”EU:n perustuslakiin tehtävä muutoksia”
– Kansalaisten sitoutuminen Euroopan unionin tulevaisuuteen perustuu
siihen luottamukseen, että unionin politiikka palvelee heidän
etujaan. Eurooppalaiset arvostavat suuresti jäsenvaltioiden sitoumuksia
turvata ja tarjota sosiaali-, terveys-, koulutus-, kulttuuri- ja audiovisuaalisia
palveluja. Kansalaiset eivät yleensä tue näiden palveluiden
liberalisointia, todetaan 15 tutkijan, muun asiantuntijan ja kansalaisaktivistin
hallitukselle ja eduskunnalle viime viikolla jättämässä
vetoomuksessa.
Vetoajien mukaan sisämarkkinoiden ja kauppapolitiikan tehokkuus
on viime kädessä keino edistää kansalaisten hyvinvointia,
eikä itseisarvo. Loppujen lopuksi markkinoiden rajat tiedostava sisämarkkina-
ja kauppapolitiikka on pitkällä tähtäyksellä kannattavampi
kuin sellainen, joka lyhyen tähtäimen tehokkuustavoitteiden kautta
heikentää mahdollisuuksia turvata Euroopan unionin kansalaisten
sosiaalisia oikeuksia ja arvoja.
– Siksi olemme vakuuttuneita, että Euroopan unionin perustuslakiesitystä
pitää vielä muuttaa eräiden tärkeiden yksityiskohtien
osalta, toteaa vetoomuksen jättäjiin kuulunut akatemiatutkija
ja filosofi
Thomas Wallgren
.
– Vetoamme Suomen eduskuntaan, hallitukseen ja kaikkiin EU:n hallitusten
välisen konferenssin neuvottelijoihin, että esittämämme
ja perustelemamme muutokset olemassa olevaan esitykseen EU:n perustuslaiksi
varmistetaan, Wallgren jatkaa.
Hänen mukaansa esitetyt muutokset voidaan saada aikaan vahvistamalla
tai laajentamalla jo olemassa olevia ja jo käsiteltyjä ehdotuksia.
Kaikki esitykset ovat sopusoinnussa Suomen eduskunnan ja hallituksen aiempien
linjausten kanssa.
Kyse on siis hyvinvoinnin peruspalvelujen suojelemisesta. Laajin huoli
on tullut esille terveyspalveluiden osalta, mutta on olemassa samankaltaisia
perusteltuja huolia myös sosiaalisten, koulutuksellisten, kulttuuristen
ja audiovisuaalisten peruspalveluiden osalta.
Vetoomuksessa todetaan mm., että:
– Perustuslaki ei saa millään muotoa vahingoittaa tai haitata
jäsenvaltioiden vastuuta kantaa velvoitteitaan terveys-, sosiaali-,
koulutus-, kulttuuri- ja audiovisuaalisten palvelujen politiikan tavoitteiden
määrittämisessä ja toteutuksessa, rahoituksen, hallinnon
ja organisaation sekä tuottamisen osalta.
– Päätavoite on selkiyttää peruspalvelujen ja sisämarkkinasääntöjen
suhdetta lisäämällä erillinen artikla perustuslakiehdotuksen
III-osion yleiseen osaan. Ilman tällaista lisäystä peruspalvelut
saattavat vähitellen joutua alisteisiksi sisämarkkinasäädöksille.
Käytännössä tämä voi tulevaisuudessa vaikuttaa
useiden peruspalvelujen rahoitukseen, hallintoon ja tuottamiseen, kuten
esimerkiksi siihen, miten terveydenhuollon, perus- ja korkeakoulutuksen,
päivähoidon, vanhusten palveluiden ja kirjastojen toimintaa ja
rahoitusta säädellään Suomessa.
– Perustuslain ei tule millään muotoa vahingoittaa tai haitata
jäsenvaltioiden vastuuta sosiaaliturvan mukaisten terveyden ja sairaanhoidon
palvelujen politiikan, rahoituksen, hallinnon ja tuottamisen määrittämisessä.
– Jäsenmaiden vastuu sisältää etenkin terveyden-
ja sairaanhoidon palvelujen hallintoon ja rahoitukseen liittyvät toimet
sekä kansalliset standardit.
– Nizzan sopimukseen verrattuna perustuslain ehdotus laajentaa Euroopan
komission kauppapoliittista toimivaltaa siirtämällä kaikki
palvelusektorit, lukuun ottamatta audiovisuaalisia ja kulttuurisia palveluja,
kauppapoliittisen määräenemmistöön perustuvan päätöksenteon
piiriin.
– Kauppaan ja investointeihin liittyvät päätökset
terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaali-, koulutus-, kulttuuri- ja audiovisuaalisten
sektorien palveluihin liittyen tulee tehdä näiden sektorien politiikan
pohjalta ja osana jäsenvaltioiden vastaavaa kompetenssia. Jäsenvaltioiden
tulee neuvotella ja tehdä kaikki näihin sektoreihin liittyvät
päätökset yhdessä unionin kanssa.
Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton
hallituksen puheenjohtaja
Elli Aaltonen
, Sosiaali- ja terveysturvan
keskusliiton toiminnanjohtaja
Riitta Särkelä
, Kelan tutkija
ja Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja
Maija Sakslin
, Opetusalan ammattijärjestön
OAJ:n erityisasiantuntija
Marjatta Melto
, Åbo Akademin kansainvälisen
talouden dosentti ja Attacin puheenjohtaja
Jan Otto Andersson
, Stakesin
erikoistutkija
Meri Koivusalo
, Attacin varapuheenjohtaja
Kaisa
Eskola
, Maan ystävien puheenjohtaja
Leo Stranius
, historiallis-yhteiskuntatiedollisen
kasvatuksen professori ja Attacin työryhmän jäsen
Sirkka
Ahonen
, Attacin työryhmän jäsen
Virve Pohjanpalo
,
Attacin veroryhmän vetäjä
Ville-Perkka Sorsa
, Attacin
jäsen
Mikko Sauli
, solidaarisuustyöntekijä
Ville-Veikko
Hirvelä
, Crash – Tutkimusta ja toimintaa oikeudenmukaisuuden edistämiseksi
-järjestön puheenjohtaja
Outi Hakkarainen
sekä akatemiatutkija
ja Demokratiafoorumi – Vasudhaiva Kutumbakamin varapuheenjohtaja
Thomas
Wallgren
.
EU:n perustuslakiesitystä ja julkisten palvelujen turvaamista käsitellään
myös Suomen sosiaalifoorumissa lauantaina ja sunnuntaina Helsingin
suomenkielisessä työväenopistossa.
