Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Marko on sikäli oikeassa, että myös työnantajien intressissä on saada olevat työpaikat säästymään ja ehkä päästä vielä luomaan uusiakin.

Arvelisin niistä olevan teidän työkansallennekin hyötyä, niistä työpaikoista.

Tässä ei ole suurtakaan eroa työnantajan ja -tekijän intresseissä, vain pieniä sävyeroja löytyy.

Jotta saamme näillä näkymin kaupan käyntiin niin saatamme joutua tekemään useammankin "0"-sopimuksen jos ei miinus merkkistä. Kaupan kun on käytävä jos ei haluta hyvinvointipalvelujen suurta alasajo buumia.

Olen syntynyt sotien aikaan enkä omana työaikanani (-60 luvulta alkaen) ole katsonut voivani mitenkään huonosti. Voimme siis hätätilassa helposti riisua uusimpia menolisäyksiä budjetista ja elää mukavasti joskin hieman tinkien.

Alkuperäinen kirjoittaja: phj

Viime perjantain Tiedonantajassa oli juttu,missä lehti arvosteli jyrkästi Helsingin kaupunkia,kun se maksaa mieluummin kelalle sakkomaksua 20 milj. kuin työllistää sillä rahalla työttömiä.Tulin siihen tulokseen,että Tiedonantaja kannataa täysin rinnoin orjatyöllistämistä,sillä nämä työllistämisrahat käytettäisiin kuntouttavaan työtoimintaan eli työmarkkinatuki ja 9,00 eur päiväraha,mistä ei kerry eläkettä eikä mitään muutakaan.Oikeassa työstä viis,kun
han työttömät tekevät yhteiskuntapalvelua sosiaalituellaan.Tiedonanantajan toimitus ei näytä olevan selvillä siitä mikä on palkan ja tuen ero.No,Leninhän pisti aikaan pakkotyöhön sisällisssodan aikana kaikki kynnelle kykenevät,joten tässä linjassa ei mitään uutta.

Alkuperäinen kirjoittaja: Abbedissa

//Jotta saamme näillä näkymin kaupan käyntiin niin saatamme joutua tekemään useammankin "0"-sopimuksen jos ei miinus merkkistä. Kaupan kun on käytävä jos ei haluta hyvinvointipalvelujen suurta alasajo buumia.//

Aalto-yliopiston kansantalouden professori Pertti Haaparanta on tätä mieltä asiasta.

"Kansainväliset tarjontaketjut ja kilpailukyvyn mittaaminen"


"Mitä tästä opimme? Yksi opittava on, että Suomen hintakilpailukyvyn on väitetty romahtaneen vuoden 2007 jälkeen. Edellä sanotun perusteella väite ei ole perusteltavissa. Toinen on se, että vertailut Ruotsiin ja Saksaan perinteisten mittareiden mukaan antavat harhaisen kuvan Suomen hintakilpailukyvyn kehityksestä viime vuosina. Miksi uudet mittarit antavat erilaisia tuloksia kuin perinteiset? Yksi syy on tietysti jo itse lähtökohdissa, mutta erityisen opettavaa on, että tarjontaketjujen huomioonottaminen merkitsee sitä, että eri maille vertailuissa annettavat kilpailijapainot muuttuvat ja voivat muuttua paljonkin. Siksi jonkin tunnusluvun vertailut yksittäisten kilpailijamaiden kesken ovat hyvin harhaanjohtavia."

http://blog.hse-econ.fi/?p=5764#more-5764

"Kilpailukyky ei parane tulosopimuksilla"

"Tulosopimuksillakin on toki merkitystä, sillä hinta on yksi tärkeä kilpailutekijä. Suomen suuret takaiskut johtuvat kuitenkin siitä, että yritykset ovat tehneet vääränlaisia innovaatioita."

http://www.taloussanomat.fi/kolumnit/2013/08/07/kilpailukyky-ei-parane-t...

"Näin paljon palkansaajien ostovoima heikkenee vuoteen 2015 mennessä"

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194837115681/artikkeli/nain+paljon+palk...