Alkuperäinen kirjoittaja: Juha-Pekka Väisänen

Ei varmaankaan kevättä ilmassa mutta jotain muutosta on odotettavissa. Saavuin juuri kotiin VATAKin eli vasemmisto taiteilijoiden kokouksesta ja silmiini osui tämä juttu norisoliikkeen yhteistyöstä. Vatakissa kuulimme Aleksi Bardyn alustuksen kulttuuriytittäjyydestä ja paikalla olleiden parin kymmenen vasemmistolaisen kulttuuriaktistin kanssa kävimme keskustelua laajemmin vasemmiston yhteisistä haasteista. Bardy korosti pienten alihankkijayrittäjien oikeuksien puutetta yhtenä vasemmiston tärkeimpänä haasteena.Itse nostin esille kasvaneen taloudellisen epätasa-arvoisuuden lisääntymkisen joka koskettaa erityisesti kulttuuri ja taidealalla työskenteleviä. Freelanderiys ei ole usein valinta vaan pakko. Vasemmistoliiton Alina Mänttäri oli samoin paikalla. Esitin kokouksessa yli puoluerajojen ylittävää konkreettista yhteistyötä esimerkikis kulttuurin vapaiden tilojen teemalla ja mikäli oikein kokousta seurasin niin seuraavaksi Vatak keskustelee juuri siitä. Yhteistyössä on voimaa ja Demarit mukaan kanssa!

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Yrittämistä pitää suosia ja se on parhaimpia keinoja mittauttaa työnsä todellinen arvo.

Suomalaisessa koulutuksessa ei tarpeeksi korosteta yrittäjyyden mahdollisuutta, siihen kastiin kun pääsee varsin pienelläkin pääomalla kunhan hankkii ensin toisen palveluksessa riittävän ammattitaidon ja kehittelee hyvän idean.

Itse toimineena pienyrityksessä jonka perustajajäseniä olen vieläkin vaikkakin jo eläkkeellä tiedän sen, että koskaan ei saa jättäytyä yhden asiakkaan eikä kahdenkaan varaan vaan tuotanto on suunnattava alalle jossa tuotteita voi myydä vapaasti ainakin yhden valtakunnan alueelle, parempi jos vaikka EU alueelle.

Yrittämisessä on markkinointi menestymisen A ja O, jos tuote on vaikka miten hyvä ja mullistavakin ilman markkinointia koko homma riutuu kuoliaaksi.

Myös kulttuurin pitää myydä itsensä kansalle ja luopua ainaisesta marinasta apurahojen puutteesta, vain myyvällä kulttuurilla on menestymisen mahdollisuuksia pitkässä juoksussa. Tämä koskee niin näyttämötaidetta kuin taiteilijakäsityöläisten tuotteita. Turhaa kiroilla, ettei kansa ymmärrä sillä kansa ymmärtää jos tuote on ymmärrettävä. Taiteellinen näkemys vaan ei aina kohtaa yleisön näkemystä ja onko silloin vika kansassa? Ei ole vaan tekijän aivoituksissa. Hän on joko aikaansa edellä tai perässä jos ei ole kokonaan metsässä aivoituksineen.

Alkuperäinen kirjoittaja: Juha Ruokola

Tänään ongelma on siinä, että ns, taiteilijakouluja on liikaa, erilaisia viestintä ja media-alan oppilaitoksia, teatteriopistoja, joista koulutetaan enemmän halukkaita tekijöitä kuin on mahdollista heitä työllistää.

Työttömiä näyttelijöitä, teatteri-ilmaisun ohjaajia ja media-assistentteja on melkoinen määrä.

Alkuperäinen kirjoittaja: Simo Selänne

Tosi nasta juttu! Nähdä vasemistonuoret yhdessä!

Alkuperäinen kirjoittaja: J Näsi

Puhuttaessa nuorista, suurin ongelma lienee ettei politiikka kiinnosta ja/tai siitä ei tiedetä mitään. Otanta omasta 1980-luvun alussa syntyneestä tuttavapiiristä kertoo, että noin joka kymmenes on edes jotenkin perillä äänestämänsä puolueen ohjelmasta tai tavoitteista. Joissain tapauksissa äänestetään vanhemmilta opitun mallin mukaisesti tiettyä puoluetta joka voi tietysti tapauksesta riippuen olla hyvä tai huono asia. Kunnallisvaaleissa äänestetään useimmiten henkilöä.

Edelleen, sanat kuten sosialismi, sosialidemokratia, kommunismi, kapitalismi, eivät kerro nykynuorisolle juurikaan mitään - korkeintaan omilta vanhemmilta tai tuttavilta kuultua subjektiivisiin mielipiteisiin perustuvaa soopaa (useimmiten siis soopaa). Voidaan kysyä miksi kiinnostus politiikkaan on niin vähäistä? Koetaanko ainakin eduskuntapuolueiden tavoitteet liian samankaltaisiksi? Lisäksi monilla nuorilla tuntuu olevan hyvin vajavainen käsitys poliittisesta päätöksenteosta: ettei kaikki muutukaan yhdessä yössä!?

Kuitenkin monilla nuorilla ja miksei varttuneemmallakin väellä on yhteisiä ongelmia: työt ja niiden jatkuvuus, työttömyys, pätkätyöt, toimeentulo, opiskelu - niistä pitäisi ottaa "koppi". Tai ylipäätään saada ihmisille taotuksi kalloon ettei ole sama mitä ja ketä äänestät. Vai äänestätkö lainkaan.

Olisiko yksi ongelma myös, ettei luokkakantaisuudesta enää tiedetä mitään. Yo. artikkelissa mainittiin hyvä sana: "yltiöyksilöllisyys". Eikö aika vai kiinnostus enää riitä yhteisiin asioihin?


Työstä ja taistelusta - on syntyvä solidaarisuus. Toivoisin niin.

Alkuperäinen kirjoittaja: Inka Kivi

Hienoa Nuoret!
Olen mukana Ärräpäät-keskustelulistalla,ja siellä olemme kehitelleet ajatusta Kansanrintamasta nykymenon vastavoimaksi.Ajatuksena on, että tulevissa eduskuntavaaleissa eri puolueiden ehdokkaat voivat ryhtyä yli puoluerajojen Kansanrintamaehdokkaiksi sitoutumalla Kansanrintamaohjelmaan. Kansanrintaman ohjelma on luonnosvaiheessa. Olen jututtanut joitakin kansanedustajia kyselläkseni heidän näkemystään Kansanrintamasta. Osa pitää sitä täysin sopimattomana nykyiseen puoluejohtoiseen edustukselliseen demokratiaan, osa näkee siinä mahdollisuuden todelliseen vaikuttamiseen.Mitäs mieltä Te nuoret olette asiasta?

Alkuperäinen kirjoittaja: che

hyvä kansanrintama!siitä voi kehitellä sitte uudistuneen skdl:n.siis vasemmistodemarit ja persujen vassilaiset siihen ja kansandemokraatit nousuun tietty vasliittolaiset ja miksei skp?