Teollisuusliiton Antti Salonen: Työntekijöille kuuluu suurempi osuus työn tuottamasta arvosta

Palkansaajien ostovoima, työsuhdeturvan vahvistaminen, työmarkkinarikollisuuden torjunta ja työajan lyhentäminen ovat Teollisuusliiton keskeisiä tavoitteita ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Liiton mukaan suomalaisen työelämän kehityssuuntaa on muutettava siten, että työntekijöiden toimeentulo, vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet vahvistuvat.

Teollisuusliiton aluetoimitsija Antti Salonen arvioi, että työelämän keskeisin ongelma liittyy siihen, miten työn tuottama arvo jakautuu työntekijöiden ja pääoman omistajien välillä. Hänen mukaansa viime vuosikymmenten kehitys on suosinut omistajia samalla, kun työntekijöiden osuus talouden kasvusta on jäänyt jälkeen.

”Meidän pitää aidosti nostaa niitä reaaliansioita ja saada siitä tulojaosta suurempi osuus palkansaajille. Nythän sitä kakkua, kun sitä jaetaan työstä saatua arvonnousua, sehän on koko ajan taittunut niin päin, että omistaja saa siitä enemmän”, sanoo Teollisuusliiton aluetoimitsija Antti Salonen.

”Myös sille työntekijälle, joka luo sen työstä saadun arvonnousun, kuuluu siitä suurempi osuus”, sanoo Salonen.

Teollisuusliiton vaalitavoitteissa ostovoiman vahvistaminen nähdään olennaisena osana sekä työntekijöiden hyvinvointia että koko kansantalouden kehitystä. Salosen mukaan palkansaajien toimeentulon vahvistuminen hyödyttää myös yrityksiä ja kotimaista kysyntää.

Teollisuusliitto esittää muun muassa palkansaajien verotuksen keventämistä, ansiosidonnaisen työttömyysturvan vahvistamista sekä toimia, joilla palkkojen ostovoimaa voitaisiin parantaa.

Samalla liitto vastustaa työntekijöiden asemaa heikentäviä työmarkkinauudistuksia. Salosen mukaan erityisen ongelmallista on kehitys, jossa yritystoiminnan riskejä siirretään aiempaa enemmän työntekijöiden kannettaviksi.

”Viime ajat on kuljettu siihen suuntaan meidän työmarkkinoilla, että yrittäjäriskiä on solutettu kaikin keinoin työntekijöiden kannettavaksi”, sanoo Salonen.

Hänen mukaansa määräaikaiset työsuhteet, vuokratyö sekä irtisanomissuojan heikennykset lisäävät työntekijöiden epävarmuutta ilman, että niiden hyödyistä olisi esitetty vakuuttavaa näyttöä.

”Kukaan ei ole osoittanut ainakaan, että sillä olisi tullut yhtään työpaikkaa lisää”, sanoo Salonen viitatessaan työsuhdeturvan heikennyksiin.

Teollisuusliitto, ostovoima ja työelämän tulonjako

Salosen mukaan työelämän keskeisiä kysymyksiä ei voida tarkastella irrallaan tulonjaosta. Hänen näkemyksensä mukaan palkansaajien ostovoiman vahvistaminen on välttämätöntä tilanteessa, jossa elinkustannukset ovat nousseet ja monet kotitaloudet kamppailevat toimeentulonsa kanssa.

Teollisuusliiton tavoitteissa korostuu ajatus siitä, että työntekijöiden asemaa on vahvistettava sekä työmarkkinoilla että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Liitto pitää tärkeänä, että seuraava hallitus panostaa vakaisiin työsuhteisiin, vahvistaa työehtojen valvontaa ja turvaa työntekijöiden mahdollisuuden puolustaa oikeuksiaan työpaikoilla.

Salonen kertoo omien kokemustensa luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä osoittaneen, että työntekijöiden yhteinen järjestäytyminen on tehokkain tapa tasapainottaa työnantajan ja työntekijöiden välistä valtasuhdetta. Kokemus on karttunut pitkältä työuralta: koneenasentajana työskennellyt Salonen työskenteli Lokomolla, Perloksella ja Tamrockilla, nykyisessä Sandvikissa, jossa hän toimi luottamusmiehenä ja myöhemmin päätoimisena pääluottamusmiehenä.

Salosen mukaan työtaistelutoimien tarkoituksena ei ole konfliktien synnyttäminen vaan neuvotteluvoiman luominen. Hänen mukaansa työnantajan tietoisuus työntekijöiden yhtenäisyydestä riittää usein ehkäisemään ristiriitoja jo ennalta.

”Jos sä näytät sillä työnantajalle, että sulla on siinä se porukka, niin silloin työnantaja tietää, että sulla on sapeli. Ehkä seuraava kerta riittää, että sä taputat vain sitä sapelia”, sanoo Teollisuusliiton aluetoimitsija Antti Salonen.

Työmarkkinarikollisuus, ay-liike ja jäsenten vaikutusvalta

Teollisuusliiton vaalitavoitteissa työmarkkinarikollisuuden torjunta on nostettu yhdeksi keskeiseksi painopisteeksi. Liitto vaatii muun muassa tehokkaampia keinoja puuttua palkkavarkauksiin, alipalkkaukseen ja työehtojen rikkomiseen.

Salosen mukaan työelämässä esiintyy edelleen tapauksia, joissa työntekijöiden oikeuksia rikotaan ilman merkittäviä seuraamuksia.

”Meillä on sovittu, että tietyt työ- ja palkkaehdot on sopimuksissa. Se on se ongelma, että jos työnantajat eivät noudata niitä, niin sitten ei ole mitään sanktioita”, sanoo Salonen.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat hänen mukaansa ulkomaalaistaustaiset työntekijät, joilla ei välttämättä ole riittävää tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä tai mahdollisuuksista puolustaa omia oikeuksiaan.

”Se on tietysti helppo kohderyhmä tämmöiseen työperäiseen hyväksikäyttöön”, sanoo Salonen.

Vaikka työelämän ongelmat ja vaalitavoitteet kattavat laajan joukon työelämän kysymyksiä, Salonen nostaa kaikkein tärkeimmäksi teemaksi ammattiyhdistysliikkeen oman toimintakulttuurin.

Hänen mukaansa ay-liikkeen merkitys heikkenee, jos jäsenet alkavat nähdä liitot ensisijaisesti palveluiden tarjoajina eivätkä yhteisenä vaikuttamisen välineenä.

”Me ollaan ehkä menty liitoissa semmoiseen ostopalvelusuuntaan vähän näin, että maksamalla liiton jäsenmaksun tavallaan odotetaan sitä, että joku toinen hoitaa sen asian”, sanoo Salonen.

Hän korostaa, että ammattiyhdistysliikkeen voima syntyy viime kädessä jäsenistön aktiivisuudesta, osallistumisesta ja vaikutusmahdollisuuksista.

”Työväenliikkeen yhdistys perustuu siihen yhdistyksen jäsenten voimaan ja aktiivisuuteen”, sanoo Salonen.

Salosen mukaan paikallisen toiminnan vahvistaminen olisi yksi tehokkaimmista tavoista lisätä osallistumista ja palauttaa päätösvaltaa jäsenille.

”Mä itse näen, että yksi tekijä olisi siihen, että muutetaan tätä suuntaa, on se, että me lisätään paikallistason koulutusta niille luottamushenkilöille ja toimijoille ja nostetaan paikallisen tason edunvalvonnan tilaa”, sanoo Salonen.

Hänen mukaansa vaikutusmahdollisuuksien väheneminen johtaa helposti myös passivoitumiseen.

”Jos vaikutusmahdollisuus häviää tai hävytetään pois, silloin usein myös toiminnallisuus lakkaa”, sanoo Salonen.

Salonen nostaa esiin myös työajan tulevaisuuden. Hän katsoo, että yhteiskunnalla olisi mahdollisuus siirtyä seuraavaan suureen työelämän uudistukseen samalla tavalla kuin aikanaan siirryttiin kahdeksan tunnin työpäivään.

”Itse olen kyllä työn lyhentämisen kannalla. Jos on työntekijöidenkin vuoro saada edistysaskeleita, niin ehkä me yhteiskuntana voitaisiin ajatella, että voisimme siirtyä lyhyempään vuorokausi- tai viikkotyöaikaan”, sanoo Teollisuusliiton Sisä-Suomen aluetoimitsija Antti Salonen.

Salosen viesti eduskuntavaalien alla kiteytyy ajatukseen, että työntekijöiden aseman parantaminen ei synny yksittäisistä lakimuutoksista tai liittojen palveluista. Salosen mukaan ratkaisevaa on se, kuinka paljon työntekijöillä on valtaa omilla työpaikoillaan, ammattiliitoissaan ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Työelämän tulevaisuus rakentuu hänen mukaansa ennen kaikkea järjestäytymisestä, yhteistoiminnasta ja työntekijöiden omasta aktiivisuudesta.

---