Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto

Useampikin toveri on vuosikymmenien saatossa esittänyt arvion että vuoden 1935 tietämissä Kominternissa laajalti omaksuttu fasismin- ja sodanvastaisen kansanrintaman rakentamisen linja tuli vähän kuin jälkijunassa. Tuo 75 vuoden takainen läksy on aika lailla opittu, joskin kertaus tekee vieläkin hyvää.

Tänä päivänä olisi hyvä pysähtyä hetkeksi ajattelemaan kuinka katsomme tähän hetkeen 75 vuoden kuluttua.

Minkä asian olemme tajunneet viiveellä tai vajavaisesti tämän vuosisadan ensimmäisinä vuosina?

Helppo vastata sadan vuoden kuluttua, mutta Erkki Susi hamuaa vastausta jo nyt:
"
6. Imperialismin uusi vaihe, globalisaatio, globalisaation vastaisten ja globalisaatiokriittisten voimien kokoaminen. Näissä asioissa on jo perinteisiä valmiita yhteistoimintamuotoja ja foorumeita. Mutta suuri kysymys on, miten saadaan mukaan ay-liike ja työväenluokka, jonka etuja ja työpaikkoja kapitalistinen globalisaatio uhkaa ja käytännössä hävittää, kuten suomalaisten yhtiöiden viimeaikainen tehtaiden lopettaminen ja tuotannon siirtäminen halpamaihin osoittaa.
"

Mielestäni kohdassa:
"globalisaation vastaisten ja globalisaatiokriittisten voimien kokoaminen" on kuitenkin vielä iso aukko.

Pelkkä kriittisyys ja vastaisuus ei riitä.

Tarvitaan tienviitat kamppailuun globaalista vallan käytöstä. Kommunististen puolueiden pitää pystyä viitoittamaan tie globaaliin demokratiaan.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Luuletteko todella saavanne globalisaation pysähtymään? Kuvitteletteko nykymaailmassa pystyvänne pitämään jollain teorialla talouden pystyssä ilman maailmanlaajuista yhteistyötä.

Jos aloitatte voimakkaat toimet oman talouden suojelemiseksi tullien ja muiden esteiden avulla niin miksi kuvittelette muiden ostavan tuotteitamme? Oletteko tietoinen siitä katastrofista mikä tulee eteen jos vienti loppuu?

Tiedättekö kuinka suuri osa tuloistamme normaalina aikana tulee viennistä? Tuo koko Matin ajatusrakennelma on "syvältä" eikä sillä ole mahdollisuuksia menestyä. Se tuottaa ainoastaan elintason laskun kiihtyvällä vauhdilla, nythän se on tulossa hitaammin.

Miettikää mieluummin miten saamme itsemme hyväksymään tasaisen ja hallitun sopeutumisen alenevaan tuloon kun sitä aloitetaan jakamaan myös niille joilla kaikki on mukana kun ne aamulla nousevat jostain jätetynnyreistä kootusta majastaan.

Alkuperäinen kirjoittaja: tapsa

Ei tässä olla globalisaatiota pysäyttämässä vaan selkeästi pyritään vaikuttamaan siihen. Vienti on tärkeää tietty, mutta politiikkaahan tässä ollaan tekemässä.
Ei ole mitään erikoista syytä, miksi globalisaation pitäisi olla vain kansainvälisen suurpääoman ikeen alle alistumista. Kommunistit tavoittelevat kansainvälistä yhteistyötä muun muassa sen vuoksi, että kapitalismiakin pitää vastustaa kansainvälisesti.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Se on tapsa niin, että ensin on talous ja sitten politiikka. Ilman talouden pyörimistä häviää se politiikkakin omaan mahdottomuuteensa. Vain vahva talous tuo vahvaa politiikantekomahdollisuutta.

Ei globalisaatio ole suuryritysten yksinoikeus, voihan kyläseppäkin avata haarakonttorin Kiinassa tai muuttaa sinne, ainoa este saattaa olla pääomien puute mutta niitä hankkimalla homma onnistuu.

Voithan sinäkin alkaa muodostaa suuryritystä kunhan vain omaat tarpeeksi hyvän idean jotta saat puhuttua sille rahoituksen ja siitä sitten vain globalisoitumaan.

Jotain tietysti voitaisiin tehdä kuten Tobinin vero voitaisiin säätää (vai mikä se oli?), sillä saataisiin varoja globaaliin kehitykseen. Tietyn asteisena se saattaisi olla hyödyllinen.

Kommunistien kansainvälinen yhteistyö kyllä tunnetaan ja siksi sillä ei oikein ole menestystä, se sitoo liikaa osallistujia koska uskonnon levittäminen menee talouden edelle.

Alkuperäinen kirjoittaja: Samuli

Globalisaatio on ilmiö, jossa olemme väkisinkin mukana. Me hyödyimme siitä valtavasti -90 luvulla. Suomalainen vientiteollisuus Nokian viitottamana menestyi. Tässä huumassa innostuneina me aloimme nostelimme palkkojamme, jotka keskimäärin 1,4 kertaistuneet kymmenessä vuodessa. Samoin julkinen sektori on paisunut jopa yksityistä sektoria voimakkaammin.
Samaan aikaan Kiina, Intia, Brasilia jne... ovat tulleet kilpailemaan samoille markkinoille ja halpojen työvoimakustannusten takia siinä menestyneet.
Nyt Suomen vienti tökkii ja talouden pohja rapautuu.

Toisaalta tämähän on sitä globaalia tasaarvoa. Globalisaation myötä Kiinan, Intia ja Brasilian työläiset ovat saaneet paremmat ansaintamahdollisuudet.

Esim Pekingissä, Kiinassa työläinen tienasi 40 euroa kuukadessa vuonna 2000. Nyt keskipalkka vuonna 2010 on noin 250 euroa. Elinolosuhteiden kehitys on ollut huikea kiinalaisella työläisellä. Eikö se ole hyvä asia?

Emme me voi ajatella sillä tavalla, että vain meillä valkoisilla on oikeus mukavaan elämään ja muut eläköön köyhyydessa. Globalisaatio tasaa kansainvälistä tulonjakoa, eikä eriarvoista sitä.

Suomalaisten kohdalta tämä tarkoittaa palkkojen alentumista, kunnes se on oikeassa suhteessa meidän tuottavuuteemme.