”Esitän puolta korkeampaa palkankorotustavoitetta”

Alkuperäinen kirjoittaja:

SAK:n valtuusto oli vain muodollisesti yksimielinen viime viikonvaihteessa kun se päätti asettua keskusliiton huippujohdon valmiiksi alimitoitetun palkankorotustavoitteen taakse. Kunta-alan ammattiliittoa KTV:tä valtuustossa edustava Savonlinnan kaupungin päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Juha Bilund esitti, että ”SAK lähtee neuvotteluihin puolta korkeammalla palkankorotustavoitteella kuin mitä ammattijärjestön hallitus on esittänyt”.

Bilund ei kuitenkaan saanut esitykselleen kannatusta yhdeltäkään toiselta valtuuston jäseneltä, joten esitys raukesi ilman äänestystä.

Julkaisemme Bilundin esityspuheenvuoron pääkohdat seuraavassa:

”Viimekertaisen tuposopimuksen sanottiin työllistävän ja tukevan ostovoimaa. Sen piti olla solidaarinen ja oikeudenmukainen. Kuinka sitten kävi? Tosiasiassa työpaikkoja vähennetään ja väkeä irtisanotaan koko ajan. Vastaavasti rikkaat ja suurituloiset käärivät miljarditolkulla lisää tuloja.

Teollisuudessa on vähennetty yli 40 000 työpaikkaa nykyisen ”työllisyys-tupon” aikana ja irtisanomisaalto jatkuu koko ajan. Osinkoja pörssiyhtiöt jakoivat viime vuonna 4 900 miljoonaa euroa ja tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä jo lähes 5 830 miljoonaa euroa. Lisäksi omistajille on vielä vuoden loppupuolella tulossa 600 miljoonan euron lisäosingot.

Yritykset ovat siirtäneet suuren osan voitoistaan ulkomaille yritysostoina ja sijoituksina. Vastaavasti investoinnit kotimaahan ovat olleet melko vähäiset, joten se siitä kapitalistien isänmaallisuudesta.

Tämän on mahdollistanut matalatasoiset tulopoliittiset ratkaisut, joilla on lahjoitettu palkansaajille kuuluvia rahoja ja muita etuja työnantajille. Tämän seurauksena on palkkatulojen osuus kansantulosta pudonnut alemmaksi kuin koskaan sotien jälkeisenä aikana. Lisäksi osa palkansaajista saa niin pientä palkkaa, että se ei riitä elämiseen.

Tuloeroja on lisätty myös sopimusten verohelpotuksilla, joista ovat hyötyneet suurituloiset. Siinä on tapahtunut tulonsiirto pienituloisilta suurituloisille. Samalla on heikennetty julkisia palveluja sekä niiden rahoituspohjaa. Julkisten palvelujen turvaamiseksi verohelpotuksista on luovuttava ja ryhdyttävä kamppailuun kuntien valtionosuuksien korottamiseksi 1990-luvun alun tasolle.

Suomi on edelleen kilpailukykyisimpiä maita ja tärkein tehtävä tulevissa neuvotteluissa on tulonjaon kääntäminen oikeudenmukaiseen suuntaan. Se edellyttää reiluja palkankorotuksia joilla palkkatulojen ja pääomatulojen välistä eroa lähdetään kuromaan kiinni. Kiristynyt työtahti ja lisääntynyt työuupumus työpaikoilla edellyttävät työajan lyhentämistä ansiotasoa alentamatta. Sillä parannetaan työllisyyttäkin.

Esitetty palkankorotustarve neuvotteluihin on alimitoitettu, eikä sillä turvata tulonjaon kääntymistä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Palkansaajien reaaliansioiden merkittävä korottaminen on tässä tilanteessa ay-liikkeelle myös todellinen uskottavuuskysymys. Palkankorotukset lisäävät kotimaista kulutuskysyntää, mikä luo puolestaan uusia työpaikkoja sekä hyvinvointia.

Esitän, että SAK lähtee neuvotteluihin puolta korkeammalla palkankorotustavoitteella kuin mitä ammattijärjestön hallitus on esittänyt. Siitä lähtevät linjaukset ja kamppailu, joilla tulonjako saadaan käännettyä oikeudenmukaisempaan suuntaan. Tarvittaessa palkankorotukset on ajettava läpi ammattiyhdistysliikkeen perinteisin taistelukeinoin joukkovoimaa käyttäen.”