Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Eläkeläisten kurittamisen loputtava

    Arkiston arkiston artikkeli
    9.3.2007 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 10/2007.

    Maassamme on runsaat 650 000 kansaneläkettä ja pientä työeläkettä saavaa henkilöä, joiden eläke on keskimäärin vain 800 euroa kuukaudessa. Pelkän kansaneläkkeen varassa elää noin 95 000 suomalaista.

    Alle tuhannen euron kuukausieläkkeeseen joutuu tyytymään puolet eläkkeensaajista. Kaksi kolmasosaa ansaitsee vähemmän kuin 1 200 euroa.

    Kansaneläkkeen pohjaosa poistettiin kokonaisuudessaan Paavo Lipposen sinipuna-hallituksen aikana vuosina 1996-2001. Myös Matti Vanhasen johtama kepu-demarihallitus on lukuisten heikennysten ohella hyväksynyt niin sanotun taitetun indeksin koskemaan kaikkia työ- ja ansioeläkkeitä. Tämän seurauksena eläkkeet jäävät jyrkästi jälkeen palkkojen kehityksestä.

    Eläkkeet vaatimattomalla tasolla

    Täysimääräinen kansaneläke on yksinäisellä henkilöllä asuinkunnasta riippuen vain 495-515 euroa kuukaudessa. Myös työeläkkeet ovat monessa tapauksessa hyvin vaatimattomalla tasolla.

    – Pelkän kansaneläkkeen ja pienen työeläkkeen varassa elävien ihmisten tulot eivät nykyoloissa riitä inhimillisten perustarpeiden tyydyttämiseen. Ikääntyviä henkilöitä uhkaa köyhyysriski, toteaa valt.tri, erikoistutkija Seppo Ruotsalainen SKP:n tekemässä perusturva-aloitteessa.

    Eläkkeistä maksetaan myös korkeaa veroa vastaaviin palkkatuloihin verrattuna. Ero on viime vuosina kasvanut, kun palkansaajien verokevennyksiä on toteutettu ansiotulovähennystä nostamalla.

    Taitettu indeksi syö ostovoimaa

    Taitetun indeksin käyttöönotto on merkinnyt sitä, ettei eläkkeissä huomioida riittävästi yleisen ansiotason nousua. Tämän seurauksena työeläkkeet jäävät automaattisesti jälkeen yleisestä palkkakehityksestä.

    Viime vuonna palkkojen yleiskorotus oli 3,5 prosenttia, mutta eläkeläisillä vain 0,9 prosenttia. Palkat ovat kymmenen vuoden aikana kohonneet keskimäärin 43 prosenttia ja eläkkeet vajaat 20 prosenttia.

    Eläke, joka alunperin oli 60 prosenttia palkasta on enää vain 50 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkkatasosta.

    – Taitetun indeksin haitallisin vaikutus on, että se pienentää vuosi vuodelta yksityisen eläkeläisen eläketulotasoa. Indeksi iskee pahiten yli 75-vuotiaisiin, joiden lukumäärä kasvaa yhteiskunnassa kaikkein nopeimmin, arvioi Ruotsalainen.

    Eduskuntapuolueet eläkkeiden kimpussa

    Tamperelainen Taavi Lintunen on huomannut, miten erityisesti niin sanotut oppositiopuolueet ovat vaalien alla esiintyneet eläkeläisten puolesta puhujina.

    – Nykyiset hallituspuolueet samoin kuin oppositio unohtavat autuaasti olleensa mukana muun muassa taitetun eläkeindeksin toteuttamisessa ja kansaneläkkeen perusosan leikkaamisessa, sanoo Lintunen.

    SKP:n kansanedustajaehdokkaana Pirkanmaalla oleva Lintunen kehottaa eläkeläisiä muistelemaan vaaliuurnilla, kuka näitä leikkaustemppuja aikoinaan tekikään.

    – Se oli Lipposen ensimmäinen hallitus, jossa olivat mukana nykyisestä oppositiosta kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto.

    Lintusen mukaan ainoa tapa, jolla kansalaiset, eläkeläiset mukaan luettuna, voivat vaikuttaa tulevan politiikan suuntaan on äänestää eduskuntaan ihmisiä, jotka tosissaan toimivat eläkeläisten etujen puolesta. (MK)

    * * *SKP vaatii:

    – 800 euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle, joka ei muuten voi sen tasoista sosiaaliturvaa saada vanhuuden, työttömyyden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

    – taitettu indeksi on poistettava.

    – kansaneläkkeitä korotettava välittömästi 50 euron tasokorotuksella kuukaudessa.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Suomi on nikkelin jalostusketjun ytimessä ja ihmisoikeusloukkaukset varjostavat globaalia arvoketjua. Kuva Aleksander Novikov CCO 4.0
    Politiikka
    22.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n sotateollisuus nojaa venäläiseen ja indonesialaiseen nikkeliin

    Euroopan unionin puolustusteollisuus rakentuu edelleen venäläisen nikkelin varaan, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu jo kolmatta vuotta.

    Kehitys kertoo rakenteellisesta köyhyydestä, sosiaaliturvan heikennyksistä ja työmarkkinoiden epävarmuudesta Kuva Theobondolfi CCO 4.0
    Politiikka
    21.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Perustoimeentulotuesta tullut pysyvä turva – yhä useampi jää tuen varaan pitkäksi aikaa

    Raskaussyrjintä Suomessa  tutkimuksen mukaan yleisin syrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Kuva Anneli Salo CCO 3.0.
    Politiikka
    20.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Raskaus- ja perhevapaasyrjintä lisääntyy – Talentia vaatii Orpo–Purran hallituksen lakimuutoksen perumista

    Texas A&M yliopisto kielsi haitalliseksi katsomiaan rotu  ja sukupuoli ideologioita. Kuva Dirk CCO 2.0
    Kulttuuri
    19.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Platon pannaan Texasissa – Žižek avaa kohun juuret tuoreessa esseessään

    kuva 3 Emma Grönqvist
    Tutkimus
    18.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Oikeiston woke-asenteita selittää erityisesti usko väestönvaihtoteoriaan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!