EU:n perustuslaki uhkaa yhä hyvinvointipalveluja

Alkuperäinen kirjoittaja:

Suurin osa suomalaisista pitää hyvinvointipalvelujen turvaamista
tärkeimpänä asiana Suomen EU-politiikassa. Enemmistö
ei halua antaa EU:lle lisää päätösvaltaa hyvinvointipolitiikassa.

Eduskunnan suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta ovat kuitenkin antaneet
hallitukselle valtuudet hyväksyä unionin perustuslakiin muotoilut,
joiden mukaan hyvinvointipolitiikkaan vaikuttavista EU:n sisämarkkinoiden
ja kansainvälisen kaupan säädöksistä voidaan päättää
määräenemmistöllä.

Neuvottelumandaatti on EU-politiikan epädemokraattisen käytännön
mukaisesti salainen.

Tiedonantajan saamien tietojen mukaan suuren valiokunnan mietinnössä
(

SuVP 25/2004vp

) vahvistettiin 14.5. myös valtioneuvoston neuvottelutavoitteita
koskeva muistio, jonka mukaan hyvinvointipalvelujen alistaminen EU:n enemmistöpäätöksenteolle
voidaan hyväksyä, jos perustuslaki turvaa Suomelle ”oman
äänivaltaisen komissaarin” ja muita EU-komission johtamaa
”yhteisömenetelmää” vahvistavia asioita.

Peruspalvelujen puolesta toimineet kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen
edustajat sekä tutkijat järjestivät viime perjantaina eduskunnassa
kuulemistilaisuuden, jossa he vaativat asettamaan perustuslain hyväksymisen
ehdottomaksi kynnysehdoksi hyvinvointipalvelujen säilyttämisen
kansallisessa päätösvallassa.

– On omituista, että päättäjämme esiintyvät
ikään kuin tämä asia riippuisi siitä, saako Suomi
tukea tavoitteilleen muilta. EU:n perustuslakia ei tule, jos Suomi ei sitä
hyväksy. Jokaisella jäsenmaalla on veto-oikeus kun peruskirjaa
muutetaan, muistutti tilaisuuden vetäjä

Thomas Wallgren

.

– Miksei hallitus ilmoita, että hyvinvointipalvelujen turvaaminen
on meille ehdoton kynnyskysymys, josta emme neuvottele?

EU:n perustuslakiesityksessä erityisesti artiklat III.179 ja III.217
antavat EU:lle vallan päättää määräenemmistöllä
hyvinvointipalveluja koskevista sisämarkkinasäännöksistä
ja kauppapoliittisista sopimuksista. Toisaalta esityksen mukaan perustuslaista
jätetään pois nykyisessä EU:n perussopimuksessa olevan
ns. suojalausekkeet, joiden mukaan sosiaali-, terveys-, koulu- ja audiovisuaaliset
julkiset palvelut ovat kansallisessa päätösvallassa.

– Kun ministerit vähättelevät näiden muutosten merkitystä,
on syytä kysyä, miksi ne tehdään, ellei EU:n enemmistöpäätöksenteon
ja kauppapolitiikan toimivallan laajentamista hyvinvointipalveluihin ole
myös tarkoitus käyttää, kysyi puolestaan

Yrjö
Hakanen

Helsingin Maunulassa keskiviikkona pidetyssä tilaisuudessa.

Hän muistutti, että enemmistöpäätöksenteon
laajentaminen on EU:n päätöksenteon kehittämisen pääsuunta.
Esimerkiksi sosiaalisektorilla lähes kaikki asiat on EU:ssa jo siirretty
enemmistöpäätöksenteon piiriin.

– Samaan aikaan valmisteltava EU:n palveludirektiivi kertoo paljon siitä,
mihin pyritään. Sen mukaanhan EU:n sisämarkkinoilla palvelujen
laadun ja työehtojen valvonta olisi vain ns. lähettäjämaan
viranomaisten vastuulla eivätkä vastaanottajamaan viranomaiset
saisi puuttua siihen esimerkiksi tiukemmilla normeilla.

Hyvinvointipalveluja koskevat ongelmat ovat eräs osoitus Suomen hallituksen
ja eduskunnan EU-politiikan epädemokraattisuudesta, johon liittyy sanojen
ja tekojen jatkuva ristiriita.

Sosiaali- ja terveysministeri

Sinikka Mönkäre

vakuutti
vielä viime viikolla hallituksen pitävän peruspalveluja alueena,
josta EU voi päättää vain yksimielisesti. Samaan aikaan
hallitus oli jo luopunut tästä tavoitteesta.

Itse asiassa julkisten palvelujen säilyttämisestä kansallisessa
päätösvallassa luovuttiin jo

Paavo Lipposen

hallituksen
toimesta. Silloinen hallitus hyväksyi yksimielisesti perustuslakia
valmistelleen konventin esityksen julkisten palvelujen alistamisesta EU:n
kauppapolitiikalle. Nykyisten hallituspuolueiden –

keskustan, SDP:n ja
RKP:n

– lisäksi myös edelliseen hallitukseen osallistuneet

Vasemmistoliitto

,

vihreät

ja

kokoomus

ovat siten
olleet mukana murentamassa hyvinvointipalvelujen suojaa.

Eduskuntapuolueiden sanojen ja tekojen vastaavuutta mitataan nyt siinä,
vastustavatko ne perustuslain hyväksymistä, jos ja kun siihen
ei tule takeita hyvinvointipalvelujen turvaamisesta. Edes perustuslain valmisteluja
arvostelleet Vasemmistoliitto ja vihreät eivät olleet viime viikon
kuulemistilaisuudessa valmiita ilmoittamaan eduskuntaryhmiensä vastustavan
EU:n perustuslakia.

– On demokratian pilkkaamista, että kansalaisille ei kerrota hallituksen
täsmällisiä neuvottelutavoitteita nyt EU-vaalin alla, vaikka
perustuslaki aiotaan sopia vain neljä päivää vaalin
jälkeen pidettävässä huippukokouksessa, kritisoi Yrjö
Hakanen.

– Vaatimus kansanäänestyksestä ja EU:n perustuslain hylkäämisestä
on entistä tärkeämpää nostaa esiin EU-vaalissa.
Vain SKP:lle annetuista äänistä tietää varmasti,
että niitä ei käytetä hyvinvointipalveluja ja demokratiaa
uhkaavan perustuslain ajamiseen.