Alkuperäinen kirjoittaja: Satu Kortelainen, ay-toimija puolivahingossa

Melkoinen pykääminen toimintapäivässä olikin, varsinkin tiedotuksen osalta. Ennen kaikkea ammattiosastojen herättely oli työläämpää kuin luulinkaan (itku meinas päästä, kun yritin omaa ammattiosastoa aktivoida kyselemällä lähtisivätkö mukaan ja jos ei, niin saanko edustaa liittoani rivijäsenenä). Tieto näyttäs monessakin liitossa ja osastossa kulkevan jäsenistölle vain, jos johtavissa elimissä toimivat katsovat sitä asiakseen heille välittää. Onneksi sentään pari ihmistä pienen patistelun jälkeen jotain osasi sanoa, mm. sen, etteivät voi päättää osallistumisesta, kun osasto kokoontuu vasta ay-tapahtuman jälkeen.

Nyt sitten ammattiliittoni maksamassa koulutuksessa olen tavannut "ihmisiä kentältä", joista joillekuille riittää se, että heidän oma työpaikkansa on turvattu: pääasia, että itsellä on palli persauksen alla, viis muista. Ällistyttävää. Paasasin siellä(kin) prekariaatin asiaa parhaani mukaan, toivottavasti kuulijoille jäi jotain pohdinnan aihetta.

Alkuperäinen kirjoittaja: sakke

"Euroopan ay-liike järjesti ensimmäistä kertaa koko maanosaa kattavan mielenosoituspäivän hallitusten leikkauspolitiikkaa vastaan."

Suomen tämän vuoden valtion velan kasvu on 9 000 000 000 euroa. Pitäsikö AY liikkeen mennä kaduille ja vaatia velanoton kiihdyttämistä?

Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto

"Suomen tämän vuoden valtion velan kasvu on 9 000 000 000 euroa. Pitäsikö AY liikkeen mennä kaduille ja vaatia velanoton kiihdyttämistä?"

Ei tietenkään. Ay-liikkeen pitää lähteä kaduille ja vaatia tolkuttoman velkaantumisen lopettamista.

Kapitalistiluokan johtama valtaeliitti aikoo laittaa pelkästään terveydenhoitoalan tietojärjestelmään KAKSI MILJARDIA EUROA

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Pyytäminen, kerjääminen ja toisten tienestien jakaminenhan ovat aina olleet helppoja tehdä. Tienaaminen on se vaikea osa ja siihenhän ei ay liike halua sotkea näppejään. Se ei edes ajattele vauhdissa pudonneiden asiaa vaan pyrkii vain ajamaan niiden etua jotka vielä pinnistelevät työn parissa.

Se on suoraan sanoen pehvasta, ay liike on osin tuhonnut kilpailukyvyn tosin ehkä hyvin aikein mutta se on iskenyt hyvine aikeineen omaan nilkkaan. Työttömien määrä kasvaa koska heille ei löydy kannattavaa työtä niillä ansioilla joita heille tulisi paragraafien mukaan maksaa vaan työ teetetään halpa tuotanto maissa. Tuottavuutemme ei, kuten lienee koko Euroopan, anna aihetta nykyiseen elintasoon vaan sitä on saneerattava.

Ei kannata taas alkaa huutamaan jotta työeläkeläinen manaa taas palkanalennuksia, koska niitä en manaa vaan tuottavuuden lisäystä jokaiselle maksetulle eurolle vaikka tuplaksi ja vanha palkka saa jäädä. Siitähän se kyse on, kustannuksista/tuotettu yksikkö.

Tuotannoin ja palvelujen välillä pitää pitää myös tietty suhde jotta homma pyörii ja tässä tuotannoksi käsitetään myös ulos (ulkomaille) myytävät palvelut. Vain tuotannosta syntyy uutta jaettavaa joka sitten jaetaan palvelusektorille, palvelut kun eivät tuota mitään vaan jakavat uudelleen jo ansaittua. Olisi hyvä olla neljä tuottajaa jokaista palvelijaa kohden, siis vähintään.

Meillä on velkaa joten joudumme leikkaamaan jos tuotantoa ei saada nousemaan ja se on vaikeaa kustannussyiden vuoksi, valinta on tehtävä kustannusleikkausten ja verojen lisäämisen välillä. Joka tapauksessa elintasomme on jo laskevalla käyrällä niin herrojen kuin jätkienkin osalta, keskimäärin ainakin.

Alkuperäinen kirjoittaja: J Näsi

Hyvä Työeläkeläinen: emme tule Suomessa pärjäämään nouseville talouksille kustannuksissa/tuotettu yksikkö milloinkaan!

Siksi kai täältä työpaikat ovat lähteneet kävelemään viimeisen 15 v aikana.

Laadussa pärjäämme varmasti mutta se ei liene sijoittajaa kiinnostavan, kun kyse on siitä mitä jää viivan alle?! Ts. tuotosta.

Elinkustannusindeksi pitäisi ottaa huomioon puhuttaessa kilpailukyvystä. Meinaatteko että ns. kilpailukyvyssä pärjättäisiin, vaikka nykyinen esim. 12 eur tuntipalkka laskettaisiin 2 euroon tunnilta. Epäilen.

On oikeastaan väärin puhua työstä - kyse on oikeammin kulutuksesta. Tiedättehän että uusiutuvat luonnonvarat joiden tulisi kestää 12kk kulutetaan nykyisellään 8-9 kk:ssa loppuun. Tämä yhdistettynä väestönkasvuun ja kasvavaan teollisuuteen globaalisti, voiko joku kuvitella jatkuvan talouskasvun olevan tie onnelaan?

Käsittääkseni siis ihmispopulaatio syö enemmän kuin tienaa. Tämän kai tajuaa Työeläkeläinenkin taloudellisesti orientoituneena yksilönä.

Pikemminkin nyt pitäisi alkaa pikku hiljaa sammutella valoja ja laittaa kiska kiinni. Takaisin keräilytalouteen. Siinä ei paljoa enää kilpailukyvyt paina.

Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen

Olet oikeassa siinä J Näsi, näillä keinoin joita nyt on paletissa emme pärjääkään ja se on yhtä laskua. Sitäkö halutaan? Miten se poikkeaa siitä mitä itse sanot jotta vain kustannusten, joista palkka on vain yksi, laskeminen mahdollistaa selviämisen.

Jos uutisiin on luottamista niin sakut onnistuivat sisäisessä devalvaatiossa ainakin kohtuullisesti ja vienti vetää. Miksi me emme yritä samaa?

Kehittyvät maat tuottavat massaa oli kyse mistä tuotteesta tahansa. Meidän pitää pystyä parempaan ja saada siitä leipämme. Uusien innovaatioiden kimppuun on käytävä ja pääomitettava uusia innovaatioyrityksiä jotta Nokioita tulisi edes muutama lisää.

Meillä on pulaa tuotteista joille on markkinoita vaikka ne hieman maksavatkin, sinäkin saat ideoida tulevaisuuden hittejä. Mieluummin kuitenkin pidemmällä kantavia tuotteita kuin joku päivän hitti.

Tällä väestömäärällä Suomesta kerättävät tuotteen loppuvat varsin äkkiä jos keräilemään joudumme ja siksi onkin aloitettava hallittu muutos jota voidaan ehkä kutsua "leppoistamiseksi". Se saattaa pelastaa meidät monelta. Kustannuksia alennetaan, olevat työt jaetaan uudelleen vaikka työaikaa vähentämällä jne.

Alkuperäinen kirjoittaja: armas

Applen iPadin työvoimakustannukset per lätty ovat aika vaatimatonta luokkaa:

http://techinsidr.com/chinese-factory-workers-earning-only-8-per-ipad/

Kannattaako työvoiman hinnalla lähteä kilpailemaan verissä päin jos se on vain pieni osa laitteen hinnasta?

Korkeaan tuottavuuteen ja pitkälle vietyyn automaatioon tarvitaan pääomaa ja sen tehokasta hallintaa.