukevat asuntokaupan elpymistä. ”Samalla lainan ottajan on muistettava, että myös lainan korkomenot kasvavat, mitä pidempi takaisinmaksuaika on. Kannatamme valtiontakauksen enimmäismäärän nostamista, joskin takausmaksun taso tulisi laskea nykyisestä 2,5 prosentista takaisin 1,5 prosenttiin. Nykyisellään takausmaksu on ylimitoitettu suhteessa toteutuneisiin takauskorvauksiin”, sanoo Kero.

---