Venezuelalainen filosofi kysyy: Onko Venezuela ensimmäinen kohde Yhdysvaltojen uudessa laajentumisessa?

Venezuelalainen filosofi, kirjailija ja journalisti Miguel Ángel Pérez Pirela kommentoi venezuelalaisessa mediassa Yhdysvaltojen 3. tammikuuta 2026 suorittamia pommi-iskuja sekä presidenttiparin Nicolás Maduron ja Cilia Floresin sieppausta. Pérez Pirela kuvaa tapahtumia Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin ”imperialistiseksi hyökkäykseksi” Venezuelan suvereniteettia vastaan.

Prensabolivariana-kanavan julkaisemassa analyysissä Pérez Pirela kertoo, että ilmapommitukset kohdistuivat Fuerte Tiuna -sotilastukikohtaan ja muihin kohteisiin aamuyöllä 3.1., aiheuttaen siviiliuhreja ja toimien hänen mukaansa tekosyynä Maduron sieppaukselle, jota hän kutsuu ”raiskaukseksi kansainväliseen oikeuteen”. TeleSuriin ja La Iguana TV:hen antamissaan kommenteissa hän kuvaa sieppausta operaation ”Täydellisen ratkaisun operaatio” (Operación Resolución Absoluta) huipentumaksi, jonka tavoitteena on Venezuelan öljyvarojen haltuunotto ja vallanvaihto.

X-profiilissaan ja Version Final -kanavan sisällöissä Pérez Pirela korostaa, että Maduro-parin sieppaus oli hänen mukaansa suunniteltu huijaus, jossa hyödynnettiin Karibian aiemmin pommitettuja veneitä ja laivoja. Hän kutsuu venezuelalaisia vastarintaan Yhdysvaltojen ”narkoterrorismitekosyyn” alla.

Joulukuinen analyysi, joka ennakoi eskalaatiota

Jo ennen tammikuun tapahtumia Pérez Pirela osallistui Caracasin kansainväliseen rauhankonferenssiin (11.–13.12.2025) sekä esitti kymmenkohtaisen analyysinsä Yhdysvaltojen kasvavasta painostuksesta viikoittaisessa verkko-ohjelmassaan ”Mistä tahansa” (Desde donde sea, 19.12.2025). Tuolloin isku Venezuelaan ei ollut vielä tapahtunut, mutta hänen analyysinsä saivat myöhemmin uuden painoarvon.

Pérez Pirelan mukaan Trump ei enää peittele tavoitteitaan. ”Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump riisui naamionsa ja ilmoitti tulevansa öljyn, maiden ja muiden varojen perässä”, sanoo Pérez Pirela ohjelmassaan (19.12.2025). Filosofi kuvaa tätä Monroen opin (Corolario de la Doctrina Monroe) uudeksi versioksi, jonka tarkoitus on vahvistaa Yhdysvaltojen hegemoniaa koko Latinalaisessa Amerikassa.

Pérez Pirelan mukaan Trumpin toiminta oli suunnitelmallista. Trump ei improvisoi eikä ole järjiltään, vaan soveltaa kirjaimellisesti Monroen opin korollaaria 3.0, ja Venezuela on ensimmäinen kohde laajemmassa alueellisessa projektissa, joka uhkaa erityisesti poliittisesti heikkoja hallituksia.

Päivitetyt uutistiedot Venezuelasta, Yhdysvalloista ja YK:sta

Laajaa suuttumusta herättäneen Yhdysvaltojen Venezuelaan kohdistaman hyökkäyksen sekä presidentti Nicolás Maduron ja hänen puolisonsa Cilia Floresin sieppauksen keskellä Venezuelan kansalliskokous (AN) kokoontui 5.1. uudessa, kaudelle 2026–2031 valitussa kokoonpanossaan ja aloitti myös vuosien 2026–2027 varsinaiset istunnot. Kokous valitsi murskaavalla enemmistöllä edustaja Jorge Rodríguezin puhemiehistönsä puheenjohtajaksi, mikä nähtiin viestinä institutionaalisen jatkuvuuden ja kansallisen yhtenäisyyden korostamisesta kriisin keskellä.

Samaan aikaan myös YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui hätäkokoukseen New Yorkissa Kolumbian, Venäjän ja Kiinan vaatimuksesta. YK:n pääsihteeri António Guterres korosti kokouksessa kansainvälisen oikeuden rikkomista ja vaati välitöntä rauhanomaista dialogia sekä kaikkien osapuolten pidättäytymistä lisäeskalaatiosta.

Yhdysvaltalaiset mediat, kuten NBC News, kertovat Venezuelan kaapatun presidentin Nicolás Maduron ja hänen vaimonsa Cilia Floresin kieltäneen syytteensä New Yorkin liittovaltion tuomioistuimessa. Syytteet narco-terrorismista, huumeiden ja aseiden salakuljetuksesta sekä korruptiosta voivat johtaa elinkautiseen vankeuteen. TeleSur-median live-seurannan mukaan Maduro julisti oikeudessa tulleensa ”kaapatuksi” ja olevansa ”Venezuelan presidentti ja sotavanki”. Oikeustalon ulkopuolella Maduroa tukevat mielenosoittajat huusivat iskulauseita Venezuelan lippujen liehuessa. Useat asiantuntijat kyseenalaistavat Maduron pidätyksen laillisuuden ja sen vaikutukset kansainväliseen oikeuteen.

Öljy, resurssit ja kiistan ydin

Keskeinen kiista liittyy öljyyn. Donald Trump on väittänyt, että Venezuela olisi ”varastanut” öljyä Yhdysvalloilta. Pérez Pirela kiistää väitteen ja siteeraa varapresidentti Delcy Rodríguezia, joka muistuttaa uusimmissa mediaulostuloissaan, että Venezuelan ensimmäinen öljyä hyödyntänyt yritys 1800-luvun lopulla oli täysin venezuelalainen, ei yhdysvaltalainen. Rodríguez korostaa, että historiallinen todellisuus on päinvastainen kuin mitä Trump esittää. ”Neljännen tasavallan aikana tapahtui valtava ryöstö”, sanoo Rodríguez ja viittaa tällä aikakauteen ennen vuoden 1999 perustuslakia, jolloin ulkomaiset öljy-yhtiöt — erityisesti yhdysvaltalaiset — hyötyivät Venezuelan öljyvaroista huomattavasti enemmän kuin venezuelalaiset itse. Rodríguez on nostanut venezuelalaisissa medioissa esiin Lagunillasin alueen Zuliassa, jossa intensiivinen öljynporaus aiheutti maaperän painumisen niin voimakkaasti, että kaupunki vajosi järvenpinnan alapuolelle. Rodríguezin mukaan tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten ulkomainen öljyn hyödyntäminen on vahingoittanut Venezuelaa.

Sotilaallinen painostus ja psykologiset operaatiot

Pérez Pirelan mukaan Yhdysvallat valmisteli merellisen ja ilmatilan sulkemisen kautta tapahtuvaa painostusta. ”Tarkoituksena on saartaa Venezuela ylivoimaisella sotilaallisella teknologialla.”

Analyysin mukaan Yhdysvallat jatkoi psykologisia operaatioita. ”Yhdysvaltalaisten lentokoneet, droonit ja laivat tekevät jatkuvasti kuvioita – ympyröitä, kolmioita, neliöitä – mutta aina piirun verran Venezuelan ilmatilan ja merialueen ulkopuolella”, sanoo Pérez Pirela.

Kansainvälinen reaktio ja sisäpoliittinen paine

Geopoliittinen tilanne ei Pérez Pirelan mukaan suosinut Yhdysvaltoja. ”Tänään puhui Kiina… Myös Venäjä… Saksa ilmaisi vastustavansa tätä hulluutta”, sanoo Pérez Pirela. Hän korostaa, että useat Euroopan maat ja alueelliset toimijat vastustivat eskalaatiota ja ovat sittemmin myös tuominneet Yhdysvaltojen aggressiot ja presidenttiparin sieppauksen.

Venezuelan sisäinen mieliala

Venezuelassa mielipideilmasto oli kääntynyt voimakkaasti Yhdysvaltojen toimia vastaan. ”Mielipidemittaukset ovat nousseet yli 97 prosenttiin Yhdysvaltojen pyrkimyksiä vastaan”, sanoo Pérez Pirela. Filosofi toteaa, että äärioikeistolainen oppositio oli menettänyt uskottavuutensa ja että sen johtohahmot olivat hyötyneet poliittisesta kriisistä taloudellisesti.

Pérez Pirela uskoo Venezuelan onnistuvan torjumaan ulkoiset ja sisäiset painostusyritykset. ”Elämme rauhallisessa, turvallisessa ja tuottavassa isänmaassa… Monroen oppi vastusti Bolívarin oppia, mutta Bolívarin perintö elää.”

---