Alkuperäinen kirjoittaja: Iivari
Bolivian presidentti Evo Morales hakee vahvaa sisäistä talouskasvua maalleen katkomalla siteet menneeseen. Kansallistamisvuoro osui espanjalaisomisteisen Sabsan operoimiin lentokenttiin.
Qatarin hallituksen omistama media Al Jazeera raportoi Bolivian kansallistaneen espanjalaisomisteisen Sabsan operoimat lentokentät Boliviassa. Perusteluna kansallistamiselle presidentti Morales ilmoitti yhtiön jättäneen "täyttämättä ne jo kaksi vuosikymmentä sitten antamansa lupaukset investoinneista" sekä sen, että yhtiö on tehnyt hävyttömät voitot minimaalisilla pääomasijoituksilla.
EU-tukipaketin partaalla keikkuvan Espanjan pääministeri Mariano Rajoy vetosi viime kuussa Latinalaisen Amerikan maihin, että ne "kunnioittaisivat sijoituksia, jotka Espanja on tehnyt Latinalaisen Amerikan maihin".
Bolivian hallitus päätti kuitenkin seisoa presidentti Moralesin joulukuussa 2005 antamien lupausten takana. Morales lupasi tuolloin katkaista välit menneeseen ja hallita Bolivian alkuperäisväestön etujen mukaisesti.
Morales on tehnyt, minkä lupasi. Seitsemän vuoden aikana Morales ja hallituksensa ovat tasaisesti lisänneet valtion kontrollia maan talouteen muun muassa kansallistamalla monikansallisessa omistuksessa olleita energia- ja telekommunikaatioyhtiöitä.
Kalifornian yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Gerardo Munck epäilee, että kansainväliset sijoittajat alkavat karttaa Boliviaa, koska niillä ei ole maassa lainsuojaa.
Council of Americas´ in varapuheenjohtaja Eric Farnsworth toteaa, että poliittisesti tämä on voitto Bolivialle, "tätä tekemään presidentti valittiin. Hän tekee sen, ja hänen suosionsa kasvaa. Mutta pitkällä aikavälillä - onko tämä kestävää politiikkaa myös kun maan varsinaiset talouskasvun moottorit on kansallistettu, eikä tuotanto välttämättä ole niin tehokasta kuin se voisi olla. Toistaiseksi kuitenkin, lyhyellä aikavälillä, presidentti on saanut poliittisen hyödyn ja jatkanee valitsemallaan tiellä."
Alkuperäinen kirjoittaja: Iivari
Bolivian presidentti Evo Morales hakee vahvaa sisäistä talouskasvua maalleen katkomalla siteet menneeseen. Kansallistamisvuoro osui espanjalaisomisteisen Sabsan operoimiin lentokenttiin.
Qatarin hallituksen omistama media Al Jazeera raportoi Bolivian kansallistaneen espanjalaisomisteisen Sabsan operoimat lentokentät Boliviassa. Perusteluna kansallistamiselle presidentti Morales ilmoitti yhtiön jättäneen "täyttämättä ne jo kaksi vuosikymmentä sitten antamansa lupaukset investoinneista" sekä sen, että yhtiö on tehnyt hävyttömät voitot minimaalisilla pääomasijoituksilla.
EU-tukipaketin partaalla keikkuvan Espanjan pääministeri Mariano Rajoy vetosi viime kuussa Latinalaisen Amerikan maihin, että ne "kunnioittaisivat sijoituksia, jotka Espanja on tehnyt Latinalaisen Amerikan maihin".
Bolivian hallitus päätti kuitenkin seisoa presidentti Moralesin joulukuussa 2005 antamien lupausten takana. Morales lupasi tuolloin katkaista välit menneeseen ja hallita Bolivian alkuperäisväestön etujen mukaisesti.
Morales on tehnyt, minkä lupasi. Seitsemän vuoden aikana Morales ja hallituksensa ovat tasaisesti lisänneet valtion kontrollia maan talouteen muun muassa kansallistamalla monikansallisessa omistuksessa olleita energia- ja telekommunikaatioyhtiöitä.
Kalifornian yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Gerardo Munck epäilee, että kansainväliset sijoittajat alkavat karttaa Boliviaa, koska niillä ei ole maassa lainsuojaa.
Council of Americas´ in varapuheenjohtaja Eric Farnsworth toteaa, että poliittisesti tämä on voitto Bolivialle, "tätä tekemään presidentti valittiin. Hän tekee sen, ja hänen suosionsa kasvaa. Mutta pitkällä aikavälillä - onko tämä kestävää politiikkaa myös kun maan varsinaiset talouskasvun moottorit on kansallistettu, eikä tuotanto välttämättä ole niin tehokasta kuin se voisi olla. Toistaiseksi kuitenkin, lyhyellä aikavälillä, presidentti on saanut poliittisen hyödyn ja jatkanee valitsemallaan tiellä."
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Sellaisessa maassa kuin Boliviakin on, jossa omaa pääomaa on rajallisesti kansalistaminen on kuin kusisi talvella housuihinsa tai Ylioppilaslehden tyyliin paskantaa housuihinsa bussimatkalla!
Alkuperäinen kirjoittaja: Timo S Vantaa
"Sellaisessa maassa kuin Boliviakin on, jossa omaa pääomaa on rajallisesti kansalistaminen on kuin kusisi talvella housuihinsa tai Ylioppilaslehden tyyliin paskantaa housuihinsa bussimatkalla!"
Silloinhan kun sen ulkomaisen pääoman kansallistaa valtiovallan toimesta niin silloin siitä tulee bolivialaista pääomaa. Kyllä suvereeni maa saa itsenäistää talouttaan, ei siinä ole tarvetta globaalilta pääomilta kysellä lupia. Suomessahan homma taas menee toisinpäin, kansastaan piittaamattomat hallitukset yksi toisensa jälkeen lahjoittavat Suomen työtätekevän kansan rakentamia pääomia ulkolaiseen omistukseen, tärkeitä huoltovarmuusaloja myöten. Strategisten alojen myyminen on riski ja järjettömyys josta Suomen kansalaiset maksavat kovaa hintaa. Viha ja halveksunta omia kansalaisia kohtaan paistaa Suomen poliittisen eliitin toimenpiteistä läpi jatkuvalla syötöllä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Iivari
Vahvuus onkin yhteistyössä. Aivan kuten Kuuba ja Venezuela, myös muut vasemmistoenemmistöiset mantereet maat tekevät tiivistyvässä määrin yhteistyötä. Joko ALBA:n kautta tai keskinäisesti, kuten esim. juuri Venezuela ja Kuuba. Sama siis koskee esim. Brasiliaa, Perua, Ecuadoria ja Boliviaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Iivari
Vahvuus onkin yhteistyössä. Aivan kuten Kuuba ja Venezuela, myös muut vasemmistoenemmistöiset mantereet maat tekevät tiivistyvässä määrin yhteistyötä. Joko ALBA:n kautta tai keskinäisesti, kuten esim. juuri Venezuela ja Kuuba. Sama siis koskee esim. Brasiliaa, Perua, Ecuadoria ja Boliviaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Iivari, Kuuban ja Venezuelan yhteistyö on pakon sanelemaa politiikkaa Kuuba (Kastro)on omalla toiminnallaan ajanut Kuuban nurkkaan ja Venezuelan pelastaa konkurssilta vain sen öljy jota kyllä myydään esim. USAllekin iman poliittisia tunnontuskia. Pelkkä sikarikauppa ei elätä Kuubaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Iivari
Erikoinen, suorastaan pelkurimainen kanta PS:lla tähän varsinaiseen asian ytimeen, eli Bolivian ydintoiminnan kansallistamiseen. Eli, jos kansallistetaan kaikki peruspalvelut, on se hyödytöntä kommentoijan mielestä. Häviäjänä on hänen logiikallaan suuryritykset ja voittajina tavalliset kansalaiset. Varsinkin jos kyseessä on pieni maa,kuten Bolivia??
Eli, onko hyödyllisempää jos peruspalvelut; koulutus, terveydenhuolto, energia ja infrastruktuuri ylipäätään annetaan ylikansallisen pääoman hallittavaksi, ja myyydään oma itsenäisyys. Näin on käynyt ja käymässä Suomessa, jossa pienestä kansakunnasta huolimatta hoidettiin hyvin peruspalvelut pääsääntöisesti kansallistetun toiminnan turvin.
Nyt Bolivia, ja osa muita vallankumouksellisia maita Latinalaisessa Amerikassa on ottamassa itsellen kuuluvia asioita hoitaakseen, pois nk. markkinavoimilta. Tämä jos mikä on itsenäistä politiikkaa. Suomi kulkee valitettavasti vielä päinvastaisen suuntaan, mutta se, mikä tilanne esim. 20 vuoden päästä, onkin arvoitus, kun nykyinen uusliberalismi on lopullisesti ajautunut mahdottomuuteensa.
Se painostus, mitä tulee USA:sta ja muualta nk. "länsimaisesta (oikeisto"demokratiasta) sosialismin etenmisen suhteen Kuubassa, Venezuelassa, Boliviassa, Ecuadorissa, Uruguayssa kannustaa mainittuja maita entisestään tiivistämään yhteistyötään mainitun ALBA:n muodossa. Tavoitteena on IMF:sta ja Yhdysvalloista vapaa talouspolitiikka. Jokaisella maalla on tähän yhteisöön jotain annettavaa, kehitys tapahtuu maakohtaisesti. Yhteväinen tekijä on mainituissa maissa juuri perustoimintojen kansallistaminen ja ottaminen pois moraalittomasta voitontavoittelusta.
Viva Chavez!
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Iivari, en puhunut peruspalveluista enkä ainakaan tarkoittanut niitä. Ajatukseni oli lähinnä teollisuus ja tälläiset alat. Tokkakai on hyvä, että nekin olisivat kansallisia yrityksiä, mutta nykyaikana vain on ylikansallisia toimijoita, jota helposti vetävät "herneen nenään" jos heidän omaisuuksiaa sosialisoidaan. Otetaan ilmaiseksi haltuun!
Alkuperäinen kirjoittaja: Karjalan Priha
Harry Belfonte laulaa laulua "Kun yö saapuu Venezuelaan, pala kansa pelloiltaan... Nyt kun Venezuela on lainalaisen Timpan mukaan objektiivisesti Suuren Johtajan mukaan "laskeutunut" sosialismiin, niin seuraaviin asioihin jälkijättöistä selittelyä sieltä aatteen komsomoleilta: Miksi siellä on 20-kertainen henkirikosten määrä Suomeen verrattuna? Miksi elintarvikkeista on pulaa, vaikka maa on paratiisi kasvuolosuhteiltaan? On pulaa sähköstä, vaikka öljyllä/ kaasulla sukkela tehdä. Miksi kovennettu sensuuri rajoittaa sananvapautta? Ainoastaan polttoaine kansalle on halpaa, elikkä Markun suosima yksityisautoilu rehottaa.
Linkkiä tässä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Venezuela
Alkuperäinen kirjoittaja: Timo S Vantaa
"nykyaikana vain on ylikansallisia toimijoita, jota helposti vetävät "herneen nenään" jos heidän omaisuuksiaa sosialisoidaan. Otetaan ilmaiseksi haltuun!"
Se nyt vain on hinta siitä, että ylikansallinen yhtiö tavoittelee uusia yksityisiä voittoja kotiutukseen toisen maan raaka-aineiden, kansan hyväksikäytön yms.kustannuksella. Etelä-Amerikassa monet valtiot ovat työstäneet tuotantoyksiköiden kansallistamisia ja takaisinkansallistamisia onnistuneesti ja on tietysti ilo nähdä niiden jatkuvan. Se luo uskoa siihen, että asioita voidaan tehdä toisin ja kansan näkökulmasta käsin myös täällä euroopassa, ja nimenomaan etenkin täällä- jossa kehitys ja työväenluokan koko ja tietoisuus on jo paljon pidemmällä kuin Etelä-Amerikassa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Timo S Vantaa
"Nyt kun Venezuela on lainalaisen Timpan mukaan objektiivisesti Suuren Johtajan mukaan "laskeutunut" sosialismiin, niin seuraaviin asioihin jälkijättöistä selittelyä sieltä aatteen komsomoleilta: Miksi siellä on 20-kertainen henkirikosten määrä Suomeen verrattuna? Miksi elintarvikkeista on pulaa, vaikka maa on paratiisi kasvuolosuhteiltaan? On pulaa sähköstä, vaikka öljyllä/ kaasulla sukkela tehdä. Miksi kovennettu sensuuri rajoittaa sananvapautta? Ainoastaan polttoaine kansalle on halpaa, elikkä Markun suosima yksityisautoilu rehottaa."
En ole väittänytkään venezuelan olevan sosialistinen siinä merkityksessä, jossa sen itse ymmärrän eli työväenluokan, kaikkien ihmisten hallinnassa olevana pääomien yhteisomistuksena.
Totuus on, että venezuelan yhteiskuntarakenteessa on yhä paljon feodaalisia piirteitä, se on maatalousvaltainen- ja työväenluokan koko on hyvin pieni. Eli pitäisin jonkinsorttista porvarillista vallankumousta nykyvaiheena siellä todennäköisempänä, ja sitä kautta sitten aikanaan siirtymä aitoon sosialismiin voidaan toteuttaa, mutta annetaan suvereenin valtion ja toivon mukaan nimenomaan sen kansan päättää vapaasti omasta parhaasta kehityskulustaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Timo S, Karjalan Priha pukoon puoletaan, mutta minusta ainoa feodaalisuuden piirre Venezuelassa on Presidetti Hugo Savez, joka yrittää vain tulla "suureksi kansan johtajaksi" Stalinin, Hitlerin, Maon, Castron j.n.e, tapaan lopputuloksesta välittämättä.
Alkuperäinen kirjoittaja: armas
Mutta miksi Venezuelaan tulee alati lisää ongelmia korruption ja väkivallan suhteen?
Voiko vanhaa hallintoa syyttää kaikista epäkohdista jotka ovat pahentuneet Chavezin aikana?
Alkuperäinen kirjoittaja: Timo S Vantaa
"Timo S, Karjalan Priha pukoon puoletaan, mutta minusta ainoa feodaalisuuden piirre Venezuelassa on Presidetti Hugo Savez, joka yrittää vain tulla "suureksi kansan johtajaksi" Stalinin, Hitlerin, Maon, Castron j.n.e, tapaan lopputuloksesta välittämättä."
Ei ollenkaan huono veikkaus eikä perusteeton arvio sinulta, sinähän alat jo oppimaan historiallista materialismia, näin se etenee.
Nuo aiemmat ovat tosiaan toimineet ja osin yhä toimivat (Kuuba) porvarillisissa vallankumouksissa, Hitler edusti enemmän feodalismin vastavallankumousta porvarillisessa vallankumouksessa (jota koko 1.maailmansota Euroopan osalta edusti, aateliston kumoamista), mutta aika ei hänenkään tapauksessaan ollut valmis palaamaan historian hämäriin. Yhteiskunnallisen kehityksen on edettävä aina parempaan kuten ihminenkin kasvaa ja kehittyy, tuotantovoimat pitävät siitä huolen, kansanjoukkojen kautta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Iivari
Korkea väkivaltarikosten määrä johtuu suurista tuloeroista. Ongelma on toki ilmeinen, mutta vähenee vähitellen kun tuloerot saadaan vähitellen tasattua. Saavutuksia vallankumouksesta on jo mm.lapsikuolleisuuden lasku, lukutaidon nouseminen 70 prosentista 95 prosenttiin ja uusien edullisten asuntojen mittava investointi. Kaikkea ei voi hetkessä saada, mutta suuntaus on oikea. Tavoitteena yhteiskunta, joka ei ole uusliberalismin oppien mukaisesti markkinakenttä jossa pieni osa vie kaiken ja loput vähä jaetaan valtosa väestön kesken. Panostus on koulutukseen, asumisen tason nostamiseen sekä terveydenhoitoon.
Mitä väärää on siinä, että jos öljytuloja ei käytetäkkään suuryritysten tuloksen parantamiseen, optioiden kasvattamiseen sekä johtajien ja sijoittajien lompakon kasvattamiseen vaan aivan oikeasti oman kansan eduksi?
Alkuperäinen kirjoittaja: Timo S Vantaa
"Tavoitteena yhteiskunta, joka ei ole uusliberalismin oppien mukaisesti markkinakenttä jossa pieni osa vie kaiken ja loput vähä jaetaan valtosa väestön kesken. Panostus on koulutukseen, asumisen tason nostamiseen sekä terveydenhoitoon.
Mitä väärää on siinä, että jos öljytuloja ei käytetäkkään suuryritysten tuloksen parantamiseen, optioiden kasvattamiseen sekä johtajien ja sijoittajien lompakon kasvattamiseen vaan aivan oikeasti oman kansan eduksi?"
Ehdottomasti hyviä tavoitteita ja varmasti valtaosin koko etelä-amerikka on menossa tänä päivänä oikeaan suuntaan. Ei mitään väärää todellakaan pyrkiä ajamaan alas globaalien suuryritysten valta-asemia.
Etelä-Amerikan alueen kehitystilanne on mielenkiintoinen ja siellä tänä päivänä, toisin kuin esim.aikanaan neuvostoliiton alkuaikoina, voidaan sosialismia pyrkiä edistämään laajentuneen, suurta osaa etelä-amerikkaa koskevan solidaarisen ja vastavuoroisen yhteistyön avulla. Tältä osin kehittyvällä etelä-amerikkalaisella sosialismilla voi olla olemassa omat erityispiirteiset toteutumismahdollisuutensa. Siellähän aikanaan toteutettiin laajastikin ensimmäisiä uusliberalistisia toteutuksia, ja monilla etelä-amerikkalaisilla kansoilla voi olla tajuntaan iskostunut oppi olemassa noista toteutuksista, että ne ovat väärä tie yhteiskuntien kestävän kehittämisen kannalta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Abbedissa
1.
//Eli, onko hyödyllisempää jos peruspalvelut; koulutus, terveydenhuolto, energia ja infrastruktuuri ylipäätään annetaan ylikansallisen pääoman hallittavaksi, ja myyydään oma itsenäisyys. Näin on käynyt ja käymässä Suomessa, jossa pienestä kansakunnasta huolimatta hoidettiin hyvin peruspalvelut pääsääntöisesti kansallistetun toiminnan turvin.//
Vastaus ei riipu yksin siitä, mikä on hyödyllisintä meille kansalaisina ja yhteiskuntana, vaan enemmänkin siitä, millaiset vaikuttajat tuon hyödyllisyyden todeksi tulemisen mahdollisesti estävät.
Savon Sanomat (paperilehti) 5.3.2013
"Kiina rynnii halpaenergian markkinoille"
Tekstissä pureudutaan Afrikan-mantereen raaka-aine- ja energiaresursseihin, ja siihen, millä tavalla uuden nousevan supervalta-Kiinan rooli oman väistämättömän talouskasvupakotteensa ja sitä kautta lisääntyvien tarpeidensa kautta on muuttaa koko alueen käytäntöjä ja luoda samalla uusia kilpailuastelmia muiden toimijoiden, myös Euroopan unionin suuntaan.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana tekstissä nousi esiin Suomen Mosambikin suurlähettiläs Matti Kääriäinen lausunnollaan: "Kansalla tulisi olla oikeus tietää millä tavalla heidän maansa resursseja käytetään. Luonnonvarojen kuuluminen kansalle on yksi perusihmisoikeuksista."
Näinhän sen tietysti tulisi olla, mutta totuus on vallan muuta kuin tunteet oikeasta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Abbedissa
2.
Edes Suomen valtion rajojen sisällä sijaitsevat luonnonvararesurssit eivät kuitenkaan kuulu suomalaisille, eivätkä edes kyseisen resurssialueen lailliselle ja vaikkapa yksityiselle omistajalle, vaan mille tahansa ja mistä päin maailmaa hyvänsä tulevalle toimijalle, joka hakee ja jolle myönnetään luvat noiden alueiden hyödyntämiseen. Omistajallakin on tässä varattu siis vain pakkoluovuttajan rooli, perustuen kansainvälisen kaupan ja yritystoiminnan esteettömyyttä etusijalle asettaviin ja siten samalla valtioiden kädet sitoviin sopimuksiin, joiden rikkomista sanktioidaan muun muassa investointisuojalla, joka takaa yritysomistajien sijoitukset mahdollisissa riitatilanteissa.
Kääriäisen kanta nostaa myös esiin kysymyksen valtioiden suvereeniuden rajoista ja sen, mikä on vaaleilla valittujen parlamenttien rooli suhteessa markkinoihin, jos niillä ei ole mitään lainsäädännöllistä sananvaltaa edes siihen, miten mahdollisesti myös strategisesti tärkeiden vaikutusalojen tilanne on sen saman valtion toiminnassa missään kohtaa tulevaisuudessa.
Tämän ratkaisemiseksi on väistämätöntä myös arviointi, millä tavalla itsenäisyys voi tulla uudelleen todeksi ja riippumattomaksi jo aiemmin mainituista markkinoiden ehdoista - mitä vaadittaisiin mikäli tuo "perusihmisoikeus" nähtäisiin tarpeelliseksi palauttaa?