Euroopan vasemmisto uudistaa strategiaansa

Euroopan vasemmistopuolue kokoontuu 17.–18. huhtikuuta Brysseliin kongressiin. Tavoitteena on päivittää liikkeen strategiaa ja vahvistaa sen poliittista toimintakykyä. Kongressi järjestetään aikana, jota leimaavat kiihtyvä militarismi, autoritaariset arvot ja taloudellisen vallan keskittyminen. Euroopan vasemmistoon kuuluu yli 40 puoluetta eri puolilta maanosaa, ja kongressilta odotetaan linjauksia, jotka määrittävät koko eurooppalaisen vasemmiston suuntaa tulevina vuosina. Suomesta Euroopan vasemmistoon kuuluu Suomen kommunistinen puolue (SKP).

Kongressiin SKP:n delegaatiossa osallistuva SKP:n varapuheenjohtaja Jiri Mäntysalo kirjoittaa kongressista SKP:n kotisivuilla. Mäntysalon mukaan Euroopan vasemmiston kongressin esityslistalla on useita rakenteellisia uudistuksia. ”Kongressin käsittelyssä on monia esityksiä, kuten kahden puheenjohtajan mallin käyttöönotto. Mallin tavoitteena on vahvistaa kollektiivista johtajuutta ja lisätä poliittista edustavuutta. Samassa yhteydessä käsitellään myös laajempaa kollektiivisen johdon muodostamista, mikä olisi merkittävä askel pois perinteisestä hierarkkisesta puoluerakenteesta”, sanoo Mäntysalo.

Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja Tiina Sandberg on toiminut kuluvalla kaudella Euroopan vasemmiston sääntökomission puheenjohtajana. Komissio on valmistellut kongressille useita sääntömuutoksia. SKP on jättänyt oman aloitteensa kongressille. Siinä esitetään Euroopan vasemmiston työryhmien vahvistamista ja niiden poliittisen roolin selkeyttämistä.

Militarismin nousu ja EU:n geopoliittinen käänne

Kongressissa arvioidaan kriittisesti Euroopan ja maailmanlaajuista militarisaatiota. Mäntysalon mukaan Naton vaatimus nostaa sotilasmenot viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, kuormittaa yhteiskuntia ja ohittaa kahden maailmansodan opetukset. ”Viiden prosentin vaatimus tarkoittaa valtavaa resurssien siirtoa sosiaalisista tarpeista sotilaalliseen varustautumiseen. Tämä kehitys uhkaa paitsi rauhaa ja turvallisuutta myös yhteiskuntien sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja taloudellista vakautta”, sanoo Mäntysalo.

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ajama niin sanottu geopoliittinen rooli – eli EU:n pyrkimys toimia suurvaltapolitiikan logiikalla – saa SKP:n Mäntysalolta jyrkkää kritiikkiä. Mäntysalon mukaan puheet siitä, kuinka EU:n täytyy oppia ”puhumaan vallan kieltä”, ohittavat täysin Euroopan oman väkivaltaisen siirtomaahistorian.
Mäntysalon mukaan Euroopan vasemmisto vaatii imperialististen valtarakenteiden purkamista ja päätöksenteon siirtämistä demokraattiseen valvontaan.

Tekoälyn demokratisointi

Kongressissa käsitellään myös tekoälyn kehitystä, joka on noussut keskeiseksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Mäntysalon mukaan tekoäly voi vahvistaa julkisia palveluja, parantaa työoloja, tukea ekologista suunnittelua ja laajentaa tiedon saavutettavuutta — mutta vain, jos demokraattinen valvonta korvaa yritys- ja sotilasintressit. ”Tekoälyn ympäristövaikutukset ja resurssien riisto nostetaan esiin kysymyksinä, jotka vaativat poliittista ohjausta”, sanoo Mäntysalo.

Yhtenäisyyttä kapitalismin haastamiseen

SKP:n mukaan Euroopan vasemmiston, vihreiden ja edistyksellisten voimien on rakennettava laajoja liittoumia haastaakseen kapitalistisen järjestelmän. ”Euroopan vasemmisto, vihreät ja edistykselliset voimat tarvitsevat yhtenäisyyttä haastaakseen kapitalistisen järjestelmän ja rakentaakseen yhteiskunnan, jossa jokaisen vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen ehto”, sanoo Mäntysalo.

Vasemmiston strateginen haaste on kyetä yhdistämään eri liikkeet ja toimijat yhteiseen poliittiseen projektiin.

Sosialismi tai barbaria – historiallinen valinta

Kongressin viesti on selkeä ja historiallisesti latautunut. Mäntysalon mukaan ”ihmiskunnan edessä on jälleen historiallinen valinta: sosialismi tai paluu barbariaan.” Sosialismi tai barbaria viittaa Rosa Luxemburgin analyysiin siitä, että kapitalismin kriisit voivat johtaa joko vapauttavaan yhteiskunnalliseen murrokseen tai tuhoisaan taantumukseen.

Mäntysalon mukaan Euroopan vasemmisto on valinnut puolensa: rauha sodan sijaan, sosialismi epätasa-arvon sijaan, feminismi patriarkaatin sijaan, ekologinen kestävyys luonnon riiston sijaan, demokratia autoritaarisuuden sijaan ja solidaarisuus eristäytymisen sijaan.

”Tämä poliittinen ohjelma rakentuu radikaalille tasa-arvolle, antimilitarismille ja ekologiselle vastuulle – arvoille, jotka haastavat nykyisen talousjärjestelmän logiikan ja sen tuottamat valtasuhteet”, sanoo Mäntysalo.

Kongressi määrittää vasemmiston suunnan kriisien aikakaudella

Brysselin kongressi on Euroopan vasemmistolle ratkaiseva hetki. Se kokoaa yhteen puolueet, jotka pyrkivät rakentamaan vaihtoehtoa militarisoituvalle, eriarvoistuvalle ja ekologisesti kestämättömälle Euroopalle. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa vasemmiston sisäistä yhtenäisyyttä ja poliittista selkeyttä.

Kongressin viesti on, että taistelu ei ole menetetty. Se voidaan yhä voittaa – mutta vain, jos työväenluokka ja edistykselliset voimat kykenevät yhdistämään voimansa ja haastamaan pääoman vallan rakenteet.

---