SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen pitää käsittämättömänä sitä, että hallitus aikoo lopettaa yli 250 Suomen 336 kunnasta.
09.10.2015 - 10:42
#1
Kuntien ja lähipalvelujen tappo-ohjelma hylättävä
Paikalla olevat käyttäjät
There are currently 0 users online.
Uudet käyttäjät
- helena-rantasuo
- soderholmsatu
- rikutoi
- antti.sointula
- makinensanteri04
Alkuperäinen kirjoittaja: Arto Tuominen
Yhteistyö Vihreiden kanssaVahvassa vedossa ollut presidentillinen punavihreä yhteistyö ei enää olekaan huudossa, sillä Vihreät ajavat kuntauudistusta kuin käärmettä pyssyyn. Eivätpä hiiskuneet sanaakaan ennen pressanvaaleja. Tai kyllähän siitä oli puhetta, että tulossa on. Alla sopiva viher-Niinistön lainaus Vihreä Langasta:
"Kuten Pekka Haaviston presidentinvaalikampanja opetti, tässä maassa on yhä mahdollisuus ylittää jakolinjat ja työskennellä yhdessä suuremman päämäärän eteen. Tähän työhön tarvitsemme kaikkia: tehdään yhdessä kuntauudistuksesta mahdollisimman hyvä!"
Alkuperäinen kirjoittaja: jyrki laukkanen
Uusissa kuntakeskuksissa terveyssektorin palvelut siirtyisivät ylikansallisille yrityksille, joihin henkilökuntaa haalittaisiin ympäri maailmaa. Syrjäkylien vanhukset avohakkaisivat metsänsä voidakseen ostaa itselleen asunnon jostakin senioritalosta.Erilaiset palveluyritykset voisivat saada monopoliaseman ja vanhusten kärsimyksiä lyötäisiin rahoiksi. Tämä nyt tekeillä oleva kuntareformi pitää sisällään mahtavia business-ideoita. Ostokeskusten ympärille tiivistettävä rakennustoiminta kertoo hyvinvointivaltiomme rakenteesta paljonkin. Kirkot ja kapakat, kirjastot
ja hehtaarien myymälät saman katon alle on tendenssi. Onko tämä nyt sitä yhtenäis-kulttuuria. Helsingin seudun suunnitteilla oleva metropoli todennäköisesti kehittää sellaisen vetovoiman, että nämä suurkunnatkin alkavat kärsiä väestökadosta.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Olen kyllä Hakasen kanssa samaa mieltä, että kuntamäärän näin iso supistaminen tuntuu rajulta, mutta kun "sairaus" on paha ovat lääkeet myös rajuja on vanha viisaus. Kyllä kai Hakanenkin on samaa mieltä, että jatkuva velanotto ja väen lisääminen kuntien palvelukseen johtaa Kreikan tielle ja konkurssiin. Siitähän meidän kunnissa on jo melkein päästy eroon, että työpaikat olivat jaetut poliittisten voimasuhteiden mukaan takavuosina. Omakohtaisena kokemuksena on perhepiiristä, että poliittisesti sopiva ohitti pätevämmän tuttavani ja jos hän "unohtaa" valittaa saa hän seuraavan vapautuvan viran!Uudistuksen tarkoituksena on uutisten mukaan saada käsiä tekemään työtä ja pois näistä pöhöttyneistä pomoporukoista. Nythän kuntaliitoksissa on viiden vuoden irtisanomissuoja joten mitään kulurakenteen vähenemistä ei tapahdu kun lopputilejä ei voida antaa kuten yksityisillä. Tänäpäivänä vain ei tahdo olla elinikäisiä työpaikkoja ei edes enää Japanissa.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Jyrki Laukkasen kannattaisi alkaa ilmoittelemaan lehdissä ennustuspalveluista sillä niin tarkasti ja kaukonäköisesti hän kuvaa kuntien tulevaisuutta! Toimeentulo olisi turvattu.Sitä vain ihmettelen, että komukat eivät vieläkään tahdo nähdä ja tunnustaa mikä sosialismissa meni pieleen, vaikka esimerkkejä on nähtävissä monissa maissa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Ei kai yhtään kuntaa lopeteta vaan yhdistellään paremmin pärjääviksi kokonaisuuksiksi.Jos kunnat tällaisina pärjäävät hyvin niin kertokaa muutama jolla on säästöjä enemmän kuin vuoden budjetti. Minullakin Työeläkeläisellä löytyy säästöistä yli vuoden eläkkeet joita käyttelen hupitarkoituksiin ja virkistäytymiseen.
Jos nykykunnat valittavat velkaantumistaan niin jotainhan on yritettävä ja jos teillä on parempia ideoita niin esittämään, pääministeri lupasi tänään aamu-TV:ssä ottaa huomioon niitä ehdotuksis jotka osoittautuvat nyt esitettyä paremmiksi.
Kunnissa on nykyään liikaa pomoja, valtuutettuja ja menoja. Noita kaikkia kun vähennetään niin alkaa jo näyttää paremmalta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
Kuntauudistus on pelkästään hyvä asia. Nykyinen kuntajärjestelmä on peräisin 1800-luvun järjestelmästä, jossa oli erikseen kaupungit, joilla oli kaupunkioikeudet, ja näiden ulkopuolelle sitten luotiin kunnat. Kuntien koot ajateltiin alunperin sillä periaatteella, että jokainen kunnan alueella asuva pääsee päivän aikana kulkemaan kunnantalolle ja takaisin. Tämä oli siis aikaa, jolloin nopein kulkuneuvo oli hevonen, jota ei välttämättä kaikilla ollut. Samalla periaatteella maantieteellisesti ajateltuna nykyisenä autoistuneena ja hyvän joukkoliikenteen aikana Suomeen tarvittaisiin ehkä noin kolme kuntaa. Kaiken lisäksi kaikki kunnat pitävät itseään nykyisin kaupunkeina.Kannattaa myös huomata, että Ruotsissa vastaava kuntauudistus tehtiin jo 70-luvulla, ja se on toiminut hyvin. Se, että kymmenkunta toukohousua sattuu asumaan muutaman kilometrin säteellä toisistaan, ei vielä tarkoita, että heillä pitäisi olla ihan oma kunta. Lisäksi isojen kaupunkien ympäristössä pienet kunnat ovat päässeet menestymään niiden isompien kaupunkien kustannuksella. Varsinkin lapsiperheitä houkutellaan edullisilla tonteilla, jotta saadaan veronmaksajia, jotka ovat töissä kumminkin siellä kaupungissa. Pääkaupunkiseudulla on taas edelleen menossa oma farssinsa; Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen olisi pitänyt yhdistää ajat sitten. Olisi siitä länsimetropäätöksestäkin selvitty paljon pienemmällä väännöllä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Reijo Sutinen piirisihteeri
Suurkunnat eivät ole ratkaisuKuntaministerin asettaman työryhmän raportin mukaan Hämeen alueelle jäisi viisi kuntaa nykyisten 22 sijaan. ”Kuntauudistus” on ristiriidassa perustuslain kanssa, jossa säädetään kunnallisesta itsehallinnosta. Sen mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Kunnallinen itsehallintomme on hiertänyt kapitalismin piikkinä lihassa vuosikymmeniä. Olosuhteiden muututtua asialle otolliseksi aiotaan asian hoitaa kertarysäyksellä.
Kunnallista itsehallintoa on yritetty murentaa ja sittemmin myös tehty se. Kehitys lähti liikkeelle kunnallisista järjestelyasiakirjoista v. 1975, jolloin kunnallinen demokratia joutui valtion hampaisiin. Kuntatalouden osuus bruttokansantuotteesta on vähentynyt näiden vuosikymmenten ajan.
Pääsyy kuntien talouden ongelmiin ei ole kuntarajat vaan kuntien rahoituksen leikkaaminen valtionosuuksia ja indeksitarkistuksia sekä verotuksen muuttamisella kuntien vahingoksi. Tämän lisäksi kuntien talouden vakautta on heikennetty monin muin keinoin. On leikattu miljardien eurojen (vuositasolla) kunnille ja vielä asetettu uusia tehtäviä.
SKP:n Hämeen pirijärjestö antaa tukensa ns. kuntakapinalle. Se näyttää nyt olevat ainoa keino, jolla nykyistä kehityksen suuntaa voitaisiin muuttaa.
SKP:n Hämeen piirijärjestö ry.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Itse asiassa ja aikuisten oikeasti kunnan koolla ei ole juurikaan tekemistä sen kanssa miten hyvin tai huonosti kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Eikä palvelujen saatavuutta paranneta eikä huononneta kuntia yhdistelemällä tai pilkkomalla.Kuntauudistukseksi nimitetyllä kuntien yhdistelyllä voidaan sen sijaan peittää Hakasenkin tarkoittamia palvelujen heikennyksiä. Ihmisten mielenkiinto ohjataan keskusteluun kuntien rajoista, nimistä ja vaakunoista joihin heillä on tunneperäinen, kotiseuturakkaudeksi nimitetty side. Samaan aikaan toisaalla hävitetään palveluja mutta niihin tarttumiseen ei julkisessa keskustelussa (s.o. valtatiedonlevitteissä) juurikaan puututa vaan esitellään vain kuntien rajoja kartalla.
Jos oikeasti olisi kyse kuntaUUDISTUKSESTA niin tässä yhteydessä jaettaisi kuntien ja valtioiden tehtäviä uudelleen, pohdittaisi mitkä ovat kunnan tehtävät t.m.s. Sellainen muutos oli aikoinaan PARAS-hanke mutta nythän ei nyt ole kyse sellaisesta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Itse asiassa ja aikuisten oikeasti kunnan koolla ei ole juurikaan tekemistä sen kanssa miten hyvin tai huonosti kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Eikä palvelujen saatavuutta paranneta eikä huononneta kuntia yhdistelemällä tai pilkkomalla."Onhan sillä kunnan koolla aika paljonkin väliä. Mm. pienet muuttotappiokunnat eivät voi millään selvitä omista velvoitteistaan, joten niitä syystä yhdistetään elinvoimaisempiin kuntiin tai ylipäänsä suuremmiksi yksiköiksi, jotta kunnan veropohja riittää lakisääteisten palvelujen tuottamiseen ja mielellään vielä kunnan kehittämiseenkin. Sekin plussa tässä tietysti on, että Kepu menettää jokaisen pikkukunnan itsenäisyyden mennessä yhden kunnantalon.
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
"Sekin plussa tässä tietysti on, että Kepu menettää jokaisen pikkukunnan itsenäisyyden mennessä yhden kunnantalon."Jumala varjelkoon meitä tuollaiselta ja tuon suuntaiselta ajattelulta.
Kepu pitää voittaa rehellisessä kilpailussa. Nythän Bryssel-vetoinen hallitus uhkaa karkoittaa kepun kannattajia vaihtelun vuoksi Ruotsiin. Kyllä he katsovat kuka heitä puolustaa ja kuka ei.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Reijo Sutinen, eikö SKPllä ole pukinsorkka kainalossa kun se vastustaa kuntauudistusta? Muistelen miten kommunistisissa valtioissa pieni poliittinen eliitti sanoo alueille miten pitää äänestää ja keskustella ja sitten ne päätökset käydään taputtamassa jossain keskuskomitean kokouksessa.Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
""Sekin plussa tässä tietysti on, että Kepu menettää jokaisen pikkukunnan itsenäisyyden mennessä yhden kunnantalon."Jumala varjelkoon meitä tuollaiselta ja tuon suuntaiselta ajattelulta.
Kepu pitää voittaa rehellisessä kilpailussa."
Nykyinen kuntajärjestelmä tukee Kepua varsin epärehellisesti. Siksikin se on syytä purkaa, ja keskittää kunnat elivoimaisemmiksi kokonaisuuksiksi, joita johdetaan demokraattisesti eikä Kelmi-Korhosen ja toukohousumafian diktatuurissa.
"Nythän Bryssel-vetoinen hallitus uhkaa karkoittaa kepun kannattajia vaihtelun vuoksi Ruotsiin."
Häh? Kuka muka ollaan karkoittamassa Ruotsiin? Hallitus toki on tavallaan Bryssel-vetoinen, koska olemme osa EU:ta ja hyvä niin.
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
"Häh? Kuka muka ollaan karkoittamassa Ruotsiin? Hallitus toki on tavallaan Bryssel-vetoinen, koska olemme osa EU:ta ja hyvä niin."Silloin kun suomalaisia lähti sankoin joukoin mm. Trollhettaniin ja Göteborgiin niin monet heistä kokivat sen vaihtoehdottomaksi valinnaksi ja käyttivät usein ilmaisua karkoitetut.
Jos euroalueen talous luhistuu ja ihmiset joutuvat lähtemään Pietariin ja Tukholmaan kerjäämään, tai osa jopa töihinkin vireillä olevien EVM ja ERVV projektien vuoksi niin otaksun että ruotsinmaalla tullaan taas kuulemaan sana karkoitettu eri taivutusmuodoissaan.
Tällaisia skenaarioita pystyttävä Six Pack suorastaan ruokkii Kelmi-Korhosen politikointia.
Toisaalta on aika paljon mahdollista että kapitalismi kriittisyyden edelleen kasvaessa kepu ja persut liukuvat keskustavasemmistoon asettuen vakaasti vassin ja demareiden vasemmalle puolelle. Kepulla ja sen edeltäjillä on aina ollut kyky ajatella pitemmälle eteenpäin. Soinin älykkyyttä ei ole syytä aliarvioida.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Silloin kun suomalaisia lähti sankoin joukoin mm. Trollhettaniin ja Göteborgiin niin monet heistä kokivat sen vaihtoehdottomaksi valinnaksi ja käyttivät usein ilmaisua karkoitetut."Jos nyt tarkoitat 60-70-lukujen muuttoliikettä, sen kaltaista rakenteellista uudistusta ei ole heti syntymässä. Tuo aiempi muuttoliike sai alkunsa torpparilaista ja Lex Kalliosta, joiden myötä torpparit saivat viljelemänsä pientilat omistukseensa, jolloin heidän elinolonsa paranivat, ja sitä myöten syntyvyys nousi maaseudulla roimasti. Siihen tuli lisäksi vielä Karjalan evakkojen asuttaminen, joten 60-luvulle tultaessa maaseudun pienillä tiloilla ei enää riittänyt töitä kaikille, vaan töitä piti lähteä hakemaan kaupungeista ja, kun kaupungeissa ei töitä riittänyt kaikille, Ruotsista. Tämän vastaavan kuntauudistuksen olisikin voinut hyvin toteuttaa jo 70-luvulla, kuten Ruotsissa tehtiinkin, kun kaupungistumiseen liittyvän rakennemuutoksen rajuin kausi alkoi olla ohi. Nykyisessä tilanteessa ongelma ei ole maaseudun väestöräjähdys, vaan se, että maaseudulla on tyhjeneviä kuntia, joissa ei enää pystytä huolehtimaan lakisääteisistä palveluista. Toinen ongelma ovat sitten Kauniaisten tapaiset loiskunnat, joissa veroprosentti voidaan pitää naurettavan alhaisena, kun viereiset isot kaupungit joutuvat hoitamaan kaikki investoinnit ja työllistämisen.
"Kepulla ja sen edeltäjillä on aina ollut kyky ajatella pitemmälle eteenpäin."
Kepu nimenomaan yrittää aina ripustautua menneeseen.
"Soinin älykkyyttä ei ole syytä aliarvioida."
Soini toki on älykäs, mutta hänen kannattajakunnastaa ei välttämättä voi sanoa samaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Heikki Pentttinen
MAASEUTUMATKAILUN ONNELLISUUSOllako maalaista vai kaupunkilaista, siinä monenlaista kulttuuritarjontaa, totesivat kyläraitilla kaupunkilainen ja maalainen - kumpiko sitten onnellisempi - maalainen vai kaupunkilainen.
Maaseudulla voi olla missä vain, samalla voi todeta miten maaseudulla onkaan näin vähän vakituista asutusta, että miten ja miksi asuvatkaan kaukana toisistaan. Jos kaupungissa maalaisuudesta puhutaan ja siinä parempaan pyritään, sen pitää olla välttämättä sellaista naurettavaa, siinä ne sitten monet kaupunkilaiset ovatkin taidoillaan kokolailla hyviä mestareita maalaisille neuvoja jakamaan.
Maalla asuvan pitää olla tavallaan kuin toope, siinä sitten sellaiselle kaupunkilaiset pakkaavat hiukan ohi mennessä virnuilla - niin miten onkaan maaseudulle eksyneestä, tuosta taiteellisuudessa elävästä asukkaasta tehty vähän sellainen poikkeava tyyppi, sellainen jota sitten nuo vähemmän taiteellisetkin tavallisesti hiukan kummajaisena pitävät.
Niin mitä sitten onkaan tuo maalla asuva taiteilija, se jota nuo kovin monet kaupunkilaiset ja maalaisnaapuritkin tuppaa syrjäsilmällä aivan kuin kateuden siemenillä arvostelemaan, siten he samalla kuitenkin taiteilijan taidoille tahtomattaan kuin kyläkunnan kiitoksena hiukan hymyilee.
Maaseudulla jos siellä olisi ruokakauppapuotia, siinä sivussa, niin mitä sitten olisikaan hiljainen kyläkunta, - siellä sitä maaseudulla hyvin viihtyisi joka vuodenaika jopa muutkin eikä vain kesäkauden kiireiset autoilla ohitse ajavat kaupunkituristit.
v. 2012 Heikki Penttinen, Äänekoski
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
"Jos nyt tarkoitat 60-70-lukujen muuttoliikettä, sen kaltaista rakenteellista uudistusta ei ole heti syntymässä. "Jos Six Pack ajaa EU:n ja Suomen velkakierteeseen ja turmioon eurosijoittaja-avustuksillaan niin kyllä täältä joudutaan sankoin joukoin lähtemään leivän perässä euroalueen ulkopuolelle. Luultavasti Pietarin ja Tukholman tienoot tulevat olemaan muuttajien suurimpia suosikkeja.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Opiskelija ottaa esimerkiksi muuttotappiokunnat pienten kuntien elinkelvottomuudesta. Toisaalta on tutkimuksia joiden ristiriitaiset tulokset osoittavat, että ei ole olemassa yhtä optimaalista kuntakokoa vaan kyse on asioiden hoidosta eli siitä kenen tarpeita lähdtään tyydyttämään.Opskelija vetää 60- ja 80-lukujen muuttoliikeen syyksi torpparien vapautuksen. Minusta tilanne ei ole ihan noin yksioikoinen. Pikemminkin syynä oli, että puunjalostusteollisuuden raaka-aineen hankintalogistiikka ei koneellistumisen takia enää tarvinnut niin paljon käsipareja metsiin ja uittoihin.
Ihmiset oli asutettu metsiin yksinään elinkelvottomille tiloille m.m. rintamamies- ja evakkotiloille kahdessa tarkoituksessa: toisaalta työvoimaksi puunjalostusteollisuuden raaka-aineen hankintaan ja toisaalta pois kaupungeista radikalisoitumasta. 60- ja 70-luvulla toinen syy poistui niin heidät saadettiin lykätä työvoimaksi Ruotsin kasvavalle metalliteollisuudelle. Täänne sellaista ei haluttu kun johtavien kapitalistien oli helpompi ja halvempi keittää tikkusoppaa.
Aalto kieltää epäilemästä Soinin älykkyyttä. Turhaahan se onkin. Sen sijaan pitäisi tunnistaa Soinin liikkeelle panevat voimat. Tässä suhteessa hän on kuin oppi-isänsä V. vennamo.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Jos Six Pack ajaa EU:n ja Suomen velkakierteeseen ja turmioon eurosijoittaja-avustuksillaan niin kyllä täältä joudutaan sankoin joukoin lähtemään leivän perässä euroalueen ulkopuolelle. "Vai niin.
"Opskelija vetää 60- ja 80-lukujen muuttoliikeen syyksi torpparien vapautuksen. Minusta tilanne ei ole ihan noin yksioikoinen. Pikemminkin syynä oli, että puunjalostusteollisuuden raaka-aineen hankintalogistiikka ei koneellistumisen takia enää tarvinnut niin paljon käsipareja metsiin ja uittoihin."
Ei tilanne tietenkään yksioikoinen ole, ja 60-70-lukujen rakennemuutokselle on varmasti moniakin syitä, mutta Suomen väestö kasvoi yli 1,5 miljoonalla vuosien 1910 ja 1960 välillä ja siinä välissä evakot piti asuttaa jonnekin. Siksi pidän tätä syytä erittäin merkittävänä. Maaseudulla ei ollut enää tilaa. Heikki Ylikangas on todistanut, että vastaava tilanne johti 1800-luvun Etelä-Pohjanmaalla häjyjen riehumiseen. Äkkiä nousseen elintason myötä taloihin oli syntynyt niin paljon poikia, ettei kaikille riittänyt paikkaa silloisella Etelä-Pohjanmaalla. Osa lähti muualle ja osa jäi vetelehtimään ja riehumaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Matti Aalto, mitä ne maalailemasi uuden muuttoaallon ihmiset tekisivät Pietarissa tai Tukholmassa? Miten aijot saada Venäjän suostumaan massiiviseen maahanmuuttoon? Jäämeren öljy- ja kaasuteollisuus (Norja, Venäjä) kyllä tulee tarvitsemaan työläisiä, mutta eri asia on paljonko sinne on menijöitä.Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Jäi vielä sanomatta, että se massiivinen maahanmuuttohalu kyllä näyttää suuntautuvan Venäjältä tänne Suomeen päin.En kyllä jaksa uskoa, että edes meidän komukat haluaisivat muuttaa Pietariin kapitalismin kriisiä pakoon.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Opiskelija vetoaa väestön kasvuun. Se toki selittää pieneltä osin tilannetta mutta ei perussyytä. Se oli käsittääkseni murros työn tehokkuudessa. Muuten kasvavan väestön luoma kysynnän kasvu olisi mahdollistanut kasvaneen väestön hankkia elantonsa perinteellisin ammatein.Häjyilyn ongelma ei tullut niinkään väestön kasvusta vaan talollisten perinnönjaon aiheuttamasta sosiaalisesta laskusta. Kaikki talollisten pojat eivät saaneetkaan taloa vaan joutuivat torppareiksi tai jopa rengeiksi. Se sai osan heistä kanavoimaan energiaansa asosaaliseen käytökseen. Ja osan lähtemään siirtolaisiksi. Tilattoman väestön keskuudessa sosiaalista laskua ei voinut enää tapahtua joten vastaava reaktiokin jäi pois vaikka osa pyörikin mukana talollisten poikien johtamissa joukkioissa.
Nykyään vastaavanoloisen sosiaalisen laskun uhka saa ihmiset PerSuuntumaan.
Tukholman ja Ruotsin kyky absorboida suhteellista liikaväestöä Suomesta on todella rajallinen ja kyseenalainen, kuten PSillanpää on huomannut. Sen sijaan Pohjoisen jäämeren avautuminen jäistä kaupalliseen hyödyntämiseen tulee imemään väkeä. Mutta miten paljon sinne mahtuu, onkin toinen kysymys.
Pietari tulee olemaan ihan erilainen juttu. Jos nykyinen kehitys jatkuu niin muutaman vuoden kuluttua joukko suomalaisia tulee pyörimään Pietarin faveloissa kuin aikanaan Slussenilla ja Tukholman ja Göteborgin lähiöissä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Opiskelija vetoaa väestön kasvuun. Se toki selittää pieneltä osin tilannetta mutta ei perussyytä. Se oli käsittääkseni murros työn tehokkuudessa. Muuten kasvavan väestön luoma kysynnän kasvu olisi mahdollistanut kasvaneen väestön hankkia elantonsa perinteellisin ammatein."Olen kyllä edellen sitä mieltä, että suurin tekijä oli tuo voimakas väestön kasvu, jonka luomaa painetta vielä syvensivät muut sen aikakauden murrokset. Ei siitä yhdestä pellosta riitä tekemistä kuin tietylle määrälle väkeä. Toisaalta maatalouden tehokkuus edellyttää suuria tiloja. Samaan murrokseenhan ajoittuu myös kaupunkien voimakas kasvu. Taloja rakennettiin sellaisella kiireellä, että vähän jälkikäteen huomattiinkin osan olen aivan sekundaa. Osalle ei kuitenkaan riittänyt paikkaa Suomesta tai sitten koettiin vain helpommaksi tieksi mennä Ruotsiin, jossa oli varmemmin töitä.
"Häjyilyn ongelma ei tullut niinkään väestön kasvusta vaan talollisten perinnönjaon aiheuttamasta sosiaalisesta laskusta."
Sosiaalinen lasku oli siinä ketjussa tekijänä. Olihan se monelle talosta tulevalle katkera paikka joutua rengiksi jonnekin, kun vanhin veli sai jäädä talolliseksi. Syynä tuohon oli kuitenkin nousseen elintason mahdollistama väestönkasvu. Taloihin syntyi enemmän niitä poikia.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Opiskelijan kuvaus väestönkasvusta ja peltojen tuotosta pitäisi noin kuvattuna paikkaansa jos alunperin asutustilat olisi luotu tuolloisissa, siis perustamisensa aikoihin, elinkelpoisiksi. Ne kuitenkin luotiin alunperin tarkoituksella niin pieniksi, että asukkaat eivät voineet elättää itseään pelkästään tilansa tuotolla vaan tarvittiin myös muita tulolähteitä eli metsä- ja uittotöitä. Kun metsätyöt ja puutavaran kuljetus koneellistui, nämä lisäansiomahdollisuudet loppuivat ja SE pääasiassa aiheutti pakon lähteä etelään ja Ruotsiin.Mutta eihän koskaan ole vain yhtä syytä vaan monia eri tavoin ja eri voimakkuudella vaikuttavia tekijöitä.
En oikein jaksa uskoa elintason kasvun aiheuttavan enemmän poikalapsia. Sen sijaan elintason kasvu on aiheuttanut terveyden ylläpidon paranemista ja lapsikuolleisuuden vähenemistä joten lapsia jäi yleensä enemmän eloon. Naisten osuutta ja kohtaloita, esim. häjyilyssä, ei liene juurikaan selvitetty?
Toisaalta sosiaalinen lasku koski pääasiassa vain talollisten lapsia. Talollisia oli kuitenkin vähän suhteessa tilattomaan väestöön joiden keskuudessa sosiaaliselle laskulle ei juurikaan ollut sijaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Opiskelijan kuvaus väestönkasvusta ja peltojen tuotosta pitäisi noin kuvattuna paikkaansa jos alunperin asutustilat olisi luotu tuolloisissa, siis perustamisensa aikoihin, elinkelpoisiksi."Torpparilakia seurannut Lex Kallio (1922) juuri mahdollisti lisämaiden hankkimisen pientilojen elinkelpoisuuden parantamiseksi. Puutavaran kysyntähän romahti joksikin aikaa heti Lokakuun vallankumouksen jälkeen, kun suomalaista paperia ei saatu enää kaupaksi Pietariin, ja se oli niin huonolaatuista, ettei se kelvannut muualle. Vasta lähempänä 1920-luvun puoliväliä sitä saatiin kaupattua ensin Etelä-Amerikkaan ja sitten pikkuhiljaa laadun parantuessa myös muualle. Siinä mielessä vastaavan maaltapaon olisi siis pitänyt tapahtua jo aiemmin.
"En oikein jaksa uskoa elintason kasvun aiheuttavan enemmän poikalapsia."
Elintason nousun myötä lapsia tuli ylipäänsä enemmän. Tyttölapset eivät perineet taloa vaan naitiin toiseen taloon. Sitä en tiedä mikä tarkalleen ottaen on se väestönkasvun mekanismi. Hankitaanko lapsia ylipäänsä enemmän vai väheneekö lapsikuolleisuus vai onko kyse näiden yhdistelmästä. Keskimmäinen vaihtoehto voi tietysti olla sikäli oikea, että silloin, kun lapset olivat vielä ainoa vanhuudenturva, piti varmistaa ainakin jonkun lapsen eläminen aikuiseksi ja siksi lapsia syntyipaljon.
"Toisaalta sosiaalinen lasku koski pääasiassa vain talollisten lapsia. "
Häjyt olivat pääasiassa talollisten lapsia. Ainakin se ns. "johtava porukka".
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Maaltapako sisällissodan jälkeisessä yhteiskunnassa ei ollut niinkään mahdollista. Olisi pitänyt olla myös paikkoja mihin mennä.Itse asiassa elintason kohotessa syntyvyys alenee mutta väestönkasvu kiihtyy lapsikuolleisuuden aletessa ja ihmisten eläessä vanhemmiksi.
Tuo tyttölapsien perinnöttä jääminen on totta. Toisaalta käsittääkseni naimakaupoissa ilman talonemännyyttä jäämisen vaikutusta naisten ajatusmaailmaan ja käytökseen yhteiskunnassa ei liene juurikaan tutkittu. Tai jos on, on mennyt minulta ohi silmien.
Lex Kallio koski talollisiksi vapautuneita torppareita. Tosin jo torpan lunastuksessa pahasti velkaantuneilla uusilla isännillä ei ollut juurikaan varaa hankkia lisämaita. Toisaalta viittaukseni tarkoituksella elinkelvottomien tilojen luomisesta koski enemmän sotien jälkeistä asuttamista vaikka ilmiö koski myös torpparivapautusta. Silloin vain syynä taisi olla enemmän vanhojen talonisäntien halu pitää kiinni kantatilan maista ja haluttomuus myydä maata torpparille.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Tosin jo torpan lunastuksessa pahasti velkaantuneilla uusilla isännillä ei ollut juurikaan varaa hankkia lisämaita."Eikö noissa laeissa juuri otettu huomioon yhden osapuolen varattomuus. Eihän niillä olisi muuten ollut mitään vaikutusta.
"§ 1. Kaikki torpparit, lampuodit ja mäkitupalaiset, jotka asuvat sellaisia alueita, kuin tarkoitetaan asetuksessa maaliskuun 12 päivänä 1909 annetun torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin, tahi jotka ovat niihin verrattavassa asemassa, julistetaan tästä lähtien maanomistajista riippumattomiksi, ja saakoot he tähän asti asumiaan alueita kaikkine niihin kuuluvine etuineen ilman vuokramaksua esteettömäsi viljellä ja hallita."
http://fi.wikisource.org/wiki/Torpparilaki
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Opiskelija lainaa nyt Kansanvaltuuskunnan Torpparilakia. Opiskelija lienee tietoinen, että se kumoutui kun punaiset hävisivät. Tässä sitten todellisen lunastuksen takana ollut valkoinen laki: http://www.elisanet.fi/mlang/arkisto/torpparilaki.htmlAlkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Opiskelija lainaa nyt Kansanvaltuuskunnan Torpparilakia."Jep, vähän mokasin tuossa kun nopeasti tulkitsin wikipediaa niin, että tuohon muutoksena olisi ollut vain se aika pikaisesti poistettu punakaartilaispykälä. Joka tapauksessa Lex Kallio koski myös maattomia. Lisäksi väitettä torpparien tilojen elinkelvottomuudesta ei varsinaisesti tue se, että väestö kasvoi. Evakoiden asutus on toki asia erikseen. Siinäkin kyllä nähdäkseni tehtiin aika hyvää työtä ottaen huomioon uudelleenasutettavan väestön määrä. Eihän 60-70-lukujen rakennemuutoksessa kuitenkaan ollut kyse pelkästään evakoiden uudelleen siirtymisestä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
"Lisäksi väitettä torpparien tilojen elinkelvottomuudesta ei varsinaisesti tue se, että väestö kasvoi. "Myyryläinen esitti tuolla aiemmin kuinka ympäri maita ja mantuja ripoteltuja pientilallisia tarvittiin nousevan kapitalismin työvoimaksi. Kysymys oli siis jollakin tavoin kaupan vapauttamisesta, työvoiman vapauttamisesta markkinoille. Tämä selittää sen miksi torppareiden vapauttamisella oli niin laajalti kannatusta sekä työväen että porvariston piirissä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Torpparien vapautuksessa valkoisten voiton jälkeen katsottiin hyvin tärkeäksi turvata talollisten edut toisaalta niin, että he saivat hyvän hinnan ja, että heille jäi elinkelpoiset tilat. Uusien tilojen kohtalo olikin sitten kovempi. Valtio takasi heidän lainojaan mutta silti lunastaminen tuli kalliiksi eikä lunastettavaa saanut niin paljon, että tila olisi ollut pitkällä tähtäyksellä elinkelpoinen.Evakkojen ja rintamamiesten asutuksessa oli sama juttu ja silloin erityisesti korostui puunjalostusteollisuuden metsissä tarvitsema työvoima.
Yhteistä molemmille oli, että samalla sidottiin potentiaalisesti radikaalia tai helposti radikalisoituvaa väkeä hajalleen pitkin metsiä. Sieltä oli pitkät matkat muodostamaan joukkoja ja aika kului huolehdittaessa jokapäiväisen leivän saamisesta. Niinpä 30-luvun 1/2 fasistiselle kehitykselle ei ollut riittävää vastavoimaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Torpparien vapautuksessa valkoisten voiton jälkeen katsottiin hyvin tärkeäksi turvata talollisten edut toisaalta niin, että he saivat hyvän hinnan ja, että heille jäi elinkelpoiset tilat. Uusien tilojen kohtalo olikin sitten kovempi. Valtio takasi heidän lainojaan mutta silti lunastaminen tuli kalliiksi eikä lunastettavaa saanut niin paljon, että tila olisi ollut pitkällä tähtäyksellä elinkelpoinen."Tästä saa sen kuvan, että torpparilaki ja Lex Kallio eivät olisi toimineet, mutta elintason nousu ja väestönkasvu kertovat muuta. Samoin olen kyllä taipuvainen uskomaan käsityksiin laajapohjaisen maanomistuksen merkityksestä yhtenäisyyden ja "Talvisodan hengen" luomisessa.
"Yhteistä molemmille oli, että samalla sidottiin potentiaalisesti radikaalia tai helposti radikalisoituvaa väkeä hajalleen pitkin metsiä."
Onhan Suomi aika suuri pinta-alaltaan, mutta ei tuollainen suunnitelma silti kovin uskottavalta kuulosta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Minkä ajanjakson ja kenen elintasonnousua Opiskelija tarkoittaa?Opiskelija epäilee radikalisoitumisen estämistä asutustoiminnan avulla. Asuttajat itsekin kautta rantain tunnustivat sen. Käytännössä homman hoiti Maatalousministeriön asutusasiainosasto (ASO) jonka päällikkönä sodan loppuvaiheen ja sodan jälkeen oli Veikko Vennamo. Osa hänen katkeroitumisestaan (Kekkos-kaunan ohella) johtui siitä, että hän ei katsonut saaneensa riittävää tunnustusta ja palkkiota tekemästään työstä. Asiaan saa lisävalaistusta tutustumalla ASOn ja Vennamon historiaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Minkä ajanjakson ja kenen elintasonnousua Opiskelija tarkoittaa?"Edelleen viittaan jo mainitsemaani väestönkasvuun, jonka edellytyksenä on tietysti elintaso, joka sen mahdollistaa.
"Opiskelija epäilee radikalisoitumisen estämistä asutustoiminnan avulla. Asuttajat itsekin kautta rantain tunnustivat sen. "
Jos tuo sitten pitää tulkita niin, että aiemmin maataloudella itsensä elätteneille evakoille järjestettiin pientila sieltä mistä sellainen saatiin ylipäänsä irrotettua sen sijaan, että heidät olisi vaikka koottu johonkin ghettoihin joutilaiksi, voidaan varmasti puhua radikalisoitumisen estämisestä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
maanviljelys voidaan järjestää monella tavalla. Voidaan joko järjestää maata niin, että tilat joko ovat tai eivät ole elinkelpoisia ja ne joko ovat lähellä toisiaan tai eivät ole.Nyt valittiin elinkelvottomien ja hajallaan olevien tilojen ratkaisu. Syitä oli kaksi: toisaalta metsäteollisuus tarvitsi työvoimaa metsiin ja uittoihin jolloin pientilallisten lisäansioiden tarve takasi työvoiman metsien keskellä. Toisaalta samalla, metsien keskellä he olivat hajallaan, poissa joukkoutumasta.
Oma syynsä oli tietenkin myös isompien tallisten omaisuuden turvaaminen. Niihin ei haluttu kajota "liikaa". Kysehän ei ollut maaudistuksesta jossa maanomistusolot olisi rakenteellisesti muutettu.
Muita vaihtoehtoja olisi ollut m.m. ja esim. lähteä teollistamaan Suomea jolloin tuo väestö tai sen merkittävä osa olisi tullut kaupunkeihin jo 20 vuotta aiemmin. Se vaihtoehto olisi muodostanut Suomeen vahvan teollisuustyöväenluokan. Ymmärrän hyvin, että sota-ajasta juuri ja juuri selvinnyt suomalainen oikeistolainen eliitti ei sellaista halunnut.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"maanviljelys voidaan järjestää monella tavalla. Voidaan joko järjestää maata niin, että tilat joko ovat tai eivät ole elinkelpoisia ja ne joko ovat lähellä toisiaan tai eivät ole."Väitettä elinkelvottomuudesta en täysin niele ja hajauttaminen on kai aika itsestään selvää, jos halutaan jakaa pienviljelysten irrottamisesta tiloille tuleva rasitus useamman maanomistajan kesken.
"Muita vaihtoehtoja olisi ollut m.m. ja esim. lähteä teollistamaan Suomea jolloin tuo väestö tai sen merkittävä osa olisi tullut kaupunkeihin jo 20 vuotta aiemmin."
Suomea lähdettiinkin aika nopeaan tahtiin teollistamaan, ja mm. sotakorvausten suorittaminen sitä vaatikin, mutta kyllähän täysin maatalousvaltaisen ja kehittymättömän maan teollistaminen ottaa aikansa. Varsinkin jos väki mieluiten tekee sitä mitä osaa eli viljelee maata.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Myyryläinen itkee "maahan kaatunutta maitoa". Olisiko sodasta palanneet ihmiset ja evakot jättää kiertolaisiksi Suomen kamaralle? Totta kai kommunistit olisivat saaneet heistä helppoa riistaa omiin tarkoitusperiin, mutta minusta on kuitenkin järkevää, että heille annettiin maata yrittämistä varten. Meillä vain ei olut niin helppoa jakaa maata (joku sen jo omisti) kuin Neuvostoliitossa tehdä kolhooseja ja siirtää ihmisiä. Ollaan Vennamosta mitä mieltä tahansa, mutta asutusministerinä hän teki mahdottomasta mahdollisen olemassa olevilla resulsseilla. Sotakorvaukset saivat pakkoteollistamisen ja auttoi myöhemmin Suomea, mutta ryöstöä se oli kuitenkin ja heikomman alistamista Stalinin taholta.Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Miten opiskelija sitten selittää asutustilallisten tarpeen tilan ulkopuolisille tulonlähteille? Sattumaako vaiko kyvyttömyyttä? En usko, sillä ASOssa mietittiin tarkkaan tilakoot ja sijainnit.Kunnollinen asuttaminen ja teollisuuden rakentaminen myös olisi nopeasti imenyt väestön hyödylliseen ja tuottavaan työhön kaupunkeihin.
En kuitenkaan vähättele sotakorvausten merkitystä. Ilman niitä meillä ei olisi tätäkään vähää metalliteollisuutta nyt alasajattavaksi.
Mitä väestön haluihin tulee niin niitä ei paljon kyselty kun käytännössä ainoana vaihtoehtona oli metsään meno.
Ihmettelen PSillanpään asennetta menneisyydessä tapahtuneiden selvittämistä kohtaan. On hyvä selvittää myös käytettävissä olleet vaihtoehdot ja niiden välillä tehdyt valinnat syineen ja seurauksineen. Emme tietenkään pysty selvittämnään miten olisi lopulta käynyt jos toisin olisi tehty mutta vaihtoehtojen ja tehtyjen valintojen tunteminen auttaa meitä ymmärtämään ja oppimaan historiasta. Se ei ole "maahan kaatuneen maidon itkemistä".
P.s. Saihan PSillanpää tähänkin mahdutettua Stalinin. Enää ei puutu kuin Pohjois-Korea niin zetti on taas kasassa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Miten opiskelija sitten selittää asutustilallisten tarpeen tilan ulkopuolisille tulonlähteille? Sattumaako vaiko kyvyttömyyttä? En usko, sillä ASOssa mietittiin tarkkaan tilakoot ja sijainnit."Tilan ulkopuoliset tulonlähteet olivat varmasti ihan tervetulleita kenelle tahansa. ASO:ssa varmasti toteutettiin sitä mikä ylipäänsä oli mahdollista. Evakoiden määrä oli kuitenkin varsin suuri.
"Kunnollinen asuttaminen ja teollisuuden rakentaminen myös olisi nopeasti imenyt väestön hyödylliseen ja tuottavaan työhön kaupunkeihin. "
Kuten todettu, kyllä se teollistuminen oli käynnissä, mutta sellainen vie aikaa, ellei sitten lähdetä Stalinin 5-vuotissuunnitelmien tielle.
"En kuitenkaan vähättele sotakorvausten merkitystä. Ilman niitä meillä ei olisi tätäkään vähää metalliteollisuutta nyt alasajattavaksi."
Metalliteollisuus oli pitkään vientiteollisuuden tärkein teollisuudenhaara. Sikäli on vähän omituinen sanavalinta tuo "tätäkään vähää".
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Opiskelija kirjoitti: "Tilan ulkopuoliset tulonlähteet olivat varmasti ihan tervetulleita kenelle tahansa.""Tervetulleita" --- todellakin, suorastaan välttämättömiä ihan jotta pysyivät hengissä ja vaatetettuina.
Opiskelija kirjoitti: "Metalliteollisuus oli pitkään vientiteollisuuden tärkein teollisuudenhaara. Sikäli on vähän omituinen sanavalinta tuo "tätäkään vähää"."
Tärkein vientihaara oli puunjalostusteollisuus hyvin pitkään. Metalliteollisuus oli lapsipuolen asemassa ja sen kehittäminen oli talouselämän eliitille vastentahtoista koska yhteiskunta ja kansantalous oli rakennettu pyörittämään selluloosan keittolla ja paperin puristamisella voittoja. Tässä suhteessa sotakorvausteollisuuden rakentaminen oli tuotantorakenteen monipuolistajana avain asemassa. Onneksi NL oli "jääräpäinen" eikä suostunut muuttamaan toimituksia enemmän puunjalostuspainotteisiksi kuten suomalainen talouseliitti olisi halunnnut.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Tärkein vientihaara oli puunjalostusteollisuus hyvin pitkään."Kuitenkin ainoa vientihaara se oli vain vuosisadan alussa. Sotien jäkeen elinkeinoelämä monipuolistui.
"Metalliteollisuus oli lapsipuolen asemassa ja sen kehittäminen oli talouselämän eliitille vastentahtoista koska yhteiskunta ja kansantalous oli rakennettu pyörittämään selluloosan keittolla ja paperin puristamisella voittoja."
Metalliteollisuuden merkitys kasvoi jatkuvasti sotien jälkeen.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Metalliteollisuus taisi ohittaa metsäteollisuuden viennin vasta 1980-luvulla. Tuo kehitys oli pitkälti juuri sodan jälkeistä kuten Opiskelijakin on elinkeinoelämän monipuolistumisen huomannut. Siinä monipuolistumnisessa juuri sotakorvaukset heti sodan jälkeen olivat avainasemassa. Ilman niitä kehitys olisi ollut paljon hitaampaa.Puunjalostusteollisuudessa sitten sisäinen jako on mennyt niin, että on viety toisaalta matalasti jalostettua sahatavaraa ja toisaalta selluloosaa ja ja raakapaperia. Hienointa on ollut jalostaa maailman hitaimmin kasvavasta pohjoisen puusta kertapyyhkäisyllä käytettyä vessapaperia.
Jalostusasteen nostaminen ei ole juurikaan bulkkituotannolla kilpailleita puunjalostustehtaita kiinnostanut. Niinpä nyt tuo bulkkituotanto siirtyy nopeammin kasvavien metsien ääreen ja korkeamman jalostusasteen tuotanto rakentuu markkinoiden luokse.
Alkuperäinen kirjoittaja: Opiskelija
"Metalliteollisuus taisi ohittaa metsäteollisuuden viennin vasta 1980-luvulla."Pointtini olikin tuossa sanavalinnassasi "...ei olisi tätäkään vähää metalliteollisuutta...".
Puunjalostusteollisuus on tosiaan kerta toisensa jälkeen polkenut samaan miinaan ja jättänyt tuotekehityksen sikseen, jos vain joku suostuu ostamaan sen hetkistä laatua. Ei puhettakaan markkinoiden kasvattamisesta tms.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Myyryläinen, nyt kun nämä asutustilalliset ovat jo kuolleet ja heidän lapsensakin alkavat olla eläkkeellä, on nyt aikaa pähkäillä ja pohtia tuopin ääressä mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Jälkiviisaus on parasta viisautta!Meillä oli silloin Karjalan evakot, sodasta palanneet miehet ja myös naiset. Olisiko heidät vain pitänyt hylätä kiertolaisiksi? Kuten jo aijemmin sanoin,se olisi ollut komukoiden "vapaata riistaa" heidän tarkoituksiinsa, mutta kun Suomesta haluttiin demokraattinen ja itsenäinen valtio oli heidät parempi saada töihin, ei kaduille mellakoimaan.
Sanoin joskus,tälle "Karjalan evakolle", joka kaksi kertaa joutui lähtemään Karjalasta, että "olisit jäänyt paikalleen, niin olisit saanut elää kauniissa Karjalassa koko elämäsi!"
Olen elämäni varrella tuntenut useita evakoita ja myös sotaveteraaneja, joten kyllä minäkin jotain tiedän heidän taipaleestaan. Oma isänikin oli sotainvaliidi ja neljä vuotta "sotatöitä" tehnyt ja sen jälkeen kovalla (raskaalla) työllä perheensä elättänyt. Ainut kiitos mitä hän muisteli oli Rafael Paasion lausuma korvauksista, "mitäs menitte sinne!"