Reilut palkankorotukset ovat välttämättömiä ostovoiman lisäämiseksi. Se on ratkaisevasti parempi keino lamasta ulos pääsemiseksi, kuin vanhat virheet toistava uusliberalistinen malli.
Article:
Palkankorotuksia tarvitaanReilut palkankorotukset ovat välttämättömiä ostovoiman lisäämiseksi. Se on ratkaisevasti parempi keino lamasta ulos pääsemiseksi, kuin vanhat virheet toistava uusliberalistinen malli.
There are currently 0 users online.
Alkuperäinen kirjoittaja: suu säkkiä myöten
Palkankorotukset tai alennukset tulisi sitoa tuottavuuteen. Kun tuottavuus on hyvä ja on kasvua, on mistä jakaa. Toisaalta taas kun tuottavuus alenee pitää olla myös joustavuutta toiseen suuntaan. Näin laman aikana on useimmilla aloilla epärealistista haaveilla palkankorotuksista kilpailukyvyn siitä vaarantumattaAlkuperäinen kirjoittaja: Tasapuolista
pörssiyhtiöiden osinkojen jakoa omistajille ei nähtäväksi tarvitse sitoa tuottavuuteen, kun osinkoja jaetaan enemmän kuin viime vuonna vaikka tulokset romahtivat yli 40 prosenttia. Onpas kaksinaismoralistista peliä pörssikapitalistelta! Jos on varaa maksaa osinkoja niin on varaa maksaa palkkaakin duunarille.Alkuperäinen kirjoittaja: Arto Viitaniemi
SKP on aina vaatinut palkkojen korottamista työn tuotavuuden kasvua vastaavasti, mutta niin se ei valitettvasti ole mennyt. 1990-luvun puolivälin jälkeisenä aikana työn tuottavuuden kasvu on ohjattu lähes kokonaisuudessaan yritysten voittoihin ja omistajille osinkoina.Nyt pörssiyhtiöt ilmoittavat osinkojen jakamisesta, joka ylittää edellisvuoden määrän huomattavasti. Edellisvuonna jaettiin historian toiseksi suurimmat osingot. Tämä kertoo siitä, että samaan aikaa kun duunareita vaaditaan alentamaan reaaliansioitaan 0,5 prosentin palkankorotuksilla, nostavat omistajat huippuosinkoja. Eikö nyt voisi vähän ottaa oppia vaikka vain kantapään kautta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Arto Viitaniemi
Bruttokansantuote teki suurimman sukelluksen 90 vuoteen. BKT aleni viime vuonna 7,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, eli kokonaistuotanto aleni noin 13 miljardilla eurolla.Suurin yksittäinen syy lienee se, että puunjalostusteollisuudesta on lakkautettu suuryhtiöiden toimesta lukuisa määrä tutantolaitoksia, joka on johtanut tuotannon alenemiseen. Toinen merkittävä syy on palkansaajien ostovoiman heikkeneminen ja sitä kautta tuotteiden kysynnän supistuminen. Suurtyöttömyys on lisännyt tätä kehitystä merkittävästi. Kolmas seikka, joka kannattaa tässä yhteydessä mainita on harmaan talouden lisääntyminen. BKT:ssä ei nimittäin oteta huomioon kotityötä ja harmaata taloutta. Jokainen on voinut seurata miten erityisesti rakennus- ja metallialoilla on epäterve ja jopa rikollinen toiminta lisääntynyt.
Reilut palkankorotukset ovat tärkeä lääke tähän tautiin. Jos on varaa korottaa 13 prosentilla osinkojen määrää edellisestä vuodesta, täytyy olla varaa nostaa myös palkkoja vastaavasti.
Alkuperäinen kirjoittaja: Satu Kortelainen
Palkankorotuksia pitäs minusta suunnata aivan erityisesti (naisvaltaisille) matalapalkka-aloille ja tukityöllistetyille, jotta työssäkäynnissä olisi jotain mieltä. Ite saan työssäkäynnistä käteen nettona n. 1000 e, joka riittää poistamaan asumistuen (-180 e). Ja kun puoliso on tällä hetkellä työttömänä kelan rahalla, tää mun palkkapotti käytännössä tarkoittaa sitä, että toimeentulotuki (ehkä 100 - 200 e/kk tarveharkintaisena) on pois suljettu (toisaalta on helpotus, kun sitä byrokratiaa ei tarvita). Ja mun pienestä palkasta on kuitenkin puolisolle se hyöty, että hänen työmarkkinatukeaan tienestit ei sentään vähennä.Mitä tästä opimme? Köyhä pysyköön lestissään eli köyhänä.
Työssäkäynnillä siis voi elää, mutta ei vaurastu. Kun aina puhutaan säästämisestä pahoja päiviä varten, niin kysyn viisaammilta, miten pientä palkkaa saava säästää?
Joskus voisi miettiä suomalaisten perheiden tilanteita ja palkankorotustarpeita siltäkin kantilta, että monissa talouksissa on ajoittain vain 0-1 palkansaajaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: arbeiter
En ymmärrä miten nyt esim. esitetty 13% palkankorotus vähentäisi harmaata taloutta rakennus- ja metallialoilla.Ottamatta kantaa siihen, onko palkankorotus oikein vai ei, totean, että palkankorotukset em. aloilla lähinnä lisäävät vilunkipeliä. Näin siksi, koska työnantajien kulut nousevat palkankorotuksen myötä, mikä tekee kieroilusta kannattavampaa ja houkuttelevampaa, etenkin kun etelänaapurissa on hyvin motivoituneita työttömiä rakennusmiehiä.
Alkuperäinen kirjoittaja: tapsa
Harmaalle taloudelle pitää tehdä niinkuin rikollisuudelle yleensäkin, eli viranomaisvalvontaa ja rangaistukset semmoiseksi ettei kieroilu onnistu. Ei sitä muitakaan rikoksia saa ilman rangaistuksia tehdä, miksi siis vilunki työmarkkinoillakaan? Tämän takia ei ainakaan pitäisi palkoista tinkiä. Ei tuotteiden hintojakaan sen takia alaspäin paineta, että niitä joku kaupasta varastaa...Alkuperäinen kirjoittaja: arbeiter
Tapsa, eipä se harmaa talous ole nytkään ollut sallittua, enkä kirjoittanut missään, että tämän ilmiön takia palkkoja pitäisi nostaa tai olla nostamatta. Enkä sitäkään, että harmaa talous olisi mitenkään toivottavaa.Mutta muistutin vain näistä todennäköisimmistä syy-seuraussuhteista, ettei lähdetä liian kauas karusta todellisuudesta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Druidi
Palkkojen nostajien perusteet näyttävät olevan vähän samanlaiset kuin verojen laskijoiden perusteet. Kummassakin tapauksessa köyhin kärsii jäädessään suhteellisesti jälkeen ja hintojen seuratessa tulokehitystä köyhtyvät myös absoluuttisesti. Näin on näkyleipä.Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
Ongelmana harmaassa taloudessa on se että yksin rakennusalan kapitalistit hyötyvät siitä omien laskelmiensa mukaan noin miljardi euroa vuodessa, eikä heidän hallinnassaan olevalla hallituksella ole haluakaan poistaa tuota tuottavaa raha virtaa.Samaan aikaan yhteiskunnalta jää omien laskelmiensa mukaan saamatta miljardi euroa/vuosi.
Asiaan voidaan saada muutos vain koko työväenliikkeen laajamittaisella kamppailulla.
Lainsäädännöllisiä keinoja kyllä löytyy jos poliittista tahtoa riittää.
Alkuperäinen kirjoittaja: Reijo Sutinen
Mistä niitä senttejä oikein tulee!Mielestäni ammattiliittojen työöehtosopimustavoitteet tulee asettaa ammattiosastojen ja työpaikkojen esitysten pohjalta. Eikä alistua mihinkään 0.5 prosentin EK hyväksymään ankkurimalliin. Palkkoja tulee korottaa niin, että vuositasolla reaaliansiot nousevat vähintään neljä prosenttia.
Palkankorotuksiin on yrityksillä varaa, siitä on hyvä viesti sunnuntain Hesarin taloussivuilla, jossa kerrotaan kuinka paljon suomalaiset pörssiyhtiöt jakavat osinkoja tänä keväänä. Isot pörssiyhtiöt maksavat 13 prosenttia enemmän osinkoja viime vuodelta kuin toissa vuodelta.