Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Eläkeläisten kurittamisen loputtava

    Arkiston arkiston artikkeli
    9.3.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 10/2007.

    Maassamme on runsaat 650 000 kansaneläkettä ja pientä työeläkettä saavaa henkilöä, joiden eläke on keskimäärin vain 800 euroa kuukaudessa. Pelkän kansaneläkkeen varassa elää noin 95 000 suomalaista.

    Alle tuhannen euron kuukausieläkkeeseen joutuu tyytymään puolet eläkkeensaajista. Kaksi kolmasosaa ansaitsee vähemmän kuin 1 200 euroa.

    Kansaneläkkeen pohjaosa poistettiin kokonaisuudessaan Paavo Lipposen sinipuna-hallituksen aikana vuosina 1996-2001. Myös Matti Vanhasen johtama kepu-demarihallitus on lukuisten heikennysten ohella hyväksynyt niin sanotun taitetun indeksin koskemaan kaikkia työ- ja ansioeläkkeitä. Tämän seurauksena eläkkeet jäävät jyrkästi jälkeen palkkojen kehityksestä.

    Eläkkeet vaatimattomalla tasolla

    Täysimääräinen kansaneläke on yksinäisellä henkilöllä asuinkunnasta riippuen vain 495-515 euroa kuukaudessa. Myös työeläkkeet ovat monessa tapauksessa hyvin vaatimattomalla tasolla.

    – Pelkän kansaneläkkeen ja pienen työeläkkeen varassa elävien ihmisten tulot eivät nykyoloissa riitä inhimillisten perustarpeiden tyydyttämiseen. Ikääntyviä henkilöitä uhkaa köyhyysriski, toteaa valt.tri, erikoistutkija Seppo Ruotsalainen SKP:n tekemässä perusturva-aloitteessa.

    Eläkkeistä maksetaan myös korkeaa veroa vastaaviin palkkatuloihin verrattuna. Ero on viime vuosina kasvanut, kun palkansaajien verokevennyksiä on toteutettu ansiotulovähennystä nostamalla.

    Taitettu indeksi syö ostovoimaa

    Taitetun indeksin käyttöönotto on merkinnyt sitä, ettei eläkkeissä huomioida riittävästi yleisen ansiotason nousua. Tämän seurauksena työeläkkeet jäävät automaattisesti jälkeen yleisestä palkkakehityksestä.

    Viime vuonna palkkojen yleiskorotus oli 3,5 prosenttia, mutta eläkeläisillä vain 0,9 prosenttia. Palkat ovat kymmenen vuoden aikana kohonneet keskimäärin 43 prosenttia ja eläkkeet vajaat 20 prosenttia.

    Eläke, joka alunperin oli 60 prosenttia palkasta on enää vain 50 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkkatasosta.

    – Taitetun indeksin haitallisin vaikutus on, että se pienentää vuosi vuodelta yksityisen eläkeläisen eläketulotasoa. Indeksi iskee pahiten yli 75-vuotiaisiin, joiden lukumäärä kasvaa yhteiskunnassa kaikkein nopeimmin, arvioi Ruotsalainen.

    Eduskuntapuolueet eläkkeiden kimpussa

    Tamperelainen Taavi Lintunen on huomannut, miten erityisesti niin sanotut oppositiopuolueet ovat vaalien alla esiintyneet eläkeläisten puolesta puhujina.

    – Nykyiset hallituspuolueet samoin kuin oppositio unohtavat autuaasti olleensa mukana muun muassa taitetun eläkeindeksin toteuttamisessa ja kansaneläkkeen perusosan leikkaamisessa, sanoo Lintunen.

    SKP:n kansanedustajaehdokkaana Pirkanmaalla oleva Lintunen kehottaa eläkeläisiä muistelemaan vaaliuurnilla, kuka näitä leikkaustemppuja aikoinaan tekikään.

    – Se oli Lipposen ensimmäinen hallitus, jossa olivat mukana nykyisestä oppositiosta kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto.

    Lintusen mukaan ainoa tapa, jolla kansalaiset, eläkeläiset mukaan luettuna, voivat vaikuttaa tulevan politiikan suuntaan on äänestää eduskuntaan ihmisiä, jotka tosissaan toimivat eläkeläisten etujen puolesta. (MK)

    * * *SKP vaatii:

    – 800 euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle, joka ei muuten voi sen tasoista sosiaaliturvaa saada vanhuuden, työttömyyden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

    – taitettu indeksi on poistettava.

    – kansaneläkkeitä korotettava välittömästi 50 euron tasokorotuksella kuukaudessa.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Työnantajat ottavat tekoälyn käyttöön rekrytoinnissa varovaisesti – työnhakijat ovat jo askeleen edellä. Kuva Acebrand CCO 0.0.
    Uutiset
    19.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tekoäly muuttaa työnhakua

    Duunitorin tuore Kansallinen rekrytointitutkimus 2026 piirtää kuvan suomalaisesta työelämästä, jossa tekoäly on jo läsnä, mutta sen käyttö jakautuu epätasaisesti.

    OVE loukku uhkaa ikääntyviä työttömiä. Kuva Eero Happonen CCO 4.0
    Politiikka
    18.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Paljastuuko perustoimeentulon yleistuki sudenkuopaksi?

    Vuonna 2025 semaglutidia sisältäviä valmisteita osti lihavuuslääkekäyttöön lähes 90 000 henkilöä. Kuva U3204694 CCO 4.0
    Uutiset
    17.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Lihavuuslääkkeiden käyttö kasvaa rajusti

    Kansanedustaja Johannes Yrttiahon mukaan ydinasekieltoon kaavailtu muutos on silkkaa hämäystä. Kuva Johnny Silvercloud, CCO 2.0.
    Politiikka
    16.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Sitoutuuko Suomi tiiviimmin Yhdysvaltojen sotilaalliseen strategiaan?

    Työttömien Keskusjärjestö varoittaa kynnysrahan normalisoitumisesta. Kuva Florian Plag CCO 2.0
    Kotimaa
    15.3.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Työttömien Keskusjärjestö: Hyväksikäyttö estettävä

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Juttuvinkki

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Päätoimittaja

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!