Fazer Leipomot vähentämässä 200 työntekijää ympäri maata

Alkuperäinen kirjoittaja: Thomas Micklin

Vantaa (TA)

– Työnantaja voi nykyään näköjään
tehdä ihan mitä vain haluaa, ihmettelee

Fazer Leipomot Oy

:n
Vantaan Vaaralan tehtaan pääluottamusmies

Jouni Ahjolinna

saatuaan toissa viikolla käteensä ilmoituksen syyskuun puolessa
välissä aloitettavista yt-neuvotteluista tehtaan väen vähentämiseksi.

Ennakkotietojen mukaan Fazer Leipomot olisi koko maassa vähentämässä
kaikkiaan noin 200 työntekijäänsä. Vantaan Vaaralassa
vähentämistarpeen on uumoiltu olevan siinä 40 paikkeilla.

Vaaralassa on tällä hetkellä yhteensä noin 440 työntekijää.

– Mutta nämä ovat todellakin aivan epävirallisia vähentämislukuja,
ainakaan täällä Vaaralassa meille ei vielä ole kerrottu
mitään tarkempaa, vaan ne luvut tulevat esiin kai sitten vasta
kun varsinaiset yt-neuvottelut virallisesti aloitetaan, Ahjolinna arvelee.

Väen vähentämistarpeen syistäkin on toistaiseksi tihkunut
varsin vähän tietoa.

– Jossakin on näkynyt vain sellainen epämääräinen
ilmaisu, kuin että taustalla olisi ”tuotevalikoiman ja investointien”
uudelleenjärjestelyn aiheuttamat näkökohdat. Mitä se
nyt sitten käytännössä tarkoittaa, Ahjolinna pohtii.

Hän huomauttaa, ettei Fazer Leipomot – ainakaan Vantaan Vaaralassa
– suinkaan ole tehnyt tappiota.

– Mutta tämähän se metkaa nykyään juuri onkin.
Ei enää riitä, että sinänsä tehdään
voittoa, vaan pitää vielä saada kasvuakin eli lisää
ja lisää voittoa, mahdollisimman paljon voittoa. Jos ei niin käy,
lähdetään heti saneeraamaan ja siis ennen kaikkea vähentämään
juuri henkilöstöä ja sen myötä yleensäkin
henkilöstökuluja, pääluottamusmies Ahjolinna ihmettelee.

Hän on päätynyt siihen, että Fazerkin – kuten näköjään
niin moni muukin firma nykyään Suomessa – yksinkertaisesti haluaa
vain mahdollisen suuren tuoton mahdollisimman pienellä panostuksella.

Mutta eikö tällaista juuri ole se paljon puhuttu kapitalismi?

– Niin näkyy olevan, Ahjolinna tokaisee mutta jatkaa:

– Täytyyhän tällaisessa järjestelmässä
olla jonkinlaisia pidäkkeitä myös työnantajille, etteivät
voi tehdä ihan mitä vain kulloinkin lystäävät,
Ahjolinna painottaa.

Hän muistuttaa, että aivan kuten muutama edellinenkin maan
hallitus nykyinen uusikin hallitus puhuu edelleen työttömyyden
vähentämisestä ja työllisyyden edistämisestä
ikään kuin ykkösasiana.

– Mutta miten on käytännössä? Mitä hallitus
ja lainsäätäjät yleensäkin tekevät käytännössä
näiden asioiden edistämiseksi? Ei paljon mitään, Ahjolinna
vastaa omaan kysymykseensä.

Hän vaatiikin vihdoin konkreettisia lainsäädännöllisiä
toimia ja uudistuksia näihin asioihin puuttumiseksi.

– Ennen kaikkea työntekijöiden irtisanomissuojaa olisi selkeästi
parannettava lainsäädäntöteitse. Tärkeä yksityiskohta
tässä yhteydessä olisi tuntuvan erorahan maksaminen irtisanotuille
työntekijöille. Tällainen järjestelmähän on
useissa muissa EU-maissa, miksi ei siis myös Suomessa, Ahjolinna ihmettelee.

Seuraava muutettava asia on laki yhteistoiminnasta yrityksissä eli
ns. yt-laki.

– Yt-lakihan on nykyään täysin työnantajien puolella.
Ei yt-neuvotteluissa työntekijöillä ole mitään
vaikutusvaltaa, vaan kyse on työnantajan suorasta sanelusta. Se irtisanoo
tai lomauttaa juuri niin kuin on alunperin aikonutkin, ei yt-”neuvotteluissa”
neuvotella mitään vaan kulutetaan vain lain määräämä
aika ennen kuin työnantaja voi alkaa toteuttaa aikomansa toimet, Ahjolinna
tietää kokemuksestaan.

Etenkin työnantajan vetoaminen ns. taloudellisiin ja tuotannollisiin
syihin on muodostunut varsinaiseksi irtisanomis- ja lomautusautomaatiksi,
johon työntekijäpuolella ei ole käytännössä
juuri mitään sanomista.

– Vähintäänkin yt-lakiin olisi saatava nykyistä pitemmät
neuvotteluajat, niin että irtisanomisajat edes jonkin verran pitkittyisivät.
Kyllä irtisanomiset on tehtävä edes hiukan nykyistä
vaikeammiksi työnantajille, Ahjolinna katsoo.