Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"Seuraavalla eduskuntakaudella on säädettävä minimipalkkalaki, joka takaa vähintään 1 500 euron kuukausipalkan normaalista työajasta ja nostaa vastaavasti myös tuntipalkkoja., sanoo Riihimäellä asuva Reijo Sutinen"

Ajatus os kaunis. Pienipalkkaisten asemaa on parannettava.

Valitettavasti tämä ei ole mikään "ilmoitusluontoinen" asia, jonka poliitikot voivat määrätä. Harmi.

Työ voi olla vain niin arvokasta kuin sen tuottavuus. Jos työstä maksetaan enemmän, kuin tuottavuudesta, niin sillon sen teettäminen on kannattamatonta.

Jos esim haluaissimme nostaa hampurilaispaikan työntekijän palkkaa nykyisestä 7 euroa tunnissa (1200 euroa kuussa) 1500 euroon kuussa 8,7 euroon (1500/kk), pitää hampurilaiskioskin tuottavuus nousta 24%.

Tuottavuutta ei varmaankaan voida kohottaa työn tuottavuuden kasvattamisella. Hampurilaispaikossa on jo nyt tarpeeksi kiire ja työmenetelmiä ei voida tunnetuin keinoin tehostaa 24%.

Jäljelle jää siis hintojen nostaminen.
Olemmeko me muut valmiit maksamaan hampurilaisesta korkeamman hinnan?

Entäpä pienipalkkainen kouluavustaja. Jos nostamme hänen palkkaansa esim 24% tuottavuutta lisäämättä, nostaa se suoraan kunnan palkkakustannuksia (kuntien suurin kustannuserä on palkat, niistä suuri osa pieniä palkkoja).
Tämä taas pakottaisi verojen nostoon tai velanottoon. Verojen nosto taas aiheuttaisi vastaavia palkankorotuspaineita muilla aloilla. Siis kiihdyttäisimme inflaatiota.

SKP ajatus minimipalkasta on kannatettava ja oikeidenmukainen.
SKP vaanb ei kykene esittämään miten kyseinen minimipalkkauudistus toteutettaisiin ilman, että se söisi itsensä kiihtyneenä inflaationa.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Toinen klisee, jota SKP viljelee on perusturvan korottamisen tai minimipalkan korottamisen kohottavan ostovoimaa ja kysyntää, jolla taas saadaa aikaan kavua.

HS A6 3.4.2011 antaa tähän osuvan kommentin Tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen Konjunkturinstitutetista.
Vartiaine muistuttaa talouskasvun koostuvan tasan kahdesta tekijästä, tuottavuuden kasvusta ja työn määrästä, lisäksi hän toteaa;"Ostovoiman ja kysynnän lisääminen on täyttä hölynpölyä. Kukaan ei tee enempää työtä, jos saa lisää rahaa käteen."

SKP, oletteko te löytäneet jonkun viisastenkiven, jolla nämä talouden perussäännöt voidaan kumota?

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Viimeine "paukku" tässä järjettömässä hourailuartikkelissa on tämä vaatimus "Työviikko 30 tuntiin ansiotasoa alentamalla, ja samalla lasketaan eläkeikää esimerkiksi rakennustyöntekijöiden osalta 58 vuoteen."

Edelleenkin, jos mannaa sataisi taivaasta, voitaisiin tehdäkkin tälläisiä uudistuksia, missä työn kustannusia nostetaan, tässä esimerkissä 49%, tuottavuutta lisäämättä.

Minä taas julkean kysyä, SKP talousneroilta. Miten tämä rakennusalan 49% palkkakukujen nosto rahoitetaan. Nostetaanko esim rakennuskustannuksia vastaavalla summalla. Paljonkohan asunnot sitten maksaisivat? Ja mikä olisi uudistuksen inflaatiovaikutus!

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"SKP vastustaa johdonmukaisesti kuntaliitoksia."

Olisinkin yllättynyt, jollei SKP vastustaisi.
SKP epätoivoinen vaalitaktiikka taitaa olla "ampua kaikkea mikä liikkuu".

Kaikki uudistusehdotukset taloutemme tasapainottamiseksi tuntuu SPP ampuvan alas. Mitään ei saa leikata, mitään ei saa muuttaa. Kaiken on pysyttävä ennallaan. Mutta sitten luvataan roppakaupalla lisää etuisuuksia, joiden maksajasta ei ole tietoa.

Ilmeisesti SKP haluaa profiloituu laskutaidottomien puolueeksi. Sellaisten ihmisten, joihin tälläinen pajunköysi uppoaa

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Se on sakke SKP:n ohjelma samanlaista unelmaa tyhjästä nyhjäämisestä kuin heidän veljespuolueellaan NL:ssa aikoinaan. Tuottavuus, palkat ja hinnat eivät olleet missään suhteessa toisiinsa ja me keikki tiedämme miten siinä käy.

Viisasten kivi taitaa olla edelleen siellä järvessä jonne Jaakko sen heitti viime kesänä, vai heittikö se kuitenkin kylmän kiven sinne järveen?

Alkuperäinen kirjoittaja: armas

Horkheimeria mukaillen: tuntematon pelottaa.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"työntekijöiden oikeutta vaikuttaa .... yritysten voitonjakoon ja investointeihin."

Tämä vaatimus toteutuu jo tänä päivänä. Työntekijä voi osallistua voitonjakoon ja vaikuttaa investointeihin. Tällöin työntekijän pitää myös kantaa riski omista päätöksistään. Tätä vaikuttamista kutsutaan omistamiseksi. Pörssiyhtiön osakkeita voi ostaa vapaasti pörssistä. Pörssin ulkopuolisissa yhtiöissä monasti omistaja/yrittäjänkin intressi on sitouttaa työntekijät työhönsä paremmin ja tarjota omistus-osuutta firmassa.

Asia on siis kunnossa. Tavalla jolla valta ja vastuu on tasapainossa. Missä siis SKP näkee tässä(kin) ongelman.

Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää

Olen samaa mieltä keskustelun otsikon kanssa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että heidän pitäisi olla SKPn listoilta valittuja. "Duunareita" löytyy kaikkien puolueiden listoilta. Siellä tarvitaan sellaisia ihmisiä, joilla on vankkaa kykyä omaksua asioita, joita kyseisen alan asiantutijat tuovat esille joista pitää tehdä koko Suomea ja kansaa parhaiten palvelevia päätöksiä. Siivooja kyllä tietää miten siivotaan, mutta ei vättämättä tiedä talouselämän lainalaisuuksista enempää kuin sika hopealusikoista! Enkä tässä yhtään aliarvoi siivoojia, joutuivat vain esimerkiksi. Se, että vaatii vain kapitalisteilta rahat pois "kansalle" ei pitkään pysy pystyssä, pitää myös tietää miten sitä "rahaa tehdään" muutenkin kuin setelipainossa! Minimipalkan ja työajan pituus on vähän samaa kuin autojen nopeuden laskeminen, jotta onnettomuudet loppuvat. Saa siinä taiteilla, että oikea luku löytyy. Kyllä minäkin saisin helposti tuhlattua moninkertaisesti sen minkä nyt saan kuukaudessa!

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Kokemuksesta tiedän sakke ,etteivät työntekijät halua olla vastuussa firman toiminnasta. Olen itse ollut tarjoamassa erään pienyrityksen osakkeitani henkilökunnalle ihan todelliseen reaali arvoon vaan pakit on tulleet vaikka nykymenolla sijoituksen tuotto olisi ainakin pankkitilienkorkoon nähden satumainen. Tosin tuotto vaatisi jatkuvia ponnisteluja aivan kuten tähänkin asti, eikä koskaan tiedä etukäteen koska on tehnyt väärän ratkaisun, ehkä kohtalokkaankin.

Vastuu lienee vaikeaa oppia kantamaan omasta toimeentulostaan vaikka malli on valmiina, se on helpompaa antaa muille ja kiukutella siitä miten ne vastuunkantajat tienaavat ja riistävät.

Alkuperäinen kirjoittaja: arbeiter

On kyllä hyvä jos työntekijä omistaa työpaikkansa osakkeita, niin sitoutuneisuus työpaikkaan kasvaa. Sehän kyllä kannustaa tehokkuuteen ja vastuullisuuteen työpaikalla.

Toisaalta riskien hajauttamisen näkökulmasta työntekijän ei välttämättä edes kannata omistaa työpaikkansa osakkeita. Jos menee työpaikka alta, laskee myös työpaikan osakkeiden arvo, mahdollisesti nollaan konkurssitilanteessa.

Kannatan kyllä ehdottomasti kannatan kansankapitalismia, jossa työntekijät säästävät entistä hanakammin osakkeisiin, listattuihin ja listaamattomiin.

Kommunistien tapauksessa kyse on kuitenkin siitä, että omistus pitää saada ilmaiseksi, ts. ryöstämällä (sosialisoimalla) tai lahjana.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

""työntekijöiden oikeutta vaikuttaa .... yritysten voitonjakoon ja investointeihin."

Tämä vaatimus toteutuu jo tänä päivänä. Työntekijä voi osallistua voitonjakoon ja vaikuttaa investointeihin...Pörssiyhtiön osakkeita voi ostaa vapaasti pörssistä."

Niin että mutkat suoriksi vaan ja työläiset on tyhmiä kun eivät ole tajunneet ruveta pörssimiljonääreiksi! Eihän tässä tarvitse mitenkän ottaa huomioon sitä millä tavallinen työläinen lähtee pörssipelejä pelaamaan verrattuna vaikkapa pankkeihin tai muihin suursijoittajiin, jotka todellisuudessa sen pelin hengen määräävät, vai?

Toki työläistenkin kannattaa miettiä osakesijoittamista yhtenä tapana kerätä itselleen hieman omaisuutta. Vakavaraisessa yrityksessä sijoitus pitää arvonsa tai jopa kasvaa hieman ja lisäksi aina keväällä voi saada pienet osingot, mutta ei niillä rahoilla vielä mistään pääse todellisuudessa päättämään.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"tyhmiä kun eivät ole tajunneet ruveta pörssimiljonääreiksi!"

Tosiaan, sijoittajan pitää ymmärtää, minne rahansa laittaa. Jos laittaa kuolevaan firmaan, menettää varmaan kaikki pelimerkkinsä ennen pitkään.

Tätä sanotaam riskinotoksi. Jos riskiä ei halua ottaa, kannattaa pysyä palkkatöissä ja antaa viisaampien hoidella raha-asiat.

Yllä olevassa artikkelissa vaadittiin, että työläisten pitäisi päästä osallistumaan firman päätöksentekoon ja sijoittamiseen. Jos siihen ei ole kykyjä, eikä uskalla kantaa päätöksistään henkilökohtaisesti vastuuta, ei kannata haikalla myöskään vallasta.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Yllä olevassa artikkelissa vaadittiin, että työläisten pitäisi päästä osallistumaan firman päätöksentekoon ja sijoittamiseen. Jos siihen ei ole kykyjä, eikä uskalla kantaa päätöksistään henkilökohtaisesti vastuuta, ei kannata haikalla myöskään vallasta."

Et varmaan ole ihan tosissasi, mutta pointtini ei ollut työläisten uskallus tai sijoituskyvyt vaan se pääoma, jolla lähtee noita sijoituksia tekemään. Isompi sijoittaja voi ostaa sellaisen osuuden, että hänen sanansa alkaa painamaan yrityksessä, mutta tavallisella osakesäästäjällä/työläisellä ei ole mitään mahdollisuuksia sellaiseen vaikutusvaltaan. Samoin vaikka pankki tai Björn Wahlroos voi tehdä pienemmällä riskillä isojakin sijoituksia, koska heille vaikkapa 100000 euroa ei ole niin paha menetys kuin se on tavalliselle säästäjälle.

"Tosiaan, sijoittajan pitää ymmärtää, minne rahansa laittaa. Jos laittaa kuolevaan firmaan, menettää varmaan kaikki pelimerkkinsä ennen pitkään."

Riippuu sijoittajasta. Isojen pankkien riskisijoituksiahan nyt paikataan koko EU:n voimin.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"Riippuu sijoittajasta. Isojen pankkien riskisijoituksiahan nyt paikataan koko EU:n voimin."

Opiskelija on tässä valitettavasti harvinaisen oikeassa. Pankit olisi alun pitäen kantaa vastuu. Nyt sitä yritetään jälkikäteen, mutta vaikeeta se on.

Noh, tässä varmaan tapahtuu oppimista. Käsittääkseni rahoituslaitosten vastuita ollaan tarkistamassa. lykkyä tykö.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Totta myöskin Opiskelijalta se, että Björn Wahlroosin on helpompi ottaa 100,000 euron riski, kuin työläisen.

Mutta onko vaihtoehtoa. Emme voi mennä yrityksissä "mies ja ääni" linjalle, vaan ainoastaan "euro ja ääni", koska vain euro mittaa todellisen panoksen, elikkä vastuukannon ja sitoutuneisiiden yritykseen.

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Mutta onko vaihtoehtoa. Emme voi mennä yrityksissä "mies ja ääni" linjalle, vaan ainoastaan "euro ja ääni"..."

En ole tuota vaihtoehtoa miettinyt niin pitkälle, että voisin tuohon vastata kovinkaan koherentisti. Lähinnä halusin puuttua tuohon, kun vastasit vaatimukseen työläisten vaikutusmahdollisuuksista yrityksen voitonjakoon ja investointeihin sanomalla, että he voivat mennä ostamaan osakkeita. Kuten myönsit itsekin, ei tavalllisella palkansaajalla ole samoja mahdollisuuksia siinä kuin suursijoittajalla.

Tässä myös pitäisi jollain tapaa erottaa isot yritykset pk-yrityksistä. Pk-yritys pyörii yrittäjän kovalla työllä ja riskillä, mutta isot yritykset ovat meidän aika korporativistisessa politiikassa aina saaneet varsin suuren suojan valtiolta. Jopa niin, että devalvointipäätöksiä on saneltu paperitehtaiden puolelta. Tämä aiheutta varsin ikävän tilanteen 90-luvulla, kun pk-yrittäjät eivät enää selvinneet lainoistaan, mutta paperivienti lähti vetämään.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"Pk-yritys pyörii yrittäjän kovalla työllä ja riskillä, mutta isot yritykset ovat meidän aika korporativistisessa politiikassa aina saaneet varsin suuren suojan valtiolta."

Totta, korporatismi on ongelma. Tosin mielestäni valtio ei niitä sen kummemmin suojaa, muutako korporaatioiden taitavat lobbarit saattavat saada jonkun poliitikon pään kääntymään. Devalvaatio on tästä oiva esimerkki parinkymmenen vuoden takaa.

Korporatismiin ei kai lainsäädännollisiä työkaluja ole helppo asettaa, ilman että lisätään kohtuuttomasti byrokratiaa ja jäykistetään rakenteita. Harmi.

Itse uskon vakaasti "evoluutioon". Korporatiivi suojaa itseään kilpailulta. Jos taas kilpailu ei pidä korporaatiota hereillä, niin se menettää kilpailukykynsa ja liberaalin kapitalismin periaatteiden mukaan kaatuu ja antaa tilaa kilpaulukykyisimmille. Näin ainakin teoriassa!!!

Meillä on siitä elävä esimerkki täällä Suomessa . Suomen kruununjalokivi, Nokia, on menestyksen huumassa korpratisoitunut. Nokia saneli menneinä vuosina hallituksille, mitä yliopistoja tuetaan ja kuinka verotusta pitää kehittää etc... (jos nyt saan vähän kärjistää) Samalla Nokia alkoi olla liian suuri ja ylimielinen. Kun iPhone tuli 2007, puhui Nokian johti vielä kolma vuotta julkistamisen jälkeen tuovansa markkinoille "piakkoin" iPhonen tappajan. Sitä ei sitten koskaan tullutkaan. Todellisuudessa iPhone ja vastaavat ovat juuri tappamassa Nokiaa.

Siis tarina opetus. Korporatiivi suojaa itsensä kilpailulta ja lopuksi kaatuu omaan tehottomuuteensa (jollei käy niinkuin GM:lle Yhdysvalloissa, valtio tulee hätiin, hyi, hyi)

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Siis tarina opetus. Korporatiivi suojaa itsensä kilpailulta ja lopuksi kaatuu omaan tehottomuuteensa"

Nähdäkseni tuon mukana kulkee vielä nippu muita ongelmia. Ensimmäisenä tulee mieleen se lainsäädäntö, jota ei ole tehty kansalaisten vaan jonkin yrityksen parhaaksi, ja joka voi jäädä hyvinkin pian hyödyttömäksi tai jopa aiheuttaa ongelmia. Toiseksi iso yritys varmistellessaan asemaansa vie samalla mahdollisuuksia pk-yrityksiltä tai jopa aiheuttaa pk-yritysten konkursseja kuten 90-luvulla kävi. Lisäksi korporativismi on demokratian halveksuntaa.

Tuohon Nokia-esimerkkiin toteaisin, että tuskin Nokia nyt tuohon kaatuu, vaikka se saattaakin menettää johtavan asemansa. Suomessa Nokia silti pysyy isona tekijänä, joka voi varmasti jatkossakin sanella mieleistään lainsäädäntöä.

Alkuperäinen kirjoittaja: sa

Totta, Opiskeliaja. Nokia-juttuni oli kärjistys.

Voitko vielä tarkentaa, mistä laista on kyse kommentissasi

Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija

"Voitko vielä tarkentaa, mistä laista on kyse kommentissasi"

Lähinnä ajattelin asiaa yleisemmällä tasolla, mutta esimerkkeinä toimivat vaikkapa Lex Nokia ja Lex Karpela (tosin jälkimmäinenhän lobattiin käsittääksen EU-tasolle, josta se tuli meille).

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

Juu, Lex Nokia on tollainen kiistanalainen laki. Se on toisaalta korporatismia, mutta toisaalta taas sillä on yrityksen tietoturvan kannalta perustelunsa. Lisäksi se taitaa toimia käytännössä aika heikosti. Eihän se vakoiliua estä. Tästä me taidettii käydä keskustelua aikaisemmin. Ja rehellisyyden nimissä tunnustan, laki on kiistanalainen.
Se syntyi yksittäiseen tarpeeseen. Varmasti Nokia sillon lobbasi ja sai tahtonsa läpi. Lopputulos antaa kuitenkin heikon suojan vakoilulle ja kieltämättä se antaa vaikutelman "isoveli valvoo" systeemistä. Ei siis mikää lainsäätäjän tähtioivallus. Sellainen virkamiesten tekemä pannukakku.