Alkuperäinen kirjoittaja: armas
Marxin systeemikuvaus ja materialististen selitysmallien käyttö oli uraauurtavaa 1800-luvulla. Sen on taustalla vieläkin monissa sosiaalitieteissä. Mm. Popper kehui Marxin takovan järkeä Hegelin dialektiikkaan.
Siksi en tajua miksi yleinen Marxin tulkintatraditio painottaa kommunismia, joka on suoraan sanottuna huonosti määriteltyä sekavaa tuubaa. Miksi pitää aina nostaa esiin selkeästi epäonnistuneimpia kohtia Marxin tuotannosta?
Tuossa on kirja luettavaksi:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Marx+ei+vastustaisi+globalisaatiota/HS...
Alkuperäinen kirjoittaja: armas
Marxin systeemikuvaus ja materialististen selitysmallien käyttö oli uraauurtavaa 1800-luvulla. Sen on taustalla vieläkin monissa sosiaalitieteissä. Mm. Popper kehui Marxin takovan järkeä Hegelin dialektiikkaan.
Siksi en tajua miksi yleinen Marxin tulkintatraditio painottaa kommunismia, joka on suoraan sanottuna huonosti määriteltyä sekavaa tuubaa. Miksi pitää aina nostaa esiin selkeästi epäonnistuneimpia kohtia Marxin tuotannosta?
Tuossa on kirja luettavaksi:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Marx+ei+vastustaisi+globalisaatiota/HS...
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
En ole itse teosta lukenut joten sitä en voi arvioida mutta tuossa esittelyssä on kammottavia virheitä. Esimerkiksi arvio, että kansallissosialismissa tuotanto ja markkinat olisi alistettu sotataloudelliselle suunnittelulle. Ja, että se eroaisi reaalisosialismista vain siten, että reaalisosialismissa tuotantokin oli otettu valtion haltuun. Jos Desai on oikeasti tuota mieltä niin metsään ovat menneet lordiprofessorin ajatukset. Tai sitten toimittaja ei ole ymmärtänyt lukemaansa, on hän sitten lukenut kirjan itsensä tai muiden siitä tekemiä esittelyjä.
Kansallissosialismissahan nimen omaan valtio oli alistettu suurkapitalistien käsiin. Hitler joukkioineen oli heidän rahoittamansa ja heidän tuotteensa tarkoituksena taata halpaa ja kurissa pidettyä työvoimaa. Sotapolitiikka oli sitten väline laajentaa markkinoita ja haalia tärkeitä raaka-ainelähteitä.
Alkuperäinen kirjoittaja: sähkömies
"Marxin kosto" ei ole kirja kapitalismin kriisistä vaan historian selitystä Smithin ja Marxin ja hänen jäkeensä tulleiden talousteoreettisten virausten voittokulusta. Samalla sosialistinen suunnitelmatalous tulee tyrmätyksi.
Arvoteoria selitetään kuitenkin jotenkin hassusti. Ja rajakustannusteoria.
Tavallaan kiintoisa kirja, mutta jotain siitä puuttuu. Olisin valmis antamaan kirjani pois.
Alkuperäinen kirjoittaja: armas
Meinaat että saksalaiset tehtaanjohtajat olisivat voineet potkia Hitlerin pois vallasta?
Saksalainen sotatalous toisen maailmansodan aikaan ei ollut mitenkään äärikapitalistinen. Itse asiassa Lenin otti mallia keskitettyyn suunnitelmatalouteen Saksan keisarikunnan aikaisesta sotataloudesta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Saksalaiset kapitalistit nostivat Hitlerin valtaan ja olisivat voineet hänet sieltä pois vaihtaa. Hitleriä tukivat myös monet Saksan ulkopuoliset kapitalistit USAn Rockefellereitä myöten.
Sotatalous äärimmilleen rasittavan sodan aikana on erityistapaus jossa kapitalistit suostuvat tiettyihin rajoitteisiin kun heidän etujaan kuitenkin ajetaan ja he itse asiassa ovat sodanKIN suurimpia hyötyjiä.
Saksan osalta kuitenkin kävi niin, että voittajaksi ahneuskisassa selvisivät USAn kapitalistit mutta ei saksalaisillekaan kapitalisteille huonosti käynyt ja he integroituivat "ihan kivasti" sodan jälkeiseen globaaliin kapitalismiin.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
Myyryläinen, mitäpä jos tutustuisit historiaan.
Paljonko luulet olleen bolshevikkien perustaman Neuvostoliiton valtion kassassa rahaa sisällissodan jälkeen?
Kenen rahoituksella ja know howlla arvelet Stalinin rakentaneen Neuvostoliiton raskaan ja sotateollisuuden muutamassa vuodessa?
Kenen arvelet varustaneen puna-armeijan Talvisodan hyökkäyksessä Suomea vastaan?
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Eiköhän sitä rakennettu paljon miljoonien neuvostokansalaisten vankileirien saariston pakkotyöllä. Luonnonrikkauksistahan ei Neuvostoliitossa ollut/ole puutetta vaan järjetä jalostaa niitä inhimillisesti!
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Alexandersson ja PSillanpää loikkaavat nyt kukkaruukusta kahdeksanteen mutta olkoon. Stalinin ajan neuvostotaloutta on myös sotakommunismismiksi nimitetty. Siinä suunnattiin hyvin keskusjohtoisesti resurssit tiettyihin projekteihin ja niissä onnistuttiin samaan aikaan kun toisaalla menestys ei ollut niinkään hyvää. Lisäksi monet maat, m.m. USA ja Saksa, suostuivat kaupankäyntiin NL:n kanssa. Sen sijaan Suomen ideologisesti suuntautuneempi eliitti kieltäytyi niistä konjunktuureista.
Alkuperäinen kirjoittaja: armas
Pääomat saatiin kerättyä Neuvostoliitossa raskaalle teollisuudelle 30-luvulla talonpoikien työstä. Tämä aiheutti massiivisen nälänhädän.
Investointiaste oli silloin paradoksaalisesti korkeampi kuin kapitalistimaissa, vaikka bolševikit ennen valtaan pääsyään lupasivat leipää kansalle. Saatiinkin tehtaita.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
"Investointiaste oli silloin paradoksaalisesti korkeampi kuin kapitalistimaissa", sanoo Armas, ja totta puhuu.
Eihän sitä pelkästään talonpoikien ja muitten orjien selkänahasta voinut repiä. Bolsheviikkien orjat tekivät työtä, kun lännen kapitalistit rahoittivat orjayhteisunnan investoinnit.
Neuvostoliitto ei ollut kommunimia eikä edes kapitalismia, vaan rosvojengin yhteiskunta, jossa murhaajat ja entiset pankkirosvot orjuuttivat kansaa lännen kapitalistien rahoittamina.
Neuvostorosvot lähtivät talvisotaan henkselit paukkuen amerikkalaisten sotateknologiakapitalistien varustein - jotka hyytyivät pakkaseen.
Kommunismia, sosialismia...
Neuvostoliitossa.... heh heh :))
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Alexandersson on ihan oikeassa tunnistaessaan, että NL ei ollut sosialistinen eikä varsinkaan kommunistinen. He eivät itsekään väittäneet sitä sosialistiseksi ennenkuin pitkällä 70-luvulla ja silloinkin määritelmä oli pitkälti ennenaikainen.
Tiedoksi Alexanderssonille, että termi "sotakommunismi" tarkoittaakin ihan eri asiaa kuin kommunismi. Ihan niinkuin kansallissosialismillakaan ei ole mitään tekemistä sosialismin kanssa. Sotakommunismi tarkoittaa keskusjohtoista sotataloutta jossa pyritään maksimoimaan sotilaallisten ponnistusten maksimaalinen onnistuminen raa'alla keskusjohtoisuudella ja kaiken alistamisella sotataloudelle.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
Neuvostoliiton osalta sota alkoi 1941 ja päättyi 1945.
Mitenkäs se "sotakommunismi" piti pintansa ennen ja jälkeen - 70 vuotta?
Neuvostoliitto oli terroristi- ja gangsterivaltio, kuten Natsi-Saksa, ei mitään eroa tavallisen kansalaisen arkipäivän kannalta,paitsi että Saksassa oli yleisesti ottaen huomattavasti korkeampi elintaso.
Hupaisaa muuten että kmmunistit selittelevät Neuvostoliiton tekmisiä tyyliin "niin, kun oli sota, piti tehdä näin ja näin...", mutta kun kommunisti puhuu Suomen historiasta, sodan ajan päättäjiämme kommentoidessaan ääni kelossa muuttuu, heidän tekemisiään ei taustoitekaan sotatilanteeseen.
Taas kerran voi todeta kommunistin tympeän kaksinaismoraalin historan edessä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Alexandersson ihmettelee n.s. sotakommunismia avoimen sotatilan ulkopuolella. Nehän ovatkin kaksi ihan eri asiaa: toinen on sodan käymistä ja toinen yhteiskunnan ja talouden järjestämistä ja hallitsemista ikään kuin elettäisi sotaleirissä.
Toisaalta NL oli vihamielisten naapureiden ympäröimä, aina interventiosodista lähtien. Toisaalta tuollaista "sotaleiriajattelua" myös tietoisesti ylläpidettiin. Ulkoinen uhkahan on mitä yleisimmin käytetty väline sisäpolitiikassa ympäri maailman ja erilaisissa yhteiskuntajärjestelmissä.
Mitä taas tulee sodalla perustelemiseen ja sen taustoittamiseen niin Alexandersson tahallaan sotkee sodan todellisuuden kuvaamisen ja sodan syiden etsimisen.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
En ymmärrä paljonkaan Myyryläisen käsitehourailusta, kiertelyistä ja kaarteluista, joten keskustellaan siis konkretiasta, neuvosoihmisen arkipäivästä.
Elin Neuvostoliitossa useita vuosia 1980-luvula, en missään ulkomaalasille ja Neuvostoiiton omalle kommunistieliitille varatuissa erikoisolosuhteissa, vaan terveydenhuollon puolivaapaaehtoistyöntekijänä Venäjällä, Baltiassa ja Gruusiassa. Elin lähiöissä tavallisten neuvostokansalaisten kanssa samaa elämää kuin hekin. Lapseni kävivät neuvostoiliittolaisissa korttelipäiväkodeissa ja -peruskoulua.
Neuvostoihmisen kanssa saattoi puhua kaikesta muusta paitsi politiikasta. Politiikasta EI KOSKAAN - neuvostoihmisen ollessa selvinpäin.
Kun neuvostoliittolainen joi itsensä juovuksiin, hän reagoi ulkomaalaiseen ystäväänsä skitsofrenisesti -
1)epäili vakoojaksi joka on lähetetty muka elämään arkea nevostoihmisten kanssa mutta todellisuudessa kyttäämään
ihmisten ajatuksia ja raportoimaan niistä viranomaisille tai 2)alkoi hysteerisesti itkeä elämänsä katkeruutta pelon ja puutteen ilmapiirissä.
Mielestäni on kohtuutonta, epähumaania ja irvokasta, näitä kärsineitä ihmisiä kohtaan, että Myyryläisen kaltaiset teoreettisissa fantasioissaan elävät kyynikot, joiden ei ole koskaan tarvinnut dmokraattisessa yhteiskunnassamme pelätä mielipiteittensä ilmaisun vuoksi vankeutta ja lasten sieppaamista pois vanhemmilta - siis kommunistista valtioterrorismia - selittelevät näiden Neuvotoliiton sortamien työäläisten eliniän mittaista kauhua ja pelkoa abstraktein fantasioin - no joo hei, oli sotakommunismi 70 vuotta, piti murhata muutama miljoona ja pistää vankileirille parikymmentä miljoonaa ja pitää muut kauhun valassa, no mitä siitä, se oli sosialismin ja paremman yhteiskunnan puolesta - kommunisteilla oli kliffaa, hei!
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Alexandersson tunnustaa,ettei ymmärrä ja on yrittänyt kääntää keskustelua Marxin ja kommunismin suhteesta NL:n olosuhteiden demonisoimiseen. Olen kuitenkin taipuvainen uskomaan, että Alexandersson ei ole niin tyhmä kuin näyttelee. Hänen on vain vaikea tunnustaa kaksinaismoralistista suhtautumistaan. Jos hän sen tekisi, hän löytäisi edestään tilanteen jossa hänen olisi tuomittava kaikki muutkin yhteiskuntajärjestelmät ja aatteet uskontoja myöten.
En käsittääkseni ole missään kieltänyt kenenkään kärsimään joutuneen kärsimyksiä. Sen sijaan olen kaivannut, ja kaipaan edelleen, johdonmukaisuutta. Jos tuomitsemme neuvostotodellisuudessa esiintyneet vääryydet ja tuomitsemme ne aatteen syyksi ja pidämme aatteen nykykannattajia edelleenkin syyllisinä niin meidän on johdonmukaisuuden vuoksi tuomittava myös muut aatteet, ajatussuunnat ja yhteiskuntamallit joiden vallitessa tai joiden kannattajat jossakin ja joskus ovat syyllistyneet vääryyksiin.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
Ilman muuta. Siihen tarkoitukseen meillä on sananvapaus sekä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja näihin perustuva lainsäädäntö, jotka ehkäisevät roistokapitalismin synnyn.
Meillä on myös yhhdistymisvapaus puolueineen ja ay-liikkeineen, kirjesalaisuus ja matkustusvapaus. Kukaan ei kuljeta Myyryläistä vankilaan ja hänen lapsiaan orpokoteihin, vaikka Myyryläinen haluaakin kumota tämän yhteiskuntajärjestelmän. Valtio ei käy sotaa kansalaisiaan vastaan.