Oliko kyseessä virhe vai epätoivoinen yritys kytkeä Suomi irti Saksan suunnittelemasta hyökkäyksestä Neuvostoliittoa vastaan?
Article:
Terijoen hallituksen virheestäOliko kyseessä virhe vai epätoivoinen yritys kytkeä Suomi irti Saksan suunnittelemasta hyökkäyksestä Neuvostoliittoa vastaan?
There are currently 0 users online.
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
Kuten aiemminkin olen todennut, 18.7.1917 itsenäistynyt Suomi menetti itsenäisyytensä 13.4.1918 Keisarillisen Saksan miehittäessä Helsingin ja nostaessa viidennen kolonnan valtaan maassamme. Isänmaamme ei ollut vapaa eikä sillä ollut omaa hallitusta silloin kun maanpaossa elävät isänmaalliset muodostivat Terijoen hallituksen.Minun on aika vaikeaa ymmärtää kuinka sitä voitaisiin pitää virheenä.
Sen sijaan keisarillisen Saksan viidennen kolonnan pitäminen jollain tapaa suomalaisten intressejä edustavana valtion hallintona oli karmea virhe.
Terijoen hallituksen jälkeen seuraava laillisena pidettävä suomalainen hallitus oli Pekkasen hallitus, ja sitä seuraavat hallitukset aina 1990 luvulle asti.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Matti Aalto, noilla sinun perusteilla Suomen laillisista Hallituksista voi sanoa samaa, Neuvostoliitossa ei ollut laillisia hallituksia vallankumouksen alusta hamaan konkurssiin 90-luvun taitteeseen!Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Matti Aalto, sinulta se on jäänyt historia vain punaisten lasien läpi katseluksi! Kun tarkemmin selaa historian kirjojan, niin vasemmisto alkoi sisällisodan vaaleilla valittua laillista Hallitusta ja Eduskuntaa eli Suomen valtiota vastaan tavoitteena saada sosialistinen järjestelmä myös Suomeen. Eikö silloin laillisen Hallituksen ollut oikeus pyytää apua sieltä mistä sai, avustihan venäläinen sotaväki myös punaisia aseiden muodossa? Ei se saksalaiten saapuminen kyllä minusta eikä monesta muustakaan "miehitykseltä" näyttänyt jos vaikka vertaa myöhemmin (-39-40) tapahtunutta Baltian maiden miehitystä!Alkuperäinen kirjoittaja: Karjalan Priha
Rujoa on kommari-historiikkimuistelukset toveri Aallon julkituomana. Aallon itsenäisyyspäiväksi on väsätty VALTALAIN voimaantulo?? Sen mukaan eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi; ulkopolitiikka ja sotilaskysymykset jäivät Venäjän hallintoon. Oiskohan tuossa nyt itsenäisyyden tunnusmerkistöä alkuunkaan? Missäs Aallon sepustelussa näkyvät Lenini Suomeen vallankumouksen avuksi jättämät venäläiset sotavoimat?? Jotta unohtu sekin. Kaikki muutkin sönkkäyksesi on sitten siltä pohjalta.Ns. Terijoen hallitushan oli "demokraattisesti" (=kansandemokraattisesti) kasattu diktaattori Stalinin aikaansaannos. Virtaa moinen luomus sai MOLO-RIPPE-sopimuksesta! Kaikki piti olla selvää, koska tuo sopimus "salli" Molon ja Rippen jakaa lähimaat keskenään, Näinollen kansallissosialistit ja kommunistisosialistit olivat hyvinkin läheisiä kavereita! Totuushan on, että Terijoen hallitus oli oikein hyvä Suomen kansan yhteishengen aikaansaajana!! Kun ymmärrettiin miten kieroa ja sairasta Stalinin ja OWKuusisen Suomen valtausyritys oli. Jopa Kallion puna-kommarit värväytyivät innolla Suomen armeijaan, kun huomasivat sankarillisen puna-armeijan ilmapommitukset siviilikohteisiin.
Alkuperäinen kirjoittaja: Skipper
Valitettavasti on todettava, että historiallisten esimerkkien valossa, suomalaisten suurin virhe olisi ollut suostua Stalinin ehdotuksiin.Baltian maiden suostuttua sotilaalliseen yhteistyöhön Stalinin Neuvostoliiton kanssa ja luovutettua tukikohtia omalta maa-alueeltaan Neuvostoliitolle 1939, Neuvostoliitto käytti samoja tukikohtia hyväkseen 1940, kun Neuvostoliitto miehitti Baltian maat vastoin paikallisten kansojen enemmistön tahtoa.
Stalinistisen Neuvostoliiton harjoittama miehitys Baltian maissa maksoi satojen tuhansien balttien hengen tai henkilökohtaisen vapauden. Lopullista Stalinin harjoittamien vainojen uhrimäärää lasketaan ja tutkitaan yhä vieläkin.
Edellä kerrottu miehitys ei ole poliittinen mielipide, vaan historiallinen fakta, jonka tunnustaa niin baltialainen kuin nykyvenäläinenkin historiankirjoitus. -Baltian maiden liittyminen Neuvostoliittoon ei tapahtunut vapaiden ja demokraattisten vaalien lopputuloksena sen enempää 1940, kuin myöhemminkään.
Jälkiviisaus ei ole viisautta lainkaan, vaan demagogian helpoin muoto. Tuon ajan Suomella oli kaksi pahaa vaihtoehtoa, joista valita: Hitler tai Stalin. Kolmatta vaihtoehtoa ei ollut, koska Suomen oma puolustuslaitos ei ollut uskottavalla tasolla. -Pysyttäytyminen irti suursodasta olisi vaatinut uskottavaa omaa puolustusta, jonka ei olisi tarvinnut turvautua ulkopuolisen liittolaisen apuun.
Molemmat vakaumukselliset isoisänikin (v 1918 punaveteraaneja) pitivät Terijoen hallitusta maanpetoksellisena, Stalinin sumuverhona, Suomen kaappaamiseksi osaksi Neuvostoliittoa. Siksi he myös täyttivät paikkansa rivissä 1939-45, taistellen sitä samaa Neuvostoliittoa vastaan, jota he itse olivat rakentamassa sen alkuvaiheissa.
Terijoen hallituksen perustaminen oli suuri strateginen virhe, joka varjosti Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita vuosikymmeniksi eteenpäin.
Alkuperäinen kirjoittaja: Skipper
Terijoen hallituksessa oli monta valuvikaa:Terijoen hallitusta ei ollut valinnut Suomen kansa, ei edes kommunistinen puolueemme. Terijoen hallituksen oli nimittänyt Stalin itse ja yksin, vastoin kaikkia demokratian pelisääntöjä.
Terijoen hallitus oli ilmiselvästi ja läpinäkyen pelkkä Stalinin työkalu, marionettihallitus, joka kansanvallan periaatteita halveksien toteutti yhden miehen käskyjä ja oikkuja, pyrkimyksenä olla lähinnä työkalu ja fasaadi siinä vaiheessa kun Suomi olisi neuvostoliittolaistettu.
Terijoen hallituksen "tarjous" vaihtaa asumatonta metsää ja suota Suomen talouselämän toiseksi tärkeimpään alueeseen, Karjalan kannakseen, oli niin huono, että olisi ollut sisäpoliittinen itsemurha suostua vaihtokauppaan.
Terijoen hallituksen torppaamisessa suomalaisen työväenluokan enemmistön taholta, ei siis ollut kyse poliittisen tietouden puutteesta, vaan realismista.
Stalinin hallinnon harjoittama sisäinen terrori, ja sosialismin kaikkien periaatteiden ylikävely, oli Suomessa jo yleisesti tiedossa 1930-luvun lopusta alkaen.
Moni vakaumuksellinen vasemmistolainen joutui leimatuksi ja ikävään välikäteen Terijoen hallituksen ilmiselvän kaksinaamaisuuden johdosta, vuosikymmeniksi eteenpäin. -Porvaristo muisti muisti pitää asian esillä.
Todennäköisesti O.W.Kuusinenkin lähti Terijoen hallitukseen mukaan pakosta, tai todellisena pyrkimyksenään pyrkiä minimoimaan stalinismin vaikutuksia siinä vaiheessa kun Suomea olisi neuvostoliittolaistettu.
Jälkikäteen arvioiden, suomalaisen työväenluokan todellista poliittista tietoutta oli kääntää selkänsä Terijoen hallitukselle ja sen takana olevan Stalinin yksinvallalle. Työväenluokka ei ollut tyhmää silloinkaan, vaan näki Terijoen hallituksen todellisen luonteen ja todelliset tavoitteet. Stalin teki virheen aliarvioidessaan suomalaisen työkansan sivistystä ja tietoutta maailman tapahtumista.
Alkuperäinen kirjoittaja: Uusterijokilainen
Terijoen hallituksen perustaminen oli isänmaallinen teko, yritys pelastaa Suomi Natsi-Saksalta ja sen aikaansaamalta hulluudelta.Nyt samanlaista viisautta ja tulevaisuuteen katsomista tarvittaisiin taas, että Suomi saataisiin irti NATO-juonittelusta ja NATOn aikaansaamista tulevista hulluuksista.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
Uusterjokilainen, mistä historian roskatynnyristä heräsit tuomaan "totuuden siementä pimeydessä eläneelle Suomen kansalle"? Piti vielä kysymän, että näitkö siellä tynnyrissä erästä Putinin juoksupoikaa kanssa, siis tarkoitin tätä erästä tosenttia, joka Aamulehdessä kertoi totuuksia Ukrainasta muutama päivä takaperin.Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
"Terijoen hallituksen perustaminen oli isänmaallinen teko, yritys pelastaa Suomi Natsi-Saksalta ja sen aikaansaamalta hulluudelta.Nyt samanlaista viisautta ja tulevaisuuteen katsomista tarvittaisiin taas, että Suomi saataisiin irti NATO-juonittelusta ja NATOn aikaansaamista tulevista hulluuksista."
Naton suhteen kysymyksessä ei ole enempi eikä vähempi kuin kuoleman vaara joka koskee noin 7 000 000 000 ihmistä, näiden joukossa myös kaikki suomalaiset.
Euroopan Unionia ei ole myöskään syytä unohtaa tässä tarkastelussa.
Elämme nytkin aikaa jolloin suomalaisilla ei ole isänmaan eikä kansan etuja puolustavaa hallitusta.
Alkuperäinen kirjoittaja: Karjalan evakko
On virheellistä rinnastaa Neuvostoliiton samoin kuin nykyisen Venäjän Baltian politiikkaa Suomen politiikkaan, koska ne ovat aina olleet erilaisia alkaen siitä, että Suomi sai itsenäisyytensä Leninin kädestä. On myös tarpeen yrittää arvioida "vastapuolen" politiikan perusteluja eikä vain yrittää kaikin tavoin niitä demonisoida. Neuvostoliiton politiikan keskeisiä tavoitteita ennen suursotaa oli pyrkiä estämään sodan syttyminen ja jos se ei onnistu, varmistamaan omaa puolustustaan Hitlerin Saksan jo varmalta näyttävää hyökkäystä varten mm. luomalla kohtuullinen turvavyöhyke Leningradille. Se oli keskeinen tavoite Suomen politiikassa ja se voidaan lukea myös Terijoen hallituksen ehdotuksista. Niitä ei pidä heittää roskakoriin, vaikka kuinka inhoaisi Terijoen hallitusta. Suomella oli kolmaskin vaihtoehto, ei pelkästään joko Hitler tai Stalin. Se oli sodan ulkopuolella pysyttäytyminen, mikä oli Terijoen hallituksen ehdotuksenkin lähtökohta. Sodan ulkopuolelle jääminen ei edellytä voimakasta armeijaa. Tarkempi perehtyminen Terijoen hallituksen ehdotuksiin, joista oli myös kartta, osoittaa, että se Itä-Karjalan 70.000 neliökilometria oli luonnonvaroiltaan niin rikas, että se hyvinkin riitti korvaamaan sen lähes 20 kertaa pienemmän alueen, jonka Suomi olisi luovuttanut. Sodassa menetettiin se sekä mittaamattoman paljon muuta ja lopulta päädyttiin YYA-sopimukseen, jossa oli paljon niitä Suomelle myönteisiä elementtejä kuin Terijoen hallituksen ehdotuksessakin.Näistä asioista on tärkeää keskustella nyt, kun minustakin näyttää vahvasti siltä, että Suomea ollaan militarisoimassa Venäjän vastaiseen liittoutumaan sekä NATO-USA-EU imperialismiin. Ettei toisteta maamme itsenäisyyden pahinta virhettä nykyajan tilanteessa.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
"Suomella oli kolmaskin vaihtoehto, ei pelkästään joko Hitler tai Stalin. Se oli sodan ulkopuolella pysyttäytyminen, mikä oli Terijoen hallituksen ehdotuksenkin lähtökohta."Suomalainen kommunisti Arvo Tuominen on muistelmateoksissaan osoittanut dokumentein, että Terijoen hallitus oli päätetty perustaa hyvissä ajoin ennen kuin Neuvostoliitto aloitti talvisodan, ja sen tarkoitus oli toimia Neuvostoliiton sätkynukke"hallituksena", kun Suomi olisi talvosodassa miehitetty. Mitään Terijoen hallituksen edustamaa "kolmatta vaihtoehtoa" ei ollut olemassa. Juuri siksi kommunisti Tuominen kieltäytyi palaamasta Tukholmasta Moskovaan, kun Stalin oli päättänyt nimetä ensin hänet Terijoen hallituksen keulakuvaksi. Tuominen osoittaa myös loistavasti, kuinka naurettavaksi Terijoen hallituksen koostumus muodostui Suomessa toimineiden kommunistien silmissä, kun Stalin oli surmannut tai vanginnut puhdistuksissaan kaikki merkittävät Neuvostoliitossa oleskelleet suomalaiset kommunistit, Kuusista ja Tuomista lukuunottamatta. Viimeiset elossa tai vapaalla jalalla olleet kaivettiin jostain koloista esiin. Todennäköisesti Terijoen hallituksen "ministeritkin" olisi ammuttu nopeassa tahdissa, jos Puna-armeija olisi miehittänyt Suomen.
Alkuperäinen kirjoittaja: PSillanpää
J. Alexandersson, voiko yksinkertaista totuutta yksinkertaisemmin sanoa, ei voi, mutta näinkään sanottu totuus ei vain mene muutaman meidän kommunistin tajuntaan!Alkuperäinen kirjoittaja: Kala-Eemeli
Karjalan evakko: "Neuvostoliiton politiikan keskeisiä tavoitteita ennen suursotaa oli pyrkiä estämään sodan syttyminen ja jos se ei onnistu, varmistamaan omaa puolustustaan Hitlerin Saksan jo varmalta näyttävää hyökkäystä varten mm. luomalla kohtuullinen turvavyöhyke Leningradille."Ainakaan Karjalan Kannaksen valloitus ei ollut mitään puolustusvyöhykkeen luomista, koska Neuvostoliitto ei sinne sellaista luonut, vaikka aluetta maaliskuusta 1940 elokuun alkuun 1941 hallitsikin. Ko. aika olisi hyvin riittänyt sellaisiin puolustusvalmisteluihin (linnoittaminen, puolustustaktiikan suunnittelu, joukkojen ryhmitys, jnpp.), että Kannaksen vapauttaminen olisi ollut Suomen 1941 operaatioista raskain, verisin ja hitain. Tosiasiassa Kannaksella olleet Puna-Armeijan joukot selvästi valmistautuivat johonkin muuhun kuin Kannaksen (ja Leningradin) puolustamiseen, koska Kannaksella suomalaiset joukot pääsivät paljon helpommalla kuin Laatokan pohjoispuolella.