Hannu on oikeassa. vasemmistolta puuttuu yhteistyön tahto enkä nyt tarkoita kenttäväkeä. vaan esim. vasurien johtohenkilöitä, itsekin vasemmistoliiton jäsenenä näkisin hyvänä vaihtoehtona vanhan skdl:n tyylisen yhteistyöliikkeen, jonne myös vasemmistososialidemokraatit voisivat liittyä (mikäli heitä on muitakin kuin erkki tuomioja)
Minä kans, sano pikkuhärkä...
Jos SKP:n ja Vassin on vaikeaa liittoutua keskenään, niin kasataan laajempi porukka, sit.vas-porukat mukaan. Varmasti lähtisi moni tässä välissä passivoitunut ex-nuorisoliittolainen ja helpompi olisi myös maanitella mukaan nykyistä nuorta porukkaa. Selvästi suuren rahan vastaiset ja köyhien, rauhan ja luonnon puolella olevat tunnukset ja eikun eteenpäin.
Saasttaisi tulla yllätys mm. äänestysprosentin kohdalla, jos syrjäytetyt ihmiset näkisivät, että joku sakki aikoo tosissaan muutosta eikä vilkuile oikeistoyhteistyön suuntaan.
Messiin tullaan kykyjeni mukaan, jos moinen toteutuisi.
Ylä-Savon radikaalivasemmisto, johon kuuluu myös sitoutumattomia vasemmmistolaisia, kannattaa lämpimästi yhteistyötä - vaikka vaaliliittoa, mikä tuntuu olevan jonkinlainen tabu meillä Vasemmistoliitossa. Hannu Tiaisen kysymystä olemme kyselleet tajaan radikaalivasemmistomme synnyttäneellä Ärräpäät-sähköpostilistalla, jossa olen tutustunut muun muassa toveri Kirsti Eraan.
Radikaalivasemmisto on muuten mielenkiintoinen - näköjään alati uudesti syntyvä - kuvio. Olen ymmärtänyt, että me perustimme sen tammikuussa 2009 Lapinlahdella Ärräpäät-seminaarissa. Tiedonantajan sivuilta saatoimme lukea, että samanlainen verkosto on syntynyt myös Kajaanissa viime talvena.
Kukahan lähtisi yhdistelemään näitä ruohonjuuritason soluja? Olisiko tässä nyt SKDL-sateenvarjon paikka?
Mielenkiintoista nähdä tulevassa Vasemmistoliiton puoluekokouksessa, että antaako kentän väki jyrätä itsensä. Käsittääkseni Vasemmistoliiton johdolle ei tule kuuloonkaan vaaliyhteistyö, kun taas kentän väki kannattaa sitä laajalti.
Minusta olisi syytä unohtaa laskelmointi mitä tämä tai tuo hyödyttää puolueita vaan kaiken toiminnan ja ratkaisujen tulee pohjautua siihen, miten me voimme parhaiten auttaa kapitalismin uhreiksi joutuneita.
"Kukahan lähtisi yhdistelemään näitä ruohonjuuritason soluja? Olisiko tässä nyt SKDL-sateenvarjon paikka?" kysyy Pia.
Itä-Suomessa se voisi olla Ärräpäät-verkosto ja itseoikeutetusti sen aktiivinen puuhanainen Pia Valkonen. Tässä loppukesästä, alkusyksystä voisimme kokoontua joukolla pohtimaan asiaa sopivaan paikkaan.
Uskoisin, että luomalla painetta täältä kentältä päin, johdossakin alettaisiin ajatella mitä varten vasemmisto on olemassa.
Sen verran pitää vielä lisätä, että Ärräpää- verkoston kautta olen tutustunut Piaan ja moneen muuhun vasemmistolaiseen ihmiseen. Erilaiset painotukset asioihin suhtautumisessa ovat rikkaus ja tekevät toiminnan mielenkiintoisemmaksi. On se myös antanut uskoa tulevaisuuteen uusien näköalojen kautta.
Hannu, jälleen hyvä kirjoitus asioista joita on koettu ja koetaan, edelleen vasemmistossa.
Itselläni on sanotaanko pitkä kokemus aina pioneereista alkaen, mitä Skdl:n "sateenvarjon" alla oli yhteistoiminta kommareilla ja kansandemokraateilla. Se oli myönteistä ja kannustavaa, eikä mitään pientä päämäärää kohti, vaan kohti sosialistista Suomea.
Juuri tämä määränpää ja yhä suureneva kansan kannatushan herätti mm. Kekkosen ( puhe ns. Jollaksen seminaarissa) hajoittamaan Skdl/Komm, ottamalla hallitukseen ns. Saaris-ja Aleniuslaiset.
Ja siitä se lähti - hajaanus. Ja johti omallakin kohdalla erottamiseen seuranneesta vasemmistoliitosta. Ja nykyvasemmisto johtajalta saamani vastaus suoraan kysymykseeni vaaliliitosta, oli kielteinen. Ole nyt tässä sitten rakentamassa yhteistä rintamaa, kun kuntatasolla Tuusulassa samat elkeet.
mikä hinku ja vinku meillä on vasemistoliiton kanssa yhteistöihin.Ollaanko kommunisteja vai EUROPPALAISIA SOSIALISTEJA.Meidän täytyy mietiä menneisyyttä ja tulevaisuutta,minun mielestä ollaan viimeisiä köyhän ihmisen puolustajia.Vasemmistoliitto on näyttänyt jo kenen joukossa se seisoo
Kirsti Era:
"Jos SKP:n ja Vassin on vaikeaa liittoutua keskenään, niin kasataan laajempi porukka, sit.vas-porukat mukaan."
Tuossa on paljonkin itua, jopa hyvinkin paljon. Voisin jopa sanoa että jos uutta vasemmiston toiminnallista rintamaa ollaan rakentamassa unohtaen tai sivuuttaen muut jotka ovat kiinnostuneet kansanvaltaisesta toiminnasta kansan hyväksi, hankkeen ennuste ei tule olemaan kovinkaan hyvä.
Sinällään aika ei taida olla vielä kypsä yhtenäisyys kehitykselle ylätasolla,
mutta perustasolla edellytykset ovat olemassa, ja perustason varaanhan yhteinen rintama on rakennettava muutenkin.
Viime eduskuntavaaleissa oli Vasemmistoliitolla ja Vihreillä kummallakin 12 kertaa enemmän ääniä
kuin SKP:llä. Tällä pohjalla on tärkeä arvioida kuinka paljon SKP:tä tarvitaan johonkin yhteisrintamaan.
Esiintymällä omana itsenään on mahdollisuus menestykseen jos vaalipropagandasta tehdään älykästä.
Pullistelu ja negaatio asenne ei tee vaikutusta kun SKP:n merkitys on
suhteutettava sen kokoon. Lähemmäs ihmisten arkipäivää ja jokapäiväisiä
ongelmia etsien potentiaalisia äänestäjiä. Huumoria ei ole SKP:n toimissa näkynyt ja vakava vallankumouksellisuus karkottaa äänestäjät. Paatosta ja tosikkomaisuutta on nähty liiaksi.
Vaalikampanjasta on tulossa katkera suurpuolueiden välillä ja pienet jäävät tiedotusvälineissä jalkoihin.
Vain omaperäisellä kampanjalla SKP saa näkyvyyttä.
Tässä olen Pekka Virtasen kanssa eri mieltä. Vasemmiston vaalimenestyksen ja muunkin politiikan mittari on yhteiskunnasta syrjään työnnetyn köyhälistön rohkaiseminen äänestämään ja toimimaan. Imagokysymys se on vain sikäli, uskovatko he ko. porukan vakavissaan ajavan köyhien asioita. Kikkailussa emme ikinä pärjää Bob-Helsingille, ja se on yksi köyhimpiä vieraannuttava ilmiö.
Huumori on toki hyvä, mutta tärkeämpi on poliittinen sisältö. Että vakavissaan ja konkreettisin aloittein ajetaan työttömien, nuorison, muun köyhälistön asiaa ja muistetaan työssäkäyviäkin vaatimalla hiostuksen ja isäntävallan saamista kuriin ja työaikojen lyhentämistä.
Lienee selvää, että vakavissaan ajaminen tarkoittaa laajempaa rintamaa kuin vain SKP tai Vas ja kentän aktiivista mukanaoloa. Puoluepeli ja taktikointi ei ole vakavaa kuin seurauksiltaan, kuten on nähty.
"Nyt on toverit aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja suunnattava yhteiset voimat kylmää ja tunteetonta kapitalismia ja sen juoksupoikaa oikeistoa vastaan. Tehdään se jo näissä eduskuntavaaleissa.", päättää Hannu Tiainen oivan kolumninsa.
Juuri niin pitäisi nyt toimia. Se antaisi tarvittavaa uskoa kaikille vasemmistolaisille ihmisille aina työväenhenkisiä demareita myöten.
Olin aikanaan SKDL:n aikana kunnallispolitiikassa mukana, eikä mitään sovittamattomia kiistoja meillä ollut. Yhteisellä esiintymisellä ja tukeutumalla vähävaraisten ihmisten omaan aktiivisuuteen pystyimme vaikuttamaan ratkaisuihin. Arvostusta tuli yli puoluerajojen.
Lipposen hallituskaudella sitten myöhemmin, tuli vanha sos.dem. valtuutettu vastaani ja huokaisi: " Jos kommunistit olisivat voimissaan, tällainen politiikka ei olisi mahdollista".
0,7 % :n ääniosuudella lienee vaikeaa
ajaa Kirsti Eran mainitsemia asioita.
Suhteellisuuden tajua tarvitaan tai
pullistelu muuttuu koomiseksi.
Yhdellä kansanedustajalla on jo merkitystä mutta ulkoparlamenttaalisella toiminnalla
sitäkin vähemmän, mikäli se ei ole realistista.Kamppailut ja taistelut,rintamat ja köyhälistö eivät
kuulu suomalaisten enemmistön sanavarastoon. Kriisien kaataminen propagandassa kansalaisten niskaan ei
äänimäärää lisää.
Moraalisia ja eettisiä periaatteita luettelemalla ja kaiken kattavaa
solidaarisuutta jakelemalla saamme
vakiäänestäjien äänet eikä yhtään enempää.
Nuoriso liikkuu aivan muualla kuin
mitä luulemme.
Perussuomalaisten Timo Soini osaa vetää oikeasta narusta, kun tajuaa
mikä on ajan henki ja mitä kansalaiset ajattelevat ajankohtaisista kysymyksistä. Kumpi on tärkeämpää politiikassa. Vaalimenestys vai uskonkappaleiden hokeminen. Ylpeys
menneistä taistoista ei lämmitä nuorisoa sen enempää Suomessa kuin Kuubassakaan.
Pekka Virtasen mukaan "Vain omaperäisellä kampanjalla SKP saa näkyvyyttä."
Eikös se ole osa omaperäistä kampanjaa, jos puoluetaktikoinnin sijaan ajetaan vasemmiston yhteistyötä ja laajempaakin rintamaa politiikan suunnan muuttamiseksi.
Sehän on ollut kommunistien periaatteellinen linja niin kauan kuin muistan. Eikä yhteistyö mitenkään himmennä SKP:n näkyvyyttä, päinvastoin.
Kampanjan muodot pitää tietysti olla nykyajan mukaiset ja siinä tarvitaan jokaisen omaa aktiivisuutta. Emme voi jäädä haikailemaan, että puolueen pitää tehdä sitä ja puolueen pitää tehdä tätä.
Pekka Virtanen keskittyy kirjoittelussaan vain vaaleihin ja SKP:n ääniosuuteen niissä. Mielestäni tämä on väärä lähtökohta vasemmiston yhteistyölle.Vaalit eivät saa olla kommunistien eikä vasemmistonkaan tärkein toimintamuoto. Reko Ravela myös toteaa Viikkolehden haastattelussa 11.6.-10 Vasemmistoliitonkin keskittyvän liiaksi vaaleihin ja toimintaan niiden ympärillä. Ravela samoin kuin myös SKP:n uusi pääsihteeri J-P Väisänen haluavat molemmat jatkuvia kampanjoita keskeisten poliittisten teemojen ympärille.
Mielestäni vasemmiston yhteistoiminnan lähdettävä perustasolta. Yhteisestä toiminnasta yhteisten tavoitteiden puolesta. On pyrittävä hakemaan sitä mikä yhdistää eikä aina sitä mikä erottaa ja mistä saadaan riita aikaiseksi. J-P Väisäsen esittämä perusturvakampanja voisi olla oiva kohde vasemmiston yhteistyölle.Uusimman Viikkolehden haastattelussa Paavo Arhinmäki nostaa myös esille perusturvan.
Yhteisessä toiminnassa ja kamppailussa oppii tuntemaan liitolaiset ja luottamaan heihin. Tämä voi puolestaan johtaa jonkinlaisen pysyvän valtakunnallisen liiton syntymiseen. Ja sellaisen on kohta pakko syntyäkin, jos meinataan horjuttaa oikeiston ylivaltaa. Vaalilain muutos kieltää mahdollisesti tekniset vaaliliitot tulevaisuudesssa.
Pekka Virtanen kehottaa edellä ottamaan mallia Timo Soinista: "Perussuomalaisten Timo Soini osaa vetää oikeasta narusta, kun tajuaa mikä on ajan henki ja mitä kansalaiset ajattelevat ajankohtaisista kysymyksistä. Kumpi on tärkeämpää politiikassa. Vaalimenestys vai uskonkappaleiden hokeminen."
Miksei Virtanen kehota saman tien ottamaan mallia Jyrki Katasaisesta, onhan kokoomuksen kannatus suurempaa kuin perussuomalaisten? Olisiko niin, että Virtaselle itselleen ovat Soinin edustamat "maahanmuuttajakriittiset" ja oikeistopopulistiset asenteet läheisempiä?
Soini ja perussuomalaiset ovat Espoossa, Helsingissä ja monessa muussa kunnassa hyväksyneet kerta toisensa jälkeen budjetit, joilla on heikennetty julkisia palveluja. Soinilla ei ole ollut mitään sanottavaa, kun työnantajat ajavat työehtojen heikentämistä. Ja Soini on ilmoittanut olevansa valmis hyväksymään jopa Natoon liittymisen.
Hyvä, että SKP ei ota mallia tällaisesta Virtansen esikuvasta.
Virtanen kirjoittaa, että ulkoparlamentaarisella toiminnalla ei olisi merkitystä. Olen vankasti eri mieltä. Esimerkiksi ay-liike on vaikuttamista ja nykyistä radikaalimpi ay-toiminta olisi vieläkin vaikuttavampaa. Samoin erilaiset yhden asian liikkeiden projektit ovat pystyneet vaikuttamaan moniin paikallisiin asioihin.
Olen myös ymmärtänyt työväenliikkeen historiasta, että monet sen ajamat edistysaskeleet on saatu aikaiseksi nimenomaan koska ulkoparlamentaarisin keinoin on pystytty luomaan painetta poliittisille vastustajille ja ne ovat joutuneet vastoin tahtoaan taipumaan.
Toivon, että vasemmisto ei taivu soinimaiseen sisällöttömään älämölöön ilman aikomustakaan yrittää muuttaa yhteiskunnan rakenteiden vääristymiä.
Näyttää siltä, ettei ainakaan Vasemmistoliiton puoluekokous helpottanut yhteistyön mahdollisuuksia ja nimenomaan vaaliyhteistyön. Tutkimattomia näyttävät olevan eräiden ajatusten juoksut.
Äänien toivossa ei yhteistyö ole järkevää pitää aina muistaa, että kun yhdistytään pitää olla myös samat tavoitteet. Vaaliliitot on sitten taas asia erikseen. Vasemmistoliitto on oman valintansa tehnyt ja se on tarkoittanut markkinatalouden pönkittämistä niin Ay-liikkeessä kuin kuntasektorillakin. Joukossa on edelleen vanhoja skdl:n jäseniä, mutta ne ovat hyvin sopeutuneet harrastettuun oikeistolaispolitiikkaan. Tälläkin hetkellä useat kunnat ovat tehneet erilaisia leikkauslistoja talouden tasapainoittamiseksi ja kyllä näyttää harjoitettu politiikka kelpaavan vasemmistoliitollekkin. En halua vastustaa millään tavalla vasemmiston yhteistyötä, mutta jos se tehdään kapitalismin ehdoilla ei hyvä seuraa. Sitä vastoin on aika turhaa pyörittää kolmea eri kommunistista puoluetta Suomessa sieltä voitaisiin hyvin aloittaa se yhteistyö. Kun on päässyt läheltä seuraamaan liittotason Ay-politiikkaa täytyy rehellisesti myöntyy, että siellä toimii vain yksi puolue kun aina ollaan samaa mieltä sopimuksista ja kun vielä nykyään Ek on ainoa sopijaosapuoli joka on tyytyväinen. Tuskimpa kukaan uskoo yhdistymisen tuovan SKP:lle mitään lisäarvoa saattaa mennä se loppukin uskottavuus.
Askon kommentti on juuri sitä mitä ajan takaa. Ei SKP eikä myöskään Vasemmistoliitto saa olla vain vaalipuolue, vaan kannukset on hankittava arjen toiminnalla ihmisten parissa.
Paulille sen verran, että mielestäni mahdollinen yhteistyöorganisaation tulee olla siksi "löysän" jotta siinä olisi sijansa niin kommunisteilla, sosialisteilla ja sekä vihreillä.
Vaaliliitoista voin varmuudella kertoa sen verran, että vain tietyn puolueen jäsenkirja oikeuttaa paikkaan jossa voi vaikuttaa siis sitoutumattomuus on vain äänien keräämistä puolueille. Tämä pätee kaikissa puolueissa ja näin ollen päätökset tekee suurimman äänimäärän saaneen puolueen edustajat. Vaikka saisit ääniä yksittäisenä edustajana kuinka paljon niin jos et ole pääpuolueen linjoilla et pääse tekeen päätöksiä. Vas.liitossa on hyviä esimerkkejä: Tennilä,Laakso,Seppänen,Kuoppa,Stenius-Kaukonen ja monta muuta. Ryhmästä lennät jos äänestät enemmistöö vastaan äänestäjien toiveiden mukaan.
Pekka, nimenomaan nyt kamppailulla ja taistelulla, rintamilla ja köyhälistölla on merkitystä. Nehän on mitä
ajankohtaisimpia. Miksi?
1. Luodaan rintamaa Natoa ja sotaa vastaan tämähän on jo olemassa yli puoluerajojen Yli puolet suomalaisista vastustaa Natoa!! Ennen II msta luotiin rintamaa fasismia vastaan ja nyt rasismia ja uusfasismia vastaan, jota populistinen (demagogit, kansanryhmiä vastaan yllyttäjät) Perussuomalaiset valheellisin perustein kylvää.
2.Entä köyhälistö? Sanotaan että Suomessa on 700 000 köyhyysrajan alapuolella ja koko ajan tulee lisää ja varsinkin kun leikkaukset alkavat. Millä nimellä sinä tätä suurta ryhmää kutsut? Sanotaan näin että työtätekevistä vasem. noin 60-70%? on aktiiviäänestäjiä, työttömistä 30%? ja kuta syrjäytetty halut äänestää kaikkoavat. Jos köyhälistö saadaan äänestämään, sillä on suuri merkitys. Perussuomalaisten kannatuksen nousu nyt talousromahduksessa perustuu paljon siihen että, vasemmisto (+SDP) ei ole kyennyt puolustamaan työtätekevien etuja.
3. Entä AY ja palkkataistelu!
Laman oloissa on ensiarvoisen tärkeä. Ainahan porvaristo maksattaa sen itsensä kapitalisen talouden lamat työtätekevillä. Lakkoja oli paljon, tosin tulokset olivat laihanlaisia, tosin ahtaajat osoittivat eniten luokka-tietoisuutta, siksi heitä kohtaan käytiin mitä räikein parjauskamppailu. Vai ei palkkataistelut kuulu sanavarastoon. Mikä tärkeintä ne kuuluvat toimintaan. Siis ay-väki lakoilaan asettuu rintamaan kapitalistluokan hyväksikäyttöä vastaan.
4. Ei nämä taistelut mitään pullistelua ole, nämähän ovat elintärkeitä. Eikä nämä liity moraaliin ja etiikkaan, vaan ovat välttämätöntä kamppailua. Sanopa missä aivan muualla nuoriso liikkuu kuin etsimässä töitä ja oikeuksiaan oikeaan tulevaisuuteen. 25% nuorista! JATKUU
5. Ja mikä pahinta! Emme me voi lähteä kilpailemaan Soinin "kansallissosialistisen" ohjelman kanssa, joka johtaa lopuksi umpikujaan. Soini tuo esille osaksi samoja asioita kuin me maustettuna rasismilla mamuja kohtaan, russofobiaa ja Karjala-kaipuuta. On eri asia vetää "oikeasta" narusta kuin toteuttaa todellisia parannuksia. Hyvä esimerkki on Saksasta, jossa sosiaalidemokraatit toteutti oikealta ohittavaa politiikkaa ja sen kannatus romahti. Saksassa on die Linke puolue, jonka kannatus on 12% ja koko ajan kasvanut. Siihen kuuluu monenlaisia ryhmiä (myös marxilaisia) saman katon alla. Pitäisikö ottaa oppia? Populistinen vaalimenestys, joka perustuu kiihotukseen ja vihaan kansanryhmiä kohtaan, ei ole meidän tavoite. Ja taas nämä uskonkappaleet, uskonto ja työväenluokan taistelu eivät sovi yhteen, uskonkappaleilla ei ole todellisuuspohjaa.
Vasemmiston ja demarien kielenkäytössä
kamppailu tarkoittaa pitkää lounasta ja
taistelu Itämeren risteilyä.
Vassarit ja demarit kokoontuvat laivoille suunnittelemaan vaalikampanjaansa.Köyhät ovat vähävaraisia.
Eduskuntavaaliin osallistumisen tarkoitus lienee saada ehdokkaita
valituksi , eikä välttämättä vain
käyttää kampanjaa moraalisten ja eettisten arvojen esittelyyn. Tätä lienee jo kokeiltu ilman tulosta.
Saksan,Kreikan ja vaikkapa Kuuban
esimerkeistä ei nyt löydy ensiapua
SKP:n ongelmiin. Valovoimaista ehdokasta tai ehdokkaita ei ole näkyvissä.
KTP kertoo 23.6 työkansan sanomissa SKP:n topanneen tekniset vaaliliitot!
Sen jälkeen he toteavat, ettei yhdistymisen mahdollisuuksia SKP:n kanssa ole, koska SKP ei ole oikea kommunistinen puolue.
Totta on, että ehdokkaita pitäisi saada valittua, että olisi mahdollisuus joskus saada asiansa myös ns. porvarilliseen julkisuuteen ja siten ihmisten tietoon. Muutoin on nykyeduskunta osoittanut, että yksinkertaisen enemmistön määrätessä tahdin ryhmän suuruuskaan ei auta. Katsokaapa kepua ja mitä sen "johtama" hallitus on tehnyt maaseudulle ja aluepolitiikalle. Älkää antyako ökyviljelijöin sum,entaa silmiänne: iso osa viljelijöistä on nykyisin faktisestiu renkejä, loputkin agribisneksen alihankkijoita.
Valtion tuottavuusohjelma ja kuntien kurjistaminen on vienyt maakunnista monin verroin ne julkiset työpaikat, mitä alueellistamisohjelma on tuonut.
Olennaista onkin se, onko kuppiin lyötävänä muutakin kuin eduskuntaryhmä: toimiva organisaatio ja laajat yhteydet kenttään, joka tarvittaessa tukee eduskuntaryhmää. Näitä ei esim Vassilla ole Siimeksen ajoista lähtien ollut.
Sallinette minunkin lusikkani sopassa?
Ajattelu vain johtotasolla tehtävästä
yhteistyöstä ei kanna pitkälle, koska
poliittiseen johtoon pettyneitä on
liiaksi.On löydettävä sellaiset työn
muodot, jota tarvitsevat jokapäiväi-
sessä elämässään muutosta politiikkaan.
Hallituksen ministereiden väitteeseen,
siitä ettei ole muuta vaihtoehtoa onpaljastettava kansan kielellä.
Esim. hävetkää kansan pettäjät.
On kysyttävä ketä palvelette valehtelijat?
No suurpääomaa tietenkin ja kansan köydyttäminen jatkuu. Haetaan vastauksia
alhaalta ylöspäin ajattelulla kansan
aktivoimiseksi poliittisen muutoksen
puolesta. Silloin kansa on itsensä herra
eikä kapitalistien ja niiden juoksupoikien orja. Virkistävää kesää
teille kaikille toivottaen, ajatuksella
tulevaisuus on kansan eikä kapitalistien.
Medianäkyvyys ja kansantajuinen viesti. Näillä hyvä aloittaa. Lisää 'tempauksia' kaduille ja ostareille, hyvässä hengessä tietysti. Työpaikallani ei edes tiedetty SKP:n vielä toimivan, Tiedonantajakin oli vain kaunis muisto. "Mikä vasemmistoa vaivaa?"-kirjasta (suositan)havaitsemme esim. imago-ongelmat. Tietyt stereotypiat toistuvat, saarnataan mieluiten uskoville jne. Silti, kehitys on pyrkimyksemme. Toivon yhtenäisyyttä. Me Voitamme! :)
Hyvä Kirjoitus Hannu.
Ihan totta, meiltä puuttuu huumori.
Olemme tosikkomaisia. Otsat rypyssä eteenpäin.
Ei vallankumoustaistelu ole niin vakavaa.
Vaikka onkin...
"Kun se taistelu on vakavaa, ei yhteistyötä näy"...lainaan itseäni.
Asia on vakava...sosialismi, ei se ole nin vakavaa, etteikö voisi olla vakavaa...
Lainaan lisää itseäni.
Tarvitaan joukkotoimintaa.
Joukkotoiminta on toiminta joukoissa.
On siis toimittava joukoissa. Joukot eivät tule meidän luo.
Tampereellakaan.
Olen Markun kanssa samaa mieltä, tarvitaan joukkotoimintaa. On toimittava joukkojen kanssa. Miten muuten voidaan tuntea niiden todelliset tarpeet, mielialat ja kamppailuvalmius, jos eristäydytään joukoista. Se johtaa äkkiä sanahelinään. Kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessani totesin, vasemmiston (r)yhdistäytyminen voi lähteä liikkeelle vain tätä kautta. Koko vasemmiston toiminnan pääpainon tulee olla kansalai-, joukkotoiminassa. Siis ulkoparlamentaarisessa työssä.
Meidän kommunistien lopullisena päämääränä on sosialismi ja kommunismi, kuten myös SKP:n ohjelmassa todetaan. Elämme kuitenkin tällä hetkellä kapitalistisessa yhteiskunnassa. Näitä yleviä päämääriä ei kuitenkaan syödä eikä niitä voida käyttää vuokranmaksuun. Siksi on tärkeää yhdistää kamppailu päiväkohtaisten etujen puolesta kamppailuun lopullisen päämäärän puolesta.
Me täällä Pohjois-Savossa käynnistelimme viikko sitten Rautavaaralla kampanjaamme 900 euron perusturvan puolesta. Kaikki tuntemani rautavaaralaiset vasemmistoliittolaiset kävivät allekirjoittamassa adressimme, jossa mainittua perusturvaa vaaditaan.Oikeaa asennetta yhteistyöhön osoitti entinen naiskunnanvaltuutettu, joka oli kehoittanut tuttujaan käymään allekirjoittamassa adressin. Toisessa ääripäässä vasemmistoliiton naiskansanedustajaehdokas kieltäytyi kirjoittamasta adressia siihen saakka, kunnes heidän 750 euron perusturva on saavutettu. Mutta ei ole syytä vetää herneitä nenäänsä vaan on etsittävä vasemmistoa yhdistäviä tekijöitä ja jatkettava aktiivista joukkotyötä ja kamppanjointia.
Kamppailut, taistelut ja joukot ovat
kärsineet käsitteinä inflaation.
Poliittinen toiminta voi olla älykästä, mikäli se ei perustu pelkästään omien arvojemme esiintuomiseen ja protestointiin
vallassa olijoita kohtaan. Iltapäivälehdet ovat omineet tehtävän vallan vartijoina ja varsinaista paljastettavaa löytyy kansainvälisen
politiikan saralta.
Vasen yks kaks ei nyt toimi. Maanalaisen toiminnan puolella on kenttä vapaa ilman , että se olisi millään lailla laitonta.
Ehkäpä kun säät viilenevät niin ajatuskin alkaa taas kulkea.Meediakynnyksen ylitys tuntuu olevan todella vaikeaa SKP:lle.
Anteeksi tyhmä kysymys, mitä te tarkoitatte joukkotoiminnalla? Mistä joukoista te oikein puhutte kun sanotte ettei saa eristäytyä joukoista? Onko ajatuksena mennä heiluttamaan punalippua Jehovan todistajain kokoukseen tai jonkin jalkapallojoukkueen harjoituksiin? Julistamaan heille Leninin sanaa? Olen pahoillani, mutta en tajua, olen kai vähän tyhmä. Puhe joukkotoiminnasta ja varoitukset joukoista eristäytymisestä kuulostavat tyhjältä sanahelinältä.
Yritän omalta osaltani selventää mitä tarkoitan joukkotoiminnalla.Joukot asuvat vaikkapa tässä Sonkajärven kylällä. Ne koostuvat sekä järjestäytyneistä että järjestäymättömistä ihmisistä. Me kommunistit kuulumme ensiksi mainittuihin ihmisiin.Joukkotoiminta on muutakin kuin pelkkiä mielenosoituksia, joissa punalippujen on syytä olla liehumassa. Ja korkealla.
Kommunistien politiikan, kuten ei vasemmistopolitiikan yleensä tule olla politiikkaa ihmisten puolesta, vaan politiikkaa ihmisten kanssa. Itse ymmärrän joukkotoiminnalla ihmisten omaa kansalaistoimintaa, ulkoparlamentaarista toimintaa omien oikeuksiensa, vaatimustensa ja tavoitteidensa puolesta. Se ei tarkoita pelkästään suurten joukkojen nousua nykymenoa vastaan. Yhtä hyvin sitä ovat pienet kamppailut yhdessä ihmisten kanssa ja yhteistyössä koko radikaalivasemmiston kanssa. Esim. monilla paikkakunnilla nousseet joukkoliikkeet julkisten palvelujen puolesta ovat tätä joukkotoimintaa parhaimmillaan.
Kommunistien on etsittävä toimintamuotoja joilla ihmiset tottuvat yhteistoimintaan, itse vaikuttamaan asioihin ja valvomaan päätösten toteuttamista. Joukkojen toiminnan tulee olla kaiken eduskunta ja kunnallistyön perusta. Tarvitaan ihmisten omia kokemuksia ja toimintaa, jotta syntyisi oikeita vaatimuksia. Tarvitaan myös laajaa joukkojen painostusta, että saataisin läpi oikeita päätöksiä.
Mielestäni järjestöt, olkoon kyseessä sitten vaikka SKP:n puolueosastot, ovat vain pelkkä kuori, jos ne eivät organisoi ihmisiä työhön muutoksen puolesta. Jokainen voi tunnistaa itsestään tämän laiskuuden tunnusmerkin. Jos, emme ole mukana ihmisten arjessa, syntyy kirjanoppineiden kuppikuntia, joille elämän todellisuus ja toiminta on vierasta.
Kun sotilasdiktatuureissa julistetaan poikkeustila, niin kielletään suuremman
kuin kahden hengen ryhmän muodostaminen
julkisella paikalla kuten kadulla.
Eli tässä tapauksessa joukkokokoukseksi
katsotaan jo kolmen hengen ryhmä.
"Joukossa tyhmyys tiivistyy" on varsin pätevä totuus.Joukkokokouksia saavat
vain viimeaikoina erilaiset hihhuli-uskovaiset järjestetyksi. Kyllä vasemmistolaisetkin alkavat olla
individualisteja ja miettivät tarkoin
milloin vaikkapa miekkareihin on syytä
osallistua. Punaisuus on korvattu
toiminnassa harmaudella ja Marxeja ja
Leninejä plarataan samoinkuin
uskovaiset raamattujaan. Kirjanoppineet
karkottavat viisaudellaan monta toimintaan halukasta.
Jari Heinonen kirjoittaa, että toiminta edustuksellisissa elimissä on punavihreälle vasemmistolle tärkeätä ja asemia tulee näissä elimissä vahvistaa. Mutta näissä elimissä ei saada kunnon tuloksia ilman kuntalaisten tukea ja omaa yoimintaa. Uudenlaista hegemoniaa ei voi saavuttaa vain ylätasolla parlamentista ja kunnanvaltuustoista käsin. Joukkotoiminnan merkitys muutoksessa on aina ollut ja tulee olemaan keskeinen. Tässä ajattelu- ja toimintatavassa politiikan keskeinen toimija, subjekti ei ole edustuksellisen ylätason toimija, vaan kentän toimija, pieni ihminen (puolueosaston jäsen, kansalainen). Heinosen mielestä meidän pitää ymmärtää tämä vasemmistossa. Onko se meille niin vaikeaa siksi, että pelkäämme itsekin joutuvamme toimimaan. Helpompi olisi tietenkin muistella menneitä ja puhua omassa keskuudessamme. Sellaisessa joukossa, jossa kaikki ovat samaa mieltä kanssamme. Jari Heinosen kirjoitus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: sosialismi.net
Kommunistiluonteinen toiminta on useimmalle nykykansalaiselle vierasta. Periaatteessa moni hyvä asia jonka kommunismi on lainannut kristinuskolta, esim. lähimmäisen huomioiminen, on paremmin saavutettu kristillisten yhteisöjen avulla. Tästä esimerkkinä esim. erilaiset avustusjärjestöt ja elintarvikkeiden jakelupisteet.
Itse mihinkään kirkkokuntaan kuulumattomana annan todella avustukseni mielellään vaikka kirkon ulkomaanavulle tai sen kotimaan avustuksiin koska voin luottaa siitä suurimman osan menevän juuri oikeaan tarkoitukseensa. Osalla kristillisiä avustusjärjestöjä on varsin pienet yleiskulut koska suuri osa työstä on talkoovoimin tehtyä. Punainen Ristikin on kalliimpi yleiskuluiltaan vaikka suuresti arvostankin heidän työtään.
Äärivasemmiston onkin täysin muutettava ohjelmiaan jotta nykyihminenkin voisi kuvitella tulevansa mukaan toimintaan, varsinkin vallankumouksen havittelu pitää jättää kokonaan koska kukaan ei halua astua tuntemattomaan kuin äärimmäisessä epätoivossa, sitä meistä vain ani harva tuntee, onneksi. Muutaman jäsenen järjestöjen yhdistyminen on pelkkää kuriositeettia joukkoja tarvitaan vaikka kuten lestadiolaisten kesäseuroissa eli kymmeniätuhansia aktiiveja.
Lienette itsekin huomanneet miten kannatuksenne supistuu vaalikausi vaalikaudelta joten vian pitää olla teidän opeissanne, kansassa se ei ole.
Miksi SKP, tai jotkut piirit hyljeksivät työväen eri "karsinoiden" yhteistyötarjouksia?
Vasemmistoliitto hyljeksi SKP:tä. mutta SKP itse ei sitten ota vastaan muiden, pienempien yhteistyötarjouksia?
Törkeätä!!! Jos näin on.
Me yhdistämme, emme hajoita, eikö niin?
Alkuperäinen kirjoittaja: mikko kivioja
Hannu on oikeassa. vasemmistolta puuttuu yhteistyön tahto enkä nyt tarkoita kenttäväkeä. vaan esim. vasurien johtohenkilöitä, itsekin vasemmistoliiton jäsenenä näkisin hyvänä vaihtoehtona vanhan skdl:n tyylisen yhteistyöliikkeen, jonne myös vasemmistososialidemokraatit voisivat liittyä (mikäli heitä on muitakin kuin erkki tuomioja)
Alkuperäinen kirjoittaja: Kirsti Era
Minä kans, sano pikkuhärkä...
Jos SKP:n ja Vassin on vaikeaa liittoutua keskenään, niin kasataan laajempi porukka, sit.vas-porukat mukaan. Varmasti lähtisi moni tässä välissä passivoitunut ex-nuorisoliittolainen ja helpompi olisi myös maanitella mukaan nykyistä nuorta porukkaa. Selvästi suuren rahan vastaiset ja köyhien, rauhan ja luonnon puolella olevat tunnukset ja eikun eteenpäin.
Saasttaisi tulla yllätys mm. äänestysprosentin kohdalla, jos syrjäytetyt ihmiset näkisivät, että joku sakki aikoo tosissaan muutosta eikä vilkuile oikeistoyhteistyön suuntaan.
Messiin tullaan kykyjeni mukaan, jos moinen toteutuisi.
Alkuperäinen kirjoittaja: Pia Valkonen
Ylä-Savon radikaalivasemmisto, johon kuuluu myös sitoutumattomia vasemmmistolaisia, kannattaa lämpimästi yhteistyötä - vaikka vaaliliittoa, mikä tuntuu olevan jonkinlainen tabu meillä Vasemmistoliitossa. Hannu Tiaisen kysymystä olemme kyselleet tajaan radikaalivasemmistomme synnyttäneellä Ärräpäät-sähköpostilistalla, jossa olen tutustunut muun muassa toveri Kirsti Eraan.
Radikaalivasemmisto on muuten mielenkiintoinen - näköjään alati uudesti syntyvä - kuvio. Olen ymmärtänyt, että me perustimme sen tammikuussa 2009 Lapinlahdella Ärräpäät-seminaarissa. Tiedonantajan sivuilta saatoimme lukea, että samanlainen verkosto on syntynyt myös Kajaanissa viime talvena.
Kukahan lähtisi yhdistelemään näitä ruohonjuuritason soluja? Olisiko tässä nyt SKDL-sateenvarjon paikka?
Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Tiainen
Mielenkiintoista nähdä tulevassa Vasemmistoliiton puoluekokouksessa, että antaako kentän väki jyrätä itsensä. Käsittääkseni Vasemmistoliiton johdolle ei tule kuuloonkaan vaaliyhteistyö, kun taas kentän väki kannattaa sitä laajalti.
Minusta olisi syytä unohtaa laskelmointi mitä tämä tai tuo hyödyttää puolueita vaan kaiken toiminnan ja ratkaisujen tulee pohjautua siihen, miten me voimme parhaiten auttaa kapitalismin uhreiksi joutuneita.
Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Ketoharju
"Kukahan lähtisi yhdistelemään näitä ruohonjuuritason soluja? Olisiko tässä nyt SKDL-sateenvarjon paikka?" kysyy Pia.
Itä-Suomessa se voisi olla Ärräpäät-verkosto ja itseoikeutetusti sen aktiivinen puuhanainen Pia Valkonen. Tässä loppukesästä, alkusyksystä voisimme kokoontua joukolla pohtimaan asiaa sopivaan paikkaan.
Uskoisin, että luomalla painetta täältä kentältä päin, johdossakin alettaisiin ajatella mitä varten vasemmisto on olemassa.
Sen verran pitää vielä lisätä, että Ärräpää- verkoston kautta olen tutustunut Piaan ja moneen muuhun vasemmistolaiseen ihmiseen. Erilaiset painotukset asioihin suhtautumisessa ovat rikkaus ja tekevät toiminnan mielenkiintoisemmaksi. On se myös antanut uskoa tulevaisuuteen uusien näköalojen kautta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Jori Porspakka
Hannu, jälleen hyvä kirjoitus asioista joita on koettu ja koetaan, edelleen vasemmistossa.
Itselläni on sanotaanko pitkä kokemus aina pioneereista alkaen, mitä Skdl:n "sateenvarjon" alla oli yhteistoiminta kommareilla ja kansandemokraateilla. Se oli myönteistä ja kannustavaa, eikä mitään pientä päämäärää kohti, vaan kohti sosialistista Suomea.
Juuri tämä määränpää ja yhä suureneva kansan kannatushan herätti mm. Kekkosen ( puhe ns. Jollaksen seminaarissa) hajoittamaan Skdl/Komm, ottamalla hallitukseen ns. Saaris-ja Aleniuslaiset.
Ja siitä se lähti - hajaanus. Ja johti omallakin kohdalla erottamiseen seuranneesta vasemmistoliitosta. Ja nykyvasemmisto johtajalta saamani vastaus suoraan kysymykseeni vaaliliitosta, oli kielteinen. Ole nyt tässä sitten rakentamassa yhteistä rintamaa, kun kuntatasolla Tuusulassa samat elkeet.
Alkuperäinen kirjoittaja: mur
punavihreä hallituskoalitio teemaksi ja vaaleihin jättivaaliliitossa vas, vihr, sdp, skp, piraatit
vielä kun viimeisissä vaaleissa vaaliliittoja on
Alkuperäinen kirjoittaja: Kamrat
mikä hinku ja vinku meillä on vasemistoliiton kanssa yhteistöihin.Ollaanko kommunisteja vai EUROPPALAISIA SOSIALISTEJA.Meidän täytyy mietiä menneisyyttä ja tulevaisuutta,minun mielestä ollaan viimeisiä köyhän ihmisen puolustajia.Vasemmistoliitto on näyttänyt jo kenen joukossa se seisoo
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
Kirsti Era:
"Jos SKP:n ja Vassin on vaikeaa liittoutua keskenään, niin kasataan laajempi porukka, sit.vas-porukat mukaan."
Tuossa on paljonkin itua, jopa hyvinkin paljon. Voisin jopa sanoa että jos uutta vasemmiston toiminnallista rintamaa ollaan rakentamassa unohtaen tai sivuuttaen muut jotka ovat kiinnostuneet kansanvaltaisesta toiminnasta kansan hyväksi, hankkeen ennuste ei tule olemaan kovinkaan hyvä.
Sinällään aika ei taida olla vielä kypsä yhtenäisyys kehitykselle ylätasolla,
mutta perustasolla edellytykset ovat olemassa, ja perustason varaanhan yhteinen rintama on rakennettava muutenkin.
Alkuperäinen kirjoittaja: Pekka Virtanen
Viime eduskuntavaaleissa oli Vasemmistoliitolla ja Vihreillä kummallakin 12 kertaa enemmän ääniä
kuin SKP:llä. Tällä pohjalla on tärkeä arvioida kuinka paljon SKP:tä tarvitaan johonkin yhteisrintamaan.
Esiintymällä omana itsenään on mahdollisuus menestykseen jos vaalipropagandasta tehdään älykästä.
Pullistelu ja negaatio asenne ei tee vaikutusta kun SKP:n merkitys on
suhteutettava sen kokoon. Lähemmäs ihmisten arkipäivää ja jokapäiväisiä
ongelmia etsien potentiaalisia äänestäjiä. Huumoria ei ole SKP:n toimissa näkynyt ja vakava vallankumouksellisuus karkottaa äänestäjät. Paatosta ja tosikkomaisuutta on nähty liiaksi.
Vaalikampanjasta on tulossa katkera suurpuolueiden välillä ja pienet jäävät tiedotusvälineissä jalkoihin.
Vain omaperäisellä kampanjalla SKP saa näkyvyyttä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Kirsti Era
Tässä olen Pekka Virtasen kanssa eri mieltä. Vasemmiston vaalimenestyksen ja muunkin politiikan mittari on yhteiskunnasta syrjään työnnetyn köyhälistön rohkaiseminen äänestämään ja toimimaan. Imagokysymys se on vain sikäli, uskovatko he ko. porukan vakavissaan ajavan köyhien asioita. Kikkailussa emme ikinä pärjää Bob-Helsingille, ja se on yksi köyhimpiä vieraannuttava ilmiö.
Huumori on toki hyvä, mutta tärkeämpi on poliittinen sisältö. Että vakavissaan ja konkreettisin aloittein ajetaan työttömien, nuorison, muun köyhälistön asiaa ja muistetaan työssäkäyviäkin vaatimalla hiostuksen ja isäntävallan saamista kuriin ja työaikojen lyhentämistä.
Lienee selvää, että vakavissaan ajaminen tarkoittaa laajempaa rintamaa kuin vain SKP tai Vas ja kentän aktiivista mukanaoloa. Puoluepeli ja taktikointi ei ole vakavaa kuin seurauksiltaan, kuten on nähty.
Alkuperäinen kirjoittaja: Juha Ruokola
Kommunistitkin pitäisi saada mahtumaan yhteen puolueeseen.
Alkuperäinen kirjoittaja: Joutomies
"Nyt on toverit aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja suunnattava yhteiset voimat kylmää ja tunteetonta kapitalismia ja sen juoksupoikaa oikeistoa vastaan. Tehdään se jo näissä eduskuntavaaleissa.", päättää Hannu Tiainen oivan kolumninsa.
Juuri niin pitäisi nyt toimia. Se antaisi tarvittavaa uskoa kaikille vasemmistolaisille ihmisille aina työväenhenkisiä demareita myöten.
Olin aikanaan SKDL:n aikana kunnallispolitiikassa mukana, eikä mitään sovittamattomia kiistoja meillä ollut. Yhteisellä esiintymisellä ja tukeutumalla vähävaraisten ihmisten omaan aktiivisuuteen pystyimme vaikuttamaan ratkaisuihin. Arvostusta tuli yli puoluerajojen.
Lipposen hallituskaudella sitten myöhemmin, tuli vanha sos.dem. valtuutettu vastaani ja huokaisi: " Jos kommunistit olisivat voimissaan, tällainen politiikka ei olisi mahdollista".
Alkuperäinen kirjoittaja: Pekka Virtanen
0,7 % :n ääniosuudella lienee vaikeaa
ajaa Kirsti Eran mainitsemia asioita.
Suhteellisuuden tajua tarvitaan tai
pullistelu muuttuu koomiseksi.
Yhdellä kansanedustajalla on jo merkitystä mutta ulkoparlamenttaalisella toiminnalla
sitäkin vähemmän, mikäli se ei ole realistista.Kamppailut ja taistelut,rintamat ja köyhälistö eivät
kuulu suomalaisten enemmistön sanavarastoon. Kriisien kaataminen propagandassa kansalaisten niskaan ei
äänimäärää lisää.
Moraalisia ja eettisiä periaatteita luettelemalla ja kaiken kattavaa
solidaarisuutta jakelemalla saamme
vakiäänestäjien äänet eikä yhtään enempää.
Nuoriso liikkuu aivan muualla kuin
mitä luulemme.
Perussuomalaisten Timo Soini osaa vetää oikeasta narusta, kun tajuaa
mikä on ajan henki ja mitä kansalaiset ajattelevat ajankohtaisista kysymyksistä. Kumpi on tärkeämpää politiikassa. Vaalimenestys vai uskonkappaleiden hokeminen. Ylpeys
menneistä taistoista ei lämmitä nuorisoa sen enempää Suomessa kuin Kuubassakaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: KAMRAT
Eikö voitaisi pyytää stp,ktp,ym AIDOT punaiset puolueet,ja jos meillä on imago puute niin palkataan kuuluisuuksia puolueseen.
Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Ketoharju
Pekka Virtasen mukaan "Vain omaperäisellä kampanjalla SKP saa näkyvyyttä."
Eikös se ole osa omaperäistä kampanjaa, jos puoluetaktikoinnin sijaan ajetaan vasemmiston yhteistyötä ja laajempaakin rintamaa politiikan suunnan muuttamiseksi.
Sehän on ollut kommunistien periaatteellinen linja niin kauan kuin muistan. Eikä yhteistyö mitenkään himmennä SKP:n näkyvyyttä, päinvastoin.
Kampanjan muodot pitää tietysti olla nykyajan mukaiset ja siinä tarvitaan jokaisen omaa aktiivisuutta. Emme voi jäädä haikailemaan, että puolueen pitää tehdä sitä ja puolueen pitää tehdä tätä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Asko Julkunen
Pekka Virtanen keskittyy kirjoittelussaan vain vaaleihin ja SKP:n ääniosuuteen niissä. Mielestäni tämä on väärä lähtökohta vasemmiston yhteistyölle.Vaalit eivät saa olla kommunistien eikä vasemmistonkaan tärkein toimintamuoto. Reko Ravela myös toteaa Viikkolehden haastattelussa 11.6.-10 Vasemmistoliitonkin keskittyvän liiaksi vaaleihin ja toimintaan niiden ympärillä. Ravela samoin kuin myös SKP:n uusi pääsihteeri J-P Väisänen haluavat molemmat jatkuvia kampanjoita keskeisten poliittisten teemojen ympärille.
Mielestäni vasemmiston yhteistoiminnan lähdettävä perustasolta. Yhteisestä toiminnasta yhteisten tavoitteiden puolesta. On pyrittävä hakemaan sitä mikä yhdistää eikä aina sitä mikä erottaa ja mistä saadaan riita aikaiseksi. J-P Väisäsen esittämä perusturvakampanja voisi olla oiva kohde vasemmiston yhteistyölle.Uusimman Viikkolehden haastattelussa Paavo Arhinmäki nostaa myös esille perusturvan.
Yhteisessä toiminnassa ja kamppailussa oppii tuntemaan liitolaiset ja luottamaan heihin. Tämä voi puolestaan johtaa jonkinlaisen pysyvän valtakunnallisen liiton syntymiseen. Ja sellaisen on kohta pakko syntyäkin, jos meinataan horjuttaa oikeiston ylivaltaa. Vaalilain muutos kieltää mahdollisesti tekniset vaaliliitot tulevaisuudesssa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Olli Mäkinen
Pekka Virtanen kehottaa edellä ottamaan mallia Timo Soinista: "Perussuomalaisten Timo Soini osaa vetää oikeasta narusta, kun tajuaa mikä on ajan henki ja mitä kansalaiset ajattelevat ajankohtaisista kysymyksistä. Kumpi on tärkeämpää politiikassa. Vaalimenestys vai uskonkappaleiden hokeminen."
Miksei Virtanen kehota saman tien ottamaan mallia Jyrki Katasaisesta, onhan kokoomuksen kannatus suurempaa kuin perussuomalaisten? Olisiko niin, että Virtaselle itselleen ovat Soinin edustamat "maahanmuuttajakriittiset" ja oikeistopopulistiset asenteet läheisempiä?
Soini ja perussuomalaiset ovat Espoossa, Helsingissä ja monessa muussa kunnassa hyväksyneet kerta toisensa jälkeen budjetit, joilla on heikennetty julkisia palveluja. Soinilla ei ole ollut mitään sanottavaa, kun työnantajat ajavat työehtojen heikentämistä. Ja Soini on ilmoittanut olevansa valmis hyväksymään jopa Natoon liittymisen.
Hyvä, että SKP ei ota mallia tällaisesta Virtansen esikuvasta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Myyryläinen
Virtanen kirjoittaa, että ulkoparlamentaarisella toiminnalla ei olisi merkitystä. Olen vankasti eri mieltä. Esimerkiksi ay-liike on vaikuttamista ja nykyistä radikaalimpi ay-toiminta olisi vieläkin vaikuttavampaa. Samoin erilaiset yhden asian liikkeiden projektit ovat pystyneet vaikuttamaan moniin paikallisiin asioihin.
Olen myös ymmärtänyt työväenliikkeen historiasta, että monet sen ajamat edistysaskeleet on saatu aikaiseksi nimenomaan koska ulkoparlamentaarisin keinoin on pystytty luomaan painetta poliittisille vastustajille ja ne ovat joutuneet vastoin tahtoaan taipumaan.
Toivon, että vasemmisto ei taivu soinimaiseen sisällöttömään älämölöön ilman aikomustakaan yrittää muuttaa yhteiskunnan rakenteiden vääristymiä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Tiainen
Näyttää siltä, ettei ainakaan Vasemmistoliiton puoluekokous helpottanut yhteistyön mahdollisuuksia ja nimenomaan vaaliyhteistyön. Tutkimattomia näyttävät olevan eräiden ajatusten juoksut.
Alkuperäinen kirjoittaja: Pauli Schadrin
Äänien toivossa ei yhteistyö ole järkevää pitää aina muistaa, että kun yhdistytään pitää olla myös samat tavoitteet. Vaaliliitot on sitten taas asia erikseen. Vasemmistoliitto on oman valintansa tehnyt ja se on tarkoittanut markkinatalouden pönkittämistä niin Ay-liikkeessä kuin kuntasektorillakin. Joukossa on edelleen vanhoja skdl:n jäseniä, mutta ne ovat hyvin sopeutuneet harrastettuun oikeistolaispolitiikkaan. Tälläkin hetkellä useat kunnat ovat tehneet erilaisia leikkauslistoja talouden tasapainoittamiseksi ja kyllä näyttää harjoitettu politiikka kelpaavan vasemmistoliitollekkin. En halua vastustaa millään tavalla vasemmiston yhteistyötä, mutta jos se tehdään kapitalismin ehdoilla ei hyvä seuraa. Sitä vastoin on aika turhaa pyörittää kolmea eri kommunistista puoluetta Suomessa sieltä voitaisiin hyvin aloittaa se yhteistyö. Kun on päässyt läheltä seuraamaan liittotason Ay-politiikkaa täytyy rehellisesti myöntyy, että siellä toimii vain yksi puolue kun aina ollaan samaa mieltä sopimuksista ja kun vielä nykyään Ek on ainoa sopijaosapuoli joka on tyytyväinen. Tuskimpa kukaan uskoo yhdistymisen tuovan SKP:lle mitään lisäarvoa saattaa mennä se loppukin uskottavuus.
Alkuperäinen kirjoittaja: Hannu Tiainen
Askon kommentti on juuri sitä mitä ajan takaa. Ei SKP eikä myöskään Vasemmistoliitto saa olla vain vaalipuolue, vaan kannukset on hankittava arjen toiminnalla ihmisten parissa.
Paulille sen verran, että mielestäni mahdollinen yhteistyöorganisaation tulee olla siksi "löysän" jotta siinä olisi sijansa niin kommunisteilla, sosialisteilla ja sekä vihreillä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Pauli Schadrin
Vaaliliitoista voin varmuudella kertoa sen verran, että vain tietyn puolueen jäsenkirja oikeuttaa paikkaan jossa voi vaikuttaa siis sitoutumattomuus on vain äänien keräämistä puolueille. Tämä pätee kaikissa puolueissa ja näin ollen päätökset tekee suurimman äänimäärän saaneen puolueen edustajat. Vaikka saisit ääniä yksittäisenä edustajana kuinka paljon niin jos et ole pääpuolueen linjoilla et pääse tekeen päätöksiä. Vas.liitossa on hyviä esimerkkejä: Tennilä,Laakso,Seppänen,Kuoppa,Stenius-Kaukonen ja monta muuta. Ryhmästä lennät jos äänestät enemmistöö vastaan äänestäjien toiveiden mukaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Arvo
Pekka, nimenomaan nyt kamppailulla ja taistelulla, rintamilla ja köyhälistölla on merkitystä. Nehän on mitä
ajankohtaisimpia. Miksi?
1. Luodaan rintamaa Natoa ja sotaa vastaan tämähän on jo olemassa yli puoluerajojen Yli puolet suomalaisista vastustaa Natoa!! Ennen II msta luotiin rintamaa fasismia vastaan ja nyt rasismia ja uusfasismia vastaan, jota populistinen (demagogit, kansanryhmiä vastaan yllyttäjät) Perussuomalaiset valheellisin perustein kylvää.
2.Entä köyhälistö? Sanotaan että Suomessa on 700 000 köyhyysrajan alapuolella ja koko ajan tulee lisää ja varsinkin kun leikkaukset alkavat. Millä nimellä sinä tätä suurta ryhmää kutsut? Sanotaan näin että työtätekevistä vasem. noin 60-70%? on aktiiviäänestäjiä, työttömistä 30%? ja kuta syrjäytetty halut äänestää kaikkoavat. Jos köyhälistö saadaan äänestämään, sillä on suuri merkitys. Perussuomalaisten kannatuksen nousu nyt talousromahduksessa perustuu paljon siihen että, vasemmisto (+SDP) ei ole kyennyt puolustamaan työtätekevien etuja.
3. Entä AY ja palkkataistelu!
Laman oloissa on ensiarvoisen tärkeä. Ainahan porvaristo maksattaa sen itsensä kapitalisen talouden lamat työtätekevillä. Lakkoja oli paljon, tosin tulokset olivat laihanlaisia, tosin ahtaajat osoittivat eniten luokka-tietoisuutta, siksi heitä kohtaan käytiin mitä räikein parjauskamppailu. Vai ei palkkataistelut kuulu sanavarastoon. Mikä tärkeintä ne kuuluvat toimintaan. Siis ay-väki lakoilaan asettuu rintamaan kapitalistluokan hyväksikäyttöä vastaan.
4. Ei nämä taistelut mitään pullistelua ole, nämähän ovat elintärkeitä. Eikä nämä liity moraaliin ja etiikkaan, vaan ovat välttämätöntä kamppailua. Sanopa missä aivan muualla nuoriso liikkuu kuin etsimässä töitä ja oikeuksiaan oikeaan tulevaisuuteen. 25% nuorista! JATKUU
Alkuperäinen kirjoittaja: Arvo
5. Ja mikä pahinta! Emme me voi lähteä kilpailemaan Soinin "kansallissosialistisen" ohjelman kanssa, joka johtaa lopuksi umpikujaan. Soini tuo esille osaksi samoja asioita kuin me maustettuna rasismilla mamuja kohtaan, russofobiaa ja Karjala-kaipuuta. On eri asia vetää "oikeasta" narusta kuin toteuttaa todellisia parannuksia. Hyvä esimerkki on Saksasta, jossa sosiaalidemokraatit toteutti oikealta ohittavaa politiikkaa ja sen kannatus romahti. Saksassa on die Linke puolue, jonka kannatus on 12% ja koko ajan kasvanut. Siihen kuuluu monenlaisia ryhmiä (myös marxilaisia) saman katon alla. Pitäisikö ottaa oppia? Populistinen vaalimenestys, joka perustuu kiihotukseen ja vihaan kansanryhmiä kohtaan, ei ole meidän tavoite. Ja taas nämä uskonkappaleet, uskonto ja työväenluokan taistelu eivät sovi yhteen, uskonkappaleilla ei ole todellisuuspohjaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Pekka Virtanen
Vasemmiston ja demarien kielenkäytössä
kamppailu tarkoittaa pitkää lounasta ja
taistelu Itämeren risteilyä.
Vassarit ja demarit kokoontuvat laivoille suunnittelemaan vaalikampanjaansa.Köyhät ovat vähävaraisia.
Eduskuntavaaliin osallistumisen tarkoitus lienee saada ehdokkaita
valituksi , eikä välttämättä vain
käyttää kampanjaa moraalisten ja eettisten arvojen esittelyyn. Tätä lienee jo kokeiltu ilman tulosta.
Saksan,Kreikan ja vaikkapa Kuuban
esimerkeistä ei nyt löydy ensiapua
SKP:n ongelmiin. Valovoimaista ehdokasta tai ehdokkaita ei ole näkyvissä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Juha Ruokola
KTP kertoo 23.6 työkansan sanomissa SKP:n topanneen tekniset vaaliliitot!
Sen jälkeen he toteavat, ettei yhdistymisen mahdollisuuksia SKP:n kanssa ole, koska SKP ei ole oikea kommunistinen puolue.
Alkuperäinen kirjoittaja: Kirsti Era
Totta on, että ehdokkaita pitäisi saada valittua, että olisi mahdollisuus joskus saada asiansa myös ns. porvarilliseen julkisuuteen ja siten ihmisten tietoon. Muutoin on nykyeduskunta osoittanut, että yksinkertaisen enemmistön määrätessä tahdin ryhmän suuruuskaan ei auta. Katsokaapa kepua ja mitä sen "johtama" hallitus on tehnyt maaseudulle ja aluepolitiikalle. Älkää antyako ökyviljelijöin sum,entaa silmiänne: iso osa viljelijöistä on nykyisin faktisestiu renkejä, loputkin agribisneksen alihankkijoita.
Valtion tuottavuusohjelma ja kuntien kurjistaminen on vienyt maakunnista monin verroin ne julkiset työpaikat, mitä alueellistamisohjelma on tuonut.
Olennaista onkin se, onko kuppiin lyötävänä muutakin kuin eduskuntaryhmä: toimiva organisaatio ja laajat yhteydet kenttään, joka tarvittaessa tukee eduskuntaryhmää. Näitä ei esim Vassilla ole Siimeksen ajoista lähtien ollut.
Alkuperäinen kirjoittaja: Pekka Järvinen
Sallinette minunkin lusikkani sopassa?
Ajattelu vain johtotasolla tehtävästä
yhteistyöstä ei kanna pitkälle, koska
poliittiseen johtoon pettyneitä on
liiaksi.On löydettävä sellaiset työn
muodot, jota tarvitsevat jokapäiväi-
sessä elämässään muutosta politiikkaan.
Hallituksen ministereiden väitteeseen,
siitä ettei ole muuta vaihtoehtoa onpaljastettava kansan kielellä.
Esim. hävetkää kansan pettäjät.
On kysyttävä ketä palvelette valehtelijat?
No suurpääomaa tietenkin ja kansan köydyttäminen jatkuu. Haetaan vastauksia
alhaalta ylöspäin ajattelulla kansan
aktivoimiseksi poliittisen muutoksen
puolesta. Silloin kansa on itsensä herra
eikä kapitalistien ja niiden juoksupoikien orja. Virkistävää kesää
teille kaikille toivottaen, ajatuksella
tulevaisuus on kansan eikä kapitalistien.
Alkuperäinen kirjoittaja: Anton M
Medianäkyvyys ja kansantajuinen viesti. Näillä hyvä aloittaa. Lisää 'tempauksia' kaduille ja ostareille, hyvässä hengessä tietysti. Työpaikallani ei edes tiedetty SKP:n vielä toimivan, Tiedonantajakin oli vain kaunis muisto. "Mikä vasemmistoa vaivaa?"-kirjasta (suositan)havaitsemme esim. imago-ongelmat. Tietyt stereotypiat toistuvat, saarnataan mieluiten uskoville jne. Silti, kehitys on pyrkimyksemme. Toivon yhtenäisyyttä. Me Voitamme! :)
Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala
Hyvä Kirjoitus Hannu.
Ihan totta, meiltä puuttuu huumori.
Olemme tosikkomaisia. Otsat rypyssä eteenpäin.
Ei vallankumoustaistelu ole niin vakavaa.
Vaikka onkin...
"Kun se taistelu on vakavaa, ei yhteistyötä näy"...lainaan itseäni.
Asia on vakava...sosialismi, ei se ole nin vakavaa, etteikö voisi olla vakavaa...
Lainaan lisää itseäni.
Tarvitaan joukkotoimintaa.
Joukkotoiminta on toiminta joukoissa.
On siis toimittava joukoissa. Joukot eivät tule meidän luo.
Tampereellakaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Asko Julkunen
Olen Markun kanssa samaa mieltä, tarvitaan joukkotoimintaa. On toimittava joukkojen kanssa. Miten muuten voidaan tuntea niiden todelliset tarpeet, mielialat ja kamppailuvalmius, jos eristäydytään joukoista. Se johtaa äkkiä sanahelinään. Kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessani totesin, vasemmiston (r)yhdistäytyminen voi lähteä liikkeelle vain tätä kautta. Koko vasemmiston toiminnan pääpainon tulee olla kansalai-, joukkotoiminassa. Siis ulkoparlamentaarisessa työssä.
Meidän kommunistien lopullisena päämääränä on sosialismi ja kommunismi, kuten myös SKP:n ohjelmassa todetaan. Elämme kuitenkin tällä hetkellä kapitalistisessa yhteiskunnassa. Näitä yleviä päämääriä ei kuitenkaan syödä eikä niitä voida käyttää vuokranmaksuun. Siksi on tärkeää yhdistää kamppailu päiväkohtaisten etujen puolesta kamppailuun lopullisen päämäärän puolesta.
Me täällä Pohjois-Savossa käynnistelimme viikko sitten Rautavaaralla kampanjaamme 900 euron perusturvan puolesta. Kaikki tuntemani rautavaaralaiset vasemmistoliittolaiset kävivät allekirjoittamassa adressimme, jossa mainittua perusturvaa vaaditaan.Oikeaa asennetta yhteistyöhön osoitti entinen naiskunnanvaltuutettu, joka oli kehoittanut tuttujaan käymään allekirjoittamassa adressin. Toisessa ääripäässä vasemmistoliiton naiskansanedustajaehdokas kieltäytyi kirjoittamasta adressia siihen saakka, kunnes heidän 750 euron perusturva on saavutettu. Mutta ei ole syytä vetää herneitä nenäänsä vaan on etsittävä vasemmistoa yhdistäviä tekijöitä ja jatkettava aktiivista joukkotyötä ja kamppanjointia.
Alkuperäinen kirjoittaja: Pekka Virtanen
Kamppailut, taistelut ja joukot ovat
kärsineet käsitteinä inflaation.
Poliittinen toiminta voi olla älykästä, mikäli se ei perustu pelkästään omien arvojemme esiintuomiseen ja protestointiin
vallassa olijoita kohtaan. Iltapäivälehdet ovat omineet tehtävän vallan vartijoina ja varsinaista paljastettavaa löytyy kansainvälisen
politiikan saralta.
Vasen yks kaks ei nyt toimi. Maanalaisen toiminnan puolella on kenttä vapaa ilman , että se olisi millään lailla laitonta.
Ehkäpä kun säät viilenevät niin ajatuskin alkaa taas kulkea.Meediakynnyksen ylitys tuntuu olevan todella vaikeaa SKP:lle.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työmies
Anteeksi tyhmä kysymys, mitä te tarkoitatte joukkotoiminnalla? Mistä joukoista te oikein puhutte kun sanotte ettei saa eristäytyä joukoista? Onko ajatuksena mennä heiluttamaan punalippua Jehovan todistajain kokoukseen tai jonkin jalkapallojoukkueen harjoituksiin? Julistamaan heille Leninin sanaa? Olen pahoillani, mutta en tajua, olen kai vähän tyhmä. Puhe joukkotoiminnasta ja varoitukset joukoista eristäytymisestä kuulostavat tyhjältä sanahelinältä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Asko Julkunen
Yritän omalta osaltani selventää mitä tarkoitan joukkotoiminnalla.Joukot asuvat vaikkapa tässä Sonkajärven kylällä. Ne koostuvat sekä järjestäytyneistä että järjestäymättömistä ihmisistä. Me kommunistit kuulumme ensiksi mainittuihin ihmisiin.Joukkotoiminta on muutakin kuin pelkkiä mielenosoituksia, joissa punalippujen on syytä olla liehumassa. Ja korkealla.
Kommunistien politiikan, kuten ei vasemmistopolitiikan yleensä tule olla politiikkaa ihmisten puolesta, vaan politiikkaa ihmisten kanssa. Itse ymmärrän joukkotoiminnalla ihmisten omaa kansalaistoimintaa, ulkoparlamentaarista toimintaa omien oikeuksiensa, vaatimustensa ja tavoitteidensa puolesta. Se ei tarkoita pelkästään suurten joukkojen nousua nykymenoa vastaan. Yhtä hyvin sitä ovat pienet kamppailut yhdessä ihmisten kanssa ja yhteistyössä koko radikaalivasemmiston kanssa. Esim. monilla paikkakunnilla nousseet joukkoliikkeet julkisten palvelujen puolesta ovat tätä joukkotoimintaa parhaimmillaan.
Kommunistien on etsittävä toimintamuotoja joilla ihmiset tottuvat yhteistoimintaan, itse vaikuttamaan asioihin ja valvomaan päätösten toteuttamista. Joukkojen toiminnan tulee olla kaiken eduskunta ja kunnallistyön perusta. Tarvitaan ihmisten omia kokemuksia ja toimintaa, jotta syntyisi oikeita vaatimuksia. Tarvitaan myös laajaa joukkojen painostusta, että saataisin läpi oikeita päätöksiä.
Mielestäni järjestöt, olkoon kyseessä sitten vaikka SKP:n puolueosastot, ovat vain pelkkä kuori, jos ne eivät organisoi ihmisiä työhön muutoksen puolesta. Jokainen voi tunnistaa itsestään tämän laiskuuden tunnusmerkin. Jos, emme ole mukana ihmisten arjessa, syntyy kirjanoppineiden kuppikuntia, joille elämän todellisuus ja toiminta on vierasta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Pekka Virtanen
Kun sotilasdiktatuureissa julistetaan poikkeustila, niin kielletään suuremman
kuin kahden hengen ryhmän muodostaminen
julkisella paikalla kuten kadulla.
Eli tässä tapauksessa joukkokokoukseksi
katsotaan jo kolmen hengen ryhmä.
"Joukossa tyhmyys tiivistyy" on varsin pätevä totuus.Joukkokokouksia saavat
vain viimeaikoina erilaiset hihhuli-uskovaiset järjestetyksi. Kyllä vasemmistolaisetkin alkavat olla
individualisteja ja miettivät tarkoin
milloin vaikkapa miekkareihin on syytä
osallistua. Punaisuus on korvattu
toiminnassa harmaudella ja Marxeja ja
Leninejä plarataan samoinkuin
uskovaiset raamattujaan. Kirjanoppineet
karkottavat viisaudellaan monta toimintaan halukasta.
Alkuperäinen kirjoittaja: T.T.T.
Etsimmikö yhteistyötö vasemmalta vai keskustasta? On tiedenkin suuntautuminen oltava erilainen. Niin kuin se myös näkyy.
Alkuperäinen kirjoittaja: Asko Julkunen
Jari Heinonen kirjoittaa, että toiminta edustuksellisissa elimissä on punavihreälle vasemmistolle tärkeätä ja asemia tulee näissä elimissä vahvistaa. Mutta näissä elimissä ei saada kunnon tuloksia ilman kuntalaisten tukea ja omaa yoimintaa. Uudenlaista hegemoniaa ei voi saavuttaa vain ylätasolla parlamentista ja kunnanvaltuustoista käsin. Joukkotoiminnan merkitys muutoksessa on aina ollut ja tulee olemaan keskeinen. Tässä ajattelu- ja toimintatavassa politiikan keskeinen toimija, subjekti ei ole edustuksellisen ylätason toimija, vaan kentän toimija, pieni ihminen (puolueosaston jäsen, kansalainen). Heinosen mielestä meidän pitää ymmärtää tämä vasemmistossa. Onko se meille niin vaikeaa siksi, että pelkäämme itsekin joutuvamme toimimaan. Helpompi olisi tietenkin muistella menneitä ja puhua omassa keskuudessamme. Sellaisessa joukossa, jossa kaikki ovat samaa mieltä kanssamme. Jari Heinosen kirjoitus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: sosialismi.net
Alkuperäinen kirjoittaja: Asko Julkunen
Edellä mainitsemani Jari Heinosen kirjoitus on otsikolla Vasemmisto ja "uusi politiikka".
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Kommunistiluonteinen toiminta on useimmalle nykykansalaiselle vierasta. Periaatteessa moni hyvä asia jonka kommunismi on lainannut kristinuskolta, esim. lähimmäisen huomioiminen, on paremmin saavutettu kristillisten yhteisöjen avulla. Tästä esimerkkinä esim. erilaiset avustusjärjestöt ja elintarvikkeiden jakelupisteet.
Itse mihinkään kirkkokuntaan kuulumattomana annan todella avustukseni mielellään vaikka kirkon ulkomaanavulle tai sen kotimaan avustuksiin koska voin luottaa siitä suurimman osan menevän juuri oikeaan tarkoitukseensa. Osalla kristillisiä avustusjärjestöjä on varsin pienet yleiskulut koska suuri osa työstä on talkoovoimin tehtyä. Punainen Ristikin on kalliimpi yleiskuluiltaan vaikka suuresti arvostankin heidän työtään.
Äärivasemmiston onkin täysin muutettava ohjelmiaan jotta nykyihminenkin voisi kuvitella tulevansa mukaan toimintaan, varsinkin vallankumouksen havittelu pitää jättää kokonaan koska kukaan ei halua astua tuntemattomaan kuin äärimmäisessä epätoivossa, sitä meistä vain ani harva tuntee, onneksi. Muutaman jäsenen järjestöjen yhdistyminen on pelkkää kuriositeettia joukkoja tarvitaan vaikka kuten lestadiolaisten kesäseuroissa eli kymmeniätuhansia aktiiveja.
Lienette itsekin huomanneet miten kannatuksenne supistuu vaalikausi vaalikaudelta joten vian pitää olla teidän opeissanne, kansassa se ei ole.
Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala
Miksi SKP, tai jotkut piirit hyljeksivät työväen eri "karsinoiden" yhteistyötarjouksia?
Vasemmistoliitto hyljeksi SKP:tä. mutta SKP itse ei sitten ota vastaan muiden, pienempien yhteistyötarjouksia?
Törkeätä!!! Jos näin on.
Me yhdistämme, emme hajoita, eikö niin?
Alkuperäinen kirjoittaja: Markku Huhtala
Vihreä Puolue ei käy parlamenttivaaleihin, mutta mikä on vaaliyhteistyö strategia?