Alkuperäinen kirjoittaja: J. J. Rintala, anarkisti
Jyri Jaakkola oli tietääkseni anarkisti. Anarkistit eivät ole erityisemmin koskaan arvostaneet Leniniä ja Trotskia - ja siihen on kyllä hyvät syyt. Olivatko Jaakkolan aatteet samoja kuin Leninin ja Trotskin aatteet? Itse en ottaisi kyseisiä nimiä esiin anarkistille tarkoitetussa muistokirjoituksessa.
Lenin yksinkertaisesti kaappasi anarkistien ideat neuvostojen vallasta, koska ne olivat suosittuja työläisten keskuudessa, saadakseen puolueensa valtaan! On törkeää yrittää kirjoittaa Leninistä ja Trotskista suorandemokratian kannattajia- molemmille työläisten valta oli heidän bolsevikkipuolueen valtaa. Ja tämän saivat monet anarkistit ja muut sosiaalivallankumoukselliset sosialistit kokea, verisesti, voinen lisätä!
Useiden anarkistien käsitys tästä ei voi pitää paikkaansa, sillä L kirjoitti pitkät muistiinpanot neuvostojen vallasta (erityisesti Pariisin kommuunin kokemusten pohjalta) jo ennen kuin mitään mahdollisuuksia vallankumoukselle (tai vallankaappaukselle) oli näkyvissä, eikä bolshevikeillä tuolloin ollut jalansijaa neuvostoissa (eikä neuvostoja käsittääkseni tuolloin vielä laajalti ollut, enemmän taas sitten 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen).
Vuoden 1905 vallankumous (ja siinä muodostetut neuvostot) inspiroi kyllä L:ä myös. Tunnuksen "kaikki valta neuvostoille" aikaan bolshevikeilla oli toki neuvostoissa enemmistö, mutta toisaalta L kannatti myös uudelleen syksyllä neuvostojen valtaa (jolloin b:t olivat vähemmistössä).
L kannatti suoraa työväenvaltaa ehdottomasti (eikä mitään puoluevaltaa), mutta hommassa oli aika lailla mutkia ja vaikeuksia. Jos hän olisi kannattanut jotain muuta, olisi ollut huomattavasti helpompi toimia jossain muussa kuin sosiaalidemokraattisessa liikkeessä.
Huono käännös 1918 julkaistusta, vuoden 1917 tammikuussa luonnostellusta ja 1917 kesällä kirjoitetusta kirjasta jossa mm. L esittää ajatuksia suorasta demokratiasta ("jokainen hallitsee jolloin kukaan ei hallitse") on täällä http://www.marxists.org/suomi/lenin/1917/valtio-ja-vallankumous.htm
Kirjasessa on tosin suuri paino sosiaalidemokraattien sisäisellä teoreettisella kiistelyllä. Muualla herran tuotannossa on toki mielettömästi viitteitä suoraan demokratiaan, mutta totta kai sieltä voi "pirullisella" lukutavalla jne. löytää myös vaikka mitä myrkkyä. Ainakin L kannatti suoraa demokratiaa aivan varmasti (myös omissa henkilökohtaisissa muistiinpanoissaan), T:sta en tiedä kun en ole vastaavassa laajuudessa lukenut.
Sisällissotaan johtanut kehitys on oma kehityskulkunsa, josta tuskin on mitään järkeä tänä päivänä kiistellä, se tuntuisi jotenkin "lahkolaiselta".
"
On törkeää yrittää kirjoittaa Leninistä ja Trotskista suorandemokratian kannattajia- molemmille työläisten valta oli heidän bolsevikkipuolueen valtaa.
"
Onko törkeää yrittää kieltää bolsevikkien oikeus olla (myös) suoran demokratian kannalla?
Enemmän pohtimisen arvoista kuitenkin on se kuinka paikallisella tasolla siellä täällä syntyvä suora demokratia kykenee kumoamaan järjestäytyneen valtion vallan, sekä estämään sen että uusi valta ei ajaudu samanlaiseksi kuin vanha valta.
Toveri Leppä
Mitäs outoa siinä on jos asioista keskustellaan.
Näin juuri pitää toimia. Ei me saada jämähtää omiin juoksuhautoihin ja keskustella vain oman sisäpiirin kanssa. Tervehdin ilolla sitä, että nuo toverit on rohkeasti tulleet tänne ja vääntävät kättä meidän kanssamme.
Epäonnistumisia on kritisoitava ja keskustelua tarvitaan. Teoreettinen kritiikki on aina helpompaa kuin käytännön toteutus.
Ongelmana säilyy edelleen suoran demokratian toteuttaminen ja näistä traagisista kokemuksista on otettava opiksi.
Kapiksen edellä viitattu juttu http://www.anarkismi.net/kapis/22venaja.htm
on kyllä tuttu, samoin siinä esitetyt (osin historiallisesta kontekstistaan irrallaan olevat)asiat (mm. punaiseen terroriin johtanut kehitys joka ohitetaan). Alunperin bolsevikeilla tai ainakin L:llä oli tarkoituksena mahdollisimman vähäinen verenvuodatus, esim. Talvipalatsin valtaus ja sen hetki suunniteltiin tästä näkökulmasta.
Sosiaalidemokraattien (siis VSDTP(b):n) saaminen kommunismin kannalle oli hidas eikä lopulta edes onnistunut prosessi, siinä mielessä kritiikki on onnistunutta.
Matille:
Ei ole historian ja käytännön valossa törkeää väittää, että bolsevikit ovat yleensä olleet pikemminkin vallankeskittämisen kuin vallanhajauttamisen kannalla. Tässä mielessä on ihan luonnollista, että leninistien suorademokratia-puhe hieman epäilyttää.
Jotkut vasemmistokommunistiset liikkeet ja ajattelijat ovat kannattaneet aitoa neuvostovaltaa ja vallanhajauttamista. Vähemmistössä he ovat olleet ja taitavat olla yhä. On oireellista, että koko vasemmisto näyttää siirtyneen porvarillisen lumedemokratian kannattajiksi proletariaatin diktatuurin kaaduttua. Proletaarinen demokratiakin olisi mahdollista!
Siinä olet oikeassa, että on pohdittava suorandemokratian säilymistä, ja tätähän ovat anarkistit ja kommunalistit tehneet. Tämä on avoimen keskustelun aihe.
Minustakaan ei tee pahaa tutustua muiden ajatuksiin. Elävässä elämässä on kuitenkin toimittava "toisin ajattelevien" kanssa joka päivä. Eikä mikään yhteistoiminta onnistu toisten näkemykset suoraan teilaamalla.
Mika: missä proletariaatin diktatuuri on kaatunut? Tai okei, se kaatui Neuvosto-Venäjällä yli 85 v sitten. Stalinin aikana kehittyi byrokraattinen partokratia, jo ennen Trotskin karkoitusta ja osin hänen myötävaikutuksellaan. Sitä kehitystä on jokaisen vasemmistolaisen syytä vakavasti tutkailla. Jokisalon ja Isakssonin Historian lisälehdet antavat valaistusta.
Esim. siltä osin, miten takanaolleiden I mms ja kansalaissodan murhat raaistivat ihmisiä ja inflatoivat ihmiselämän arvon. Hiljaa virtaa Don antaa tästä hienon kuvan, sen pohjalta on sekä pakkokollektivisointi että 1935-53 repressiot tavallaan ymmärrettäviä.
I maailmansodan kuvaus taas on Remarquen kirja Länsirintamalta ei mitään uutta. Se sietää jokaisen lukea.
Joo, elävässä elämässä mekin Mika Iisakan kanssa touhuttiin yhdessä vappumarssitoimikunnassa eikä tällaisista näkemyseroista ole mitään haittaa.
Mika piti oikein hyvän puheenkin, sisältöön oli varmasti koko vasemmisto hyvin tyytyväinen.
Demokraattisen sentralismin käsitettäkin voisi miettiä enemmän, tosin suuressa naapurissa sanottiin usein että käytännössä siitä on puuttunut sekä demokratia että sentralismi.
Olisi kuitenkin mietittävä sitä että tarvitaan myös jotakin keskusjohtoisuutta tai vastaavaa siitä lähtien kun on selvitty välittömän vaihdanta talouden yläpuolelle.
Käytännön aktiiveilla on olemassa sanonta: think global, act local ja se onkin hyvä ohje - mutta ei riittävä kaiken kattavasti.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. J. Rintala, anarkisti
Jyri Jaakkola oli tietääkseni anarkisti. Anarkistit eivät ole erityisemmin koskaan arvostaneet Leniniä ja Trotskia - ja siihen on kyllä hyvät syyt. Olivatko Jaakkolan aatteet samoja kuin Leninin ja Trotskin aatteet? Itse en ottaisi kyseisiä nimiä esiin anarkistille tarkoitetussa muistokirjoituksessa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Mika Iisakka
Lenin yksinkertaisesti kaappasi anarkistien ideat neuvostojen vallasta, koska ne olivat suosittuja työläisten keskuudessa, saadakseen puolueensa valtaan! On törkeää yrittää kirjoittaa Leninistä ja Trotskista suorandemokratian kannattajia- molemmille työläisten valta oli heidän bolsevikkipuolueen valtaa. Ja tämän saivat monet anarkistit ja muut sosiaalivallankumoukselliset sosialistit kokea, verisesti, voinen lisätä!
Alkuperäinen kirjoittaja: Miika Salo
Useiden anarkistien käsitys tästä ei voi pitää paikkaansa, sillä L kirjoitti pitkät muistiinpanot neuvostojen vallasta (erityisesti Pariisin kommuunin kokemusten pohjalta) jo ennen kuin mitään mahdollisuuksia vallankumoukselle (tai vallankaappaukselle) oli näkyvissä, eikä bolshevikeillä tuolloin ollut jalansijaa neuvostoissa (eikä neuvostoja käsittääkseni tuolloin vielä laajalti ollut, enemmän taas sitten 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen).
Vuoden 1905 vallankumous (ja siinä muodostetut neuvostot) inspiroi kyllä L:ä myös. Tunnuksen "kaikki valta neuvostoille" aikaan bolshevikeilla oli toki neuvostoissa enemmistö, mutta toisaalta L kannatti myös uudelleen syksyllä neuvostojen valtaa (jolloin b:t olivat vähemmistössä).
L kannatti suoraa työväenvaltaa ehdottomasti (eikä mitään puoluevaltaa), mutta hommassa oli aika lailla mutkia ja vaikeuksia. Jos hän olisi kannattanut jotain muuta, olisi ollut huomattavasti helpompi toimia jossain muussa kuin sosiaalidemokraattisessa liikkeessä.
Huono käännös 1918 julkaistusta, vuoden 1917 tammikuussa luonnostellusta ja 1917 kesällä kirjoitetusta kirjasta jossa mm. L esittää ajatuksia suorasta demokratiasta ("jokainen hallitsee jolloin kukaan ei hallitse") on täällä
http://www.marxists.org/suomi/lenin/1917/valtio-ja-vallankumous.htm
Kirjasessa on tosin suuri paino sosiaalidemokraattien sisäisellä teoreettisella kiistelyllä. Muualla herran tuotannossa on toki mielettömästi viitteitä suoraan demokratiaan, mutta totta kai sieltä voi "pirullisella" lukutavalla jne. löytää myös vaikka mitä myrkkyä. Ainakin L kannatti suoraa demokratiaa aivan varmasti (myös omissa henkilökohtaisissa muistiinpanoissaan), T:sta en tiedä kun en ole vastaavassa laajuudessa lukenut.
Sisällissotaan johtanut kehitys on oma kehityskulkunsa, josta tuskin on mitään järkeä tänä päivänä kiistellä, se tuntuisi jotenkin "lahkolaiselta".
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
"
On törkeää yrittää kirjoittaa Leninistä ja Trotskista suorandemokratian kannattajia- molemmille työläisten valta oli heidän bolsevikkipuolueen valtaa.
"
Onko törkeää yrittää kieltää bolsevikkien oikeus olla (myös) suoran demokratian kannalla?
Enemmän pohtimisen arvoista kuitenkin on se kuinka paikallisella tasolla siellä täällä syntyvä suora demokratia kykenee kumoamaan järjestäytyneen valtion vallan, sekä estämään sen että uusi valta ei ajaudu samanlaiseksi kuin vanha valta.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. J. Rintala, anarkisti
Tuossa on aiheesta jotain:
http://www.anarkismi.net/kapis/22venaja.htm
Alkuperäinen kirjoittaja: Toveri Leppä
Outoa, että kommunistit mainostavat anarkisma. Anarkismi on marxismille täysin vihamielinen ideologia.
Outoa, että kommunistit vertaavat Leniniä ja Trotskia. Trotskilaisuus on leninismille täysin vihamielinen ideologia.
Molemmat, trotskilaiset ja anarkistit, taistelevat aktiivisesti kommunismia vastaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Simo Leinonen
Kommunismi - onko se sitä että oma pidetään ja toisten oma jaetaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Tiainen
Toveri Leppä
Mitäs outoa siinä on jos asioista keskustellaan.
Näin juuri pitää toimia. Ei me saada jämähtää omiin juoksuhautoihin ja keskustella vain oman sisäpiirin kanssa. Tervehdin ilolla sitä, että nuo toverit on rohkeasti tulleet tänne ja vääntävät kättä meidän kanssamme.
Alkuperäinen kirjoittaja: Miika Salo
Epäonnistumisia on kritisoitava ja keskustelua tarvitaan. Teoreettinen kritiikki on aina helpompaa kuin käytännön toteutus.
Ongelmana säilyy edelleen suoran demokratian toteuttaminen ja näistä traagisista kokemuksista on otettava opiksi.
Kapiksen edellä viitattu juttu http://www.anarkismi.net/kapis/22venaja.htm
on kyllä tuttu, samoin siinä esitetyt (osin historiallisesta kontekstistaan irrallaan olevat)asiat (mm. punaiseen terroriin johtanut kehitys joka ohitetaan). Alunperin bolsevikeilla tai ainakin L:llä oli tarkoituksena mahdollisimman vähäinen verenvuodatus, esim. Talvipalatsin valtaus ja sen hetki suunniteltiin tästä näkökulmasta.
Sosiaalidemokraattien (siis VSDTP(b):n) saaminen kommunismin kannalle oli hidas eikä lopulta edes onnistunut prosessi, siinä mielessä kritiikki on onnistunutta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Mika Iisakka
Matille:
Ei ole historian ja käytännön valossa törkeää väittää, että bolsevikit ovat yleensä olleet pikemminkin vallankeskittämisen kuin vallanhajauttamisen kannalla. Tässä mielessä on ihan luonnollista, että leninistien suorademokratia-puhe hieman epäilyttää.
Jotkut vasemmistokommunistiset liikkeet ja ajattelijat ovat kannattaneet aitoa neuvostovaltaa ja vallanhajauttamista. Vähemmistössä he ovat olleet ja taitavat olla yhä. On oireellista, että koko vasemmisto näyttää siirtyneen porvarillisen lumedemokratian kannattajiksi proletariaatin diktatuurin kaaduttua. Proletaarinen demokratiakin olisi mahdollista!
Siinä olet oikeassa, että on pohdittava suorandemokratian säilymistä, ja tätähän ovat anarkistit ja kommunalistit tehneet. Tämä on avoimen keskustelun aihe.
Alkuperäinen kirjoittaja: Satu Kortelainen
Minustakaan ei tee pahaa tutustua muiden ajatuksiin. Elävässä elämässä on kuitenkin toimittava "toisin ajattelevien" kanssa joka päivä. Eikä mikään yhteistoiminta onnistu toisten näkemykset suoraan teilaamalla.
Alkuperäinen kirjoittaja: Kirsti Era
Mika: missä proletariaatin diktatuuri on kaatunut? Tai okei, se kaatui Neuvosto-Venäjällä yli 85 v sitten. Stalinin aikana kehittyi byrokraattinen partokratia, jo ennen Trotskin karkoitusta ja osin hänen myötävaikutuksellaan. Sitä kehitystä on jokaisen vasemmistolaisen syytä vakavasti tutkailla. Jokisalon ja Isakssonin Historian lisälehdet antavat valaistusta.
Esim. siltä osin, miten takanaolleiden I mms ja kansalaissodan murhat raaistivat ihmisiä ja inflatoivat ihmiselämän arvon. Hiljaa virtaa Don antaa tästä hienon kuvan, sen pohjalta on sekä pakkokollektivisointi että 1935-53 repressiot tavallaan ymmärrettäviä.
I maailmansodan kuvaus taas on Remarquen kirja Länsirintamalta ei mitään uutta. Se sietää jokaisen lukea.
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
Joo, elävässä elämässä mekin Mika Iisakan kanssa touhuttiin yhdessä vappumarssitoimikunnassa eikä tällaisista näkemyseroista ole mitään haittaa.
Mika piti oikein hyvän puheenkin, sisältöön oli varmasti koko vasemmisto hyvin tyytyväinen.
Demokraattisen sentralismin käsitettäkin voisi miettiä enemmän, tosin suuressa naapurissa sanottiin usein että käytännössä siitä on puuttunut sekä demokratia että sentralismi.
Olisi kuitenkin mietittävä sitä että tarvitaan myös jotakin keskusjohtoisuutta tai vastaavaa siitä lähtien kun on selvitty välittömän vaihdanta talouden yläpuolelle.
Käytännön aktiiveilla on olemassa sanonta: think global, act local ja se onkin hyvä ohje - mutta ei riittävä kaiken kattavasti.