Clara Zetkin ja Lenin

Saksalaisen kommunistin Clara Zetkinin aloitteesta on ruvettu viettämään kansainvälistä naisten päivää 8. maaliskuuta.

Zetkin kävi kiinnostavia keskusteluja Leninin kanssa 1920-luvun alussa naiskysymyksestä, miehen ja naisen välisestä suhteesta ja seksuaalisuudesta. Tampereen Lenin-museo julkaisi vuonna 1985 nämä Zetkinin muistiinmerkitsemät keskustelut suomeksi.

Leninin mielestä politiikassa etäännytään liian kauas yhteiskunnallisista pääkysymyksistä, jos keskitytään erityisesti sukupuoli- ja avioliittokysymyksiin. Ne eivät saisi olla poliittisen toiminnan pääkohde.

Lenin sanoi suhtautuvansa epäluuloisesti kaikkiin, ”jotka tuijottavat sukupuolikysymyksiin kuten intialainen fakiiri napaansa”. Hän näki, että sukupuolikysymyksiä käsittelevien hypoteesien esiin nostaminen johtuu henkilökohtaisesta tarpeesta hakea omalle hillittömälle ja epätavanomaiselle sukupuolielämälleen puolustavia näkökohtia porvarillisesta moraalista. Tämä porvarillisen moraalin peitelty kunnioittaminen oli hänelle yhtä vastenmielistä kuin täydellinen uppoaminen sukupuoliasioihin. Sitä Lenin ei pitänyt lainkaan rohkeana ja vallankumouksellisena vaan äärimmäisen porvarillisena. ”Sitä pitää mieliharrastuksenaan erityisesti sivistyneistö ja sitä lähellä olevat kerrokset.”

Mihin sitten johtaa sukupuoli- ja avioliittokysymysten epätyydyttävä marxilainen käsittely? Se johtaa Leninin mielestä siihen, että näitä asioita ei nähdä suuren yhteiskunnallisen kysymyksen osaksi. Tärkein kysymys jää taka-alalle.

Vasemmistolaisella liikkeellä päiväjärjestyksessä tulee olla tärkeimmällä sijalla sellaiset kysymykset kuin työttömyys, palkkataistelu, verot, rauhankysymys. Leninin mielestä myös nuorisoliike kärsii sukupuolikysymyksiin keskittymisen muodista sekä niiden ylenpalttisesta harrastamisesta.

Lenin arvosteli myös Aleksandra Kollontain esittämää tuolloin suosittua ”vesilasiteoriaa”. Sen mukaan sukupuolivietin, rakkauden tarpeen tyydyttäminen tuli olla yhtä yksinkertaista kuin ”vesilasin juominen”. Tälle toimenpiteelle tuli järjestää mahdollisimman helpot olosuhteet. Lenin piti ”vesilasiteoriaa” täysin epämarxilaisena ja lisäksi epäsosiaalisena.

Lenin totesi, että totta kai jano on sammutettava, mutta käykö tavallinen ihminen normaalioloissa pitkäkseen kadulle juodakseen lätäköstä? Tai käyttääkö hän edes lasia, jota lukuisat huulet ovat koskettaneet? Lenin painotti, että rakkauteen kuuluu kaksi ja kolmas uusi elämä voi syntyä. Tähän liittyy velvollisuus yhteisöä kohtaan.

Lenin arvosteli myös miehiä, jotka juoksevat jokaisen hameen perässä ja antavat jokaisen nuoren naisen panna päänsä pyörälle. ”Ei, sellainen ei todellakaan sovi yhteen vallankumouksen kanssa”, Lenin oli ponkaissut pystyyn ja lyönyt nyrkillä pöytään.

”Ja sitten vielä eräs asia. Jo viisas Salomo sanoi muinoin, että aikansa kutakin.”